Lähes joka neljännellä organisaatiolla ei ole minkäänlaista koordinoivaa järjestelmää. Tämä näkyy tuoreesta selvityksestä, jonka tutkimusyhtiö IDC toteutti ohjelmisto- ja palveluyritys Tiedon toimeksiannosta.

Pohjoismaisten organisaatioiden IT-ulkoistusympäristö on muuttunut dramaattisesti viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Nykyään suuri osa käyttää isoa joukkoa palveluntoimittajia eri tarkoituksiin, mikä kasvattaa riskiä yhteensopivuusongelmien, tehottomuuden ja turhien kustannusten syntymiseen. SIAM pyrkii helpottamaan yritysten eri toimittajilta hankkimien IT-palvelujen organisointia ja yhteensovittamista, niin että kaikki järjestelmät ja palvelut ovat linjassa liiketoiminnan tavoitteiden ja tarpeiden kanssa.

Selvityksessä tutkittiin, missä määrin eri organisaatiot ovat yhteensovittaneet ja integroineet hankkimiaan palveluita. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 300 johtotason päättäjää Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tuloksista käy ilmi, että lähes puolet päättäjistä ei tiedä, onko heidän yrityksessään käytössä jokin IT-palvelujen integrointi- ja hallintamalli. Vain 7 prosenttia ilmoitti varmasti tietävänsä, että heillä on käytössä SIAM-malli. 23 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole minkäänlaista mallia IT-palvelujen integrointia ja hallintaa varten.

- Pohjoismaat ovat IT-asioissa yleensä kärjessä, mutta kun kyse on eri toimittajien järjestelmien koordinoinnista, olemme jäljessä. Tulevaisuudessa ulkoistuksilla tähdätään tuottavuuden ja innovaatiokyvyn lisäämiseen hyödyntämällä sekä sisäisten että ulkoisten toimittajien muodostamaa ekosysteemiä. Tästä seuraa suuri tarve integroida ja hallita palveluita. Muutoin päädytään helposti tilanteeseen, jossa hallitsematon määrä järjestelmiä johtaa päinvastaiseen tulokseen: yrityksen innovaatiokyky heikkenee ja kaiken lisäksi aiheutuu turhia kustannuksia, sanoo johtaja Patrik Ekström, Tiedon teknologia- ja modernisointipalveluista.

Valmistava teollisuus pahnan pohjimmaisena

Tutkimuksesta selviää myös, että yli kolmasosa (37 prosenttia) suurista yrityksistä ja organisaatioista käyttää useampaa kuin kymmentä IT-palveluntuottajaa, kun vastaava luku keskikokoisissa yrityksissä on 15 prosenttia. Neljä kymmenestä suuresta ja keskisuuresta yrityksestä uskoo, että toimittajien määrä pysyy jatkossa nykyisellä tasolla, ja joka viides suuryritys arvioi, että toimittajien määrä tulee kasvamaan entisestään.

Samaan aikaan vain 4 prosentilla organisaatioista on korkea kypsyysaste SIAM-käyttäjinä, ja kypsyys vaihtelee huomattavasti toimialasta toiseen. Tietotekniikka- ja teletoimiala ovat kärjessä, ja pankki- ja rahoitusala tulevat heti perässä. Julkinen sektori ja valmistava teollisuus ovat kaikkein vähiten kypsiä SIAM-käyttäjiä.

Ensisijaiset syyt ottaa käyttöön SIAM tai vastaava malli ovat päättäjien mukaan kustannusten pienentäminen, suorituskyvyn tai palvelun laadun parantaminen ja sisäisten resurssien vapauttaminen.

- Yhä useammat päättäjät ovat tietoisia IT-palvelujen integrointi- ja hallintamallien tuomista eduista, mutta monet keskittyvät edelleen pääasiassa kustannussäästöihin. Vaikka säästöt ovat hallintamallien käyttöönoton tärkeä tulos, yritysten pitäisi enemmän keskittyä siihen, miten IT-palvelujen hallintamallia kehittämällä voi parantaa sitä, miten IT-organisaatio tukee yrityksen liiketoiminnan kehityshankkeita, toteaa Ekström.

Lataa raportti Tiedon sivuilta (englannin kielellä): http://pages.tieto.com/SIAM-Maturity.html