https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 19.4.2017

Teollisuuden tulevaisuus: Harppaus teknologian hyödyntämiseen on tehtävä pian

Uudet teknologiat tarjoavat myös pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille jatkuvan kasvun lähteen, jos niitä vain osataan hyödyntää. Esimerkiksi teollinen internet, big datan hyödyntäminen ja robotisaatio ovat valtavia mahdollisuuksia. Näin toteaa LUT:n professori Timo Kärri, joka on yksi toukokuussa pidettävän kaksipäiväiväisen FutureForum -tapahtuman pääesiintyjistä.

FTUFORUM

Innovatiiviset pienet ja keskisuuret yritykset tärkeässä roolissa niin suomalaisen teollisuuden kuin koko yhteiskunnan tulevaisuudessa.

Timo Kärrin mukaan kaikenkokoisten teollisuuden parissa toimivien yritysten on tartuttava teknologisen kehityksen tarjoamaan tilaisuuteen ennemmin tai myöhemmin. Tulevaisuuden menestyjät omaksuvat sen etujoukoissa. Muutoksen paine tulee kasvavissa määrin yritysten ulkopuolelta ja siihen on pakko sopeutua.

- Yritysmaailmassa ajan hermolla pysyminen, tuotekehitys ja jatkuva uudistuminen on välttämätöntä. Ne edellyttävät ajanmukaisen teknologian käyttöönottoa, Kärri toteaa.

Kyse on jo käynnissä olevasta muutoksesta, jota kutsutaan teollisuuden neljänneksi vallankumoukseksi, Industry 4.0:ksi. Megatrendien ja innovaatioiden asiantuntija Olivia Walker uskoo, että se tulee mullistamaan tuotantoa ja työtä sekä mahdollistamaan uudenlaista tehokkuutta ja kestävyyttä teollisuudessa. Walker ja Kärri esiintyvät 16.–17.5. Lappeenrannassa pidettävässä FutureForumissa, jossa puheenvuoronsa pitävät 30 teollisuuden ja teknologian alojen sekä tulevaisuuden asiantuntijaa.

Alihankkija, ole verkoston vahva lenkki

Teollisuuden neljännen vallankumouksen näkyvimmät ajajat ovat suuryrityksiä, joissa nähdään ja aktiivisesti toteutetaan teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet. Ainoakaan suuryritys ei toimi yksin. Taustalla on aina laaja alihankkija- ja palveluverkosto, monialainen ja usein globaali yritysten ekosysteemi. Toimivassa yritysekosysteemissä koko verkosto on aktiivisesti kehittämässä uutta ja käyttää parhaita mahdollisia teknologioita.

- Pienten ja keskisuurten palveluntarjoajien merkitys uuden teknologian kehityksen ja käyttöönoton edistämisessä on keskeinen. Mietitään vaikkapa nosturia: tulevaisuudessa älykkyys on vielä nykyistä selvemmin sen jokaisen komponentin ominaisuus. Näitä komponentteja ja niiden kokoonpanoja tehdään alihankkijayrityksissä. IT-palvelut ja ohjelmistokehittäjät ovat olennainen osa yritysten ekosysteemiä, Kärri kertoo.

Moni suomalainen yritys on jo muutoksen etulinjassa, esimerkkeinä Kone, Konecranes ja Ponsse. Niiden oma henkilöstö ja asiakkaat operoivat, valvovat ja ohjaavat laitekantaa reaaliaikaiseen dataan perustuen etäyhteyksin. Yrityksen avainhenkilöt eri tasoilla keräävät ja käyttävät tietoa olennaisista asioista aktiivisesti. Tällä tiedolla on tärkeä rooli päätöksenteossa. Tuotekehitys on proaktiivista ja uutta luovaa.

- Asiakkaat ja markkinat vaativat moderneja tuotteita ja aktiivista tuotekehitystä. Yritykset, jotka pyrkivät johtoasemaan, ovat teknologian hyödyntämisessä ajoissa liikkeellä. Kyse on tietoisesta kehittämisestä, joka näkyy niin strategian kuin käytännön tasoilla. Lisäksi impulsseja ja kehitysmahdollisuuksia etsitään aktiivisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnoissa, Kärri sanoo. 

Erikoistuminen on viisautta

Tietyn erityisalueen huipputasolla hallitsevat yritykset ovat vahvoilla. Mullistavat keksinnöt nousevat pienemmissäkin yrityksissä kehittämisestä. Niiden taustalla on useimmiten tiivistä yhteistyötä eri osaamisalueiden huippujen kesken.

