https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

SmartSteel saa tukea Vinnovalta - Matka kohti ”materiaalien internetiä” jatkuu

Ruotsin innovaatiovirasto VINNOVA tukee SSAB:n SmartSteel -älyteräshanketta 10 miljoonalla kruunulla. Vinnovan tuen myötä konseptia, joka on teräksen digitalisaatioon tähtäävä tutkimus- ja kehitysprojekti, voidaan kehittää uusien kumppanien, kuten Sandvik Materials Technologyn kanssa, sekä testata valittuja osia pilottimuodossa.

ssab

SSAB SmartSteeliä ympäröivän ”ekosysysteemin” saama tuki on osa Ruotsin hallituksen panostusta digitalisaatioon ja uudelleenteollistumiseen.

Digitaalialustan tavoitteena on tarjota tieto ja ohjeet saataville kaikista terästuotteista riippumatta siitä, missä ne on valmistettu. Jokainen ketjun osa voi hyödyntää ja kartuttaa tietoja. Se muodostaa perustan sekä kierto- että alustataloudelle. Resursseja menee vähemmän hukkaan kuin tänään ja tuottavuus ja joustavuus paranevat.

Koko tuotantoketjuun karttunut tietomäärä mahdollistaisi uusien palvelujen kehittämisen ja nopeuttaisi ja tehostaisi tuotekehitystä joka vaiheessa. Kerätyt tiedot antaisivat sen lisäksi loppukäyttäjille mahdollisuuden varmistaa tuotteen laatu, turvallisuus ja kestävyys.

Asiakkaita ja uusia kumppaneita

SSAB SmartSteel voi kehittyä Vinnovan myöntämän älyteräksen ekosysteemin tuen avulla edelleen. Alkuvaiheessa SSAB tekee yhteistyötä yritysten ja organisaatioiden, kuten Sandvik Materials Technologyn, Swerea KIMABin, IBM:n, Siemensin, Uumajan yliopiston, RISEn ja FindIT:n kanssa. Prosessin jatkuessa voivat uudet yhteistyökumppanit liittyä mukaan. Seuraavan sukupolven kilpailuetu kehitetään todennäköisesti tuotteen "ekosysteemissä" eikä välttämättä yksittäisen yrityksen sisällä.  

– Katsomme, että ainoa tapa kehittää tätä ideaa on ”co-creation”. Uskomme, että on viisasta tehdä yhteistyötä, josta kaikki asianomaiset hyötyvät. Siksi olemme edelleen kiinnostuneita luomaan yhteyksiä myös muihin yhteistyökumppaneihin. Olemme juuri alkaneet ymmärtää, miten SSAB SmartSteel voi vaikuttaa kaikkiin arvoketjussa ja sitä kautta yhteiskuntaan, jossa elämme, SSAB:n tuotekehityspäällikkö Eva Petursson tiivistää.   

www.ssab.fi

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.