- Pienten yritysten rooli voi olla yritysten ekosysteemissä hyvinkin keskeinen, jos tuote tai palvelu on sellainen mitä isommilla ei itsellään ole. Käänteentekevä patentti tai teknologia tekee pienestäkin yrityksestä erittäin halutun suurten teollisuusyritysten silmissä, Kärri sanoo.

 Menestyvien pienten ja keskisuurten teollisuuden ja teknologia-alan yritysten menestyksen taustalla on lähes poikkeuksetta vahvaa erikoistumista, verkostoitumista ja osaamisen kehittämistä.

- Erikoistuminen on viisautta etenkin silloin, kun resurssit ovat rajalliset. Menestyjät tekevät huippulaatua huippulaadukkaasti. Keskittyminen omaan ydinosaamiseen kannattaa.

Teknologian vallankumous näkyy laajasti

- Suomalaisessa teollisuudessa, yhteiskunnassa ja oppilaitoksissa on korkea taso ja osaamispohja. Ne mahdollistavat meille hyvän asetelman lähteä mukaan teollisuuden neljänteen vallankumoukseen. Muutoksen toteutus on kuitenkin kiinni yrityksistä itsestään.

Kärri arvioi, että muutoksen nopeus yllättää ainakin osan toimijoista. Hän muistuttaa, että 1990-luvun lopulla käynnistynyt globalisaation ilmentymä, niin sanottu Kiina-ilmiö, näytti voimansa ja vei ison joukon suomalaisiakin yrityksiä Aasiaan muutamassa vuodessa. Tutkijat osasivat tuolloin ennustaa muutoksen, mutta arvioivat sen kestävän 10–20 vuotta. Nyt yrityksiä kannustetaan toimimaan mahdollisimman pian.

- Teollisuuden neljäs vallankumous tuo meille niin teollisuuden automatisoituja tuotantoympäristöjä, ihmisten ja koneiden uudenlaista yhteistoimintaa kuin muutoksia jokaisen arkeen, Kärri kuvailee.

Nyt meneillään oleva muutos on jatkoa sille kehitykselle, joka toi tietokoneet työpöydille ja internetin tietovarannot lähes kaikkien ulottuville. Se saattaa vastata vaikutuksiltaan massatuotannon kehittymistä.

- Teknologian hyödyntäminen vaikuttaa väistämättä ihmisten työnkuviin, kun koneiden rooli ja osuus työstä kasvaa. Ihmisen tekemä fyysinen työ kaventuu ja yhä useampi työnkuva liittyy järjestelmiin, systeemeihin ja tuotekehitykseen. Murros on suuri koko yhteiskunnan mittakaavassa. Se on mielenkiintoinen ja osin pelottavakin asia, Kärri pohtii.

Tahtotila, realismi ja teot vievät tulevaan

Teollisuuden neljännen vallankumouksen etulinjassa oleminen tuo yrityksille menestystä, kilpailukykyä ja kannattavuutta. Yhteiskunnalle se tuo työpaikkoja.

- Kauhuskenaariossa jäämme muiden jalkoihin, teollisuuden kannattavuus rapautuu entisestään ja innovaatioiden mahdollisuudet heikkenevät. Osaamiskato ja työttömyys pahentavat kierrettä. Todettakoon, että tästä skenaariosta ei ole merkkejä ja että Suomen valtio ja teollisuus pyrkivät kaikin keinoin kääntämään kehitystä suotuisaan suuntaan, Kärri toteaa.

Timo Kärri on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori. Työssään hän tekee kansainvälisesti vaikuttavaa tiedettä, opettaa tulevia diplomi-insinöörejä ja kandidaatteja sekä palvelee yrityksiä niiden kehittämisessä.

Olivia Walker työskentelee Frost & Sullivan -yrityskonsulteissa. Hänen asiakkaitaan ovat mm. Toyota, IBM ja Bosch. Teollisuuden ja teknologian uudessa tapahtumassa, FutureForumissa, kuullaan Walkerin tulevaa luotaava esitys tiistaina 16. toukokuuta.

FutureForum on teollisuuden ja teknologian alan tulevaisuutta visioiva bisnestapahtuma, jossa kuullaan kotimaisia ja kansainvälisiä tulevaisuuden visionäärejä ja tekijöitä. Yksi pääpuhujista on megatrendien ja innovaatioiden asiantuntija Olivia Walker. Hän toimii Frost & Sullivan -yrityskonsulttina, asiakkainaan mm. Toyota, IBM ja Bosch.

Kaksipäiväinen FutureForum järjestetään 16.–17.5. ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa. Tapahtuman teemoina ovat muun muassa IoT ja Big Data teollisuudessa, kiertotalous, digitalisaatio metsäteollisuudessa, teknologian vienti, tulevaisuuden teknologia sekä tulevaisuuden megatrendit.

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.