Ilmarisen tammikuussa julkaiseman Future Score –testin mukaan  p arhaiten suomalaiset työikäiset ovat varautuneet työyhteisöjen muutokseen. Jopa 94 prosenttia vastanneista haluaa osallistua työyhteisönsä arvojen ja suunnan määrittelyyn. Yhä harvempaa haittaa se, ettei työ ole niin tarkkaan määriteltyä ja ohjattua – lähes kaikki (98 prosenttia) ovat valmiita tekemään työtä uusillakin tavoilla.

Heikoimmin suomalaiset pärjäävät työelämän rakenteiden muutoksessa, jossa perinteiset rajalinjat ovat käyneet häilyviksi, työntekijän ja työnantajan roolit vähemmän selvärajaisiksi. Vain noin viidennes sanoo omaavansa erittäin vahvan verkoston ja 23 prosenttia pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan työhönsä liittyviin asioihin esimerkiksi keskustellen verkossa.

Vaikka halua siis on, suomalaisten verkostoitumistaidoissa näyttäisi olevan vielä kehittämisen varaa. Lähes kolmannes ilmoittaa, ettei edes hae aktiivisesti mahdollisuuksia verkostoitumiseen.

− Näyttää siltä, että ihmiset kokevat turvalliseksi kokeilla uusia toimintatapoja yhdessä omalla työpaikalla. Uusia toimintamalleja ei kuitenkaan haeta ulkopuolelta, verkostojen kautta. Tämä on sääli, sillä verkostoituminen on tulevaisuuden keskeisimpiä työelämätaitoja, pohtii Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Katja Atsar, joka konsultoi vuosittain kymmeniä työyhteisöjen muutosprosesseja.

Erilaisiin rooleihin ollaan valmiita

Tutkimuksen mukaan erilaisissa tiimeissä ja projekteissa työskentelemiseen suomalaiset suhtautuvat varsin joustavasti: yhdeksän kymmenestä sanoo siirtyvänsä luontevasti roolista toiseen. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että keskustelu on paras keino ratkaista työhön liittyviä ongelmia.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta myös nauttii työstään ja tunnistaa, millaisissa asioissa omasta osaamisesta on hyötyä.

− Oman osaamisen tunnistaminen on arvokas taito tulevaisuuden työelämässä. Samalla sen ei saisi antaa muodostua liian rajoittavaksi tekijäksi: tulevaisuudessa tarvitaan myös kykyä heittäytyä tehtäviin ja tilanteisiin, jotka eivät heti tunnu kotoisimmilta, Atsar muistuttaa.

Teknologian mahdollisuudet tunnetaan – mutta osataanko niitä hyödyntää?

Future Score yksilötestin mukaan suomalaiset ovat jo varsin tottuneita hyödyntämään teknologiaa työssään. Yhdeksän kymmenestä ymmärtää digitalisaation merkityksen organisaationsa liiketoiminnalle ja kokeilee oma-aloitteisesti uusia teknologioita.

Todellisuudessa verkon mahdollisuudet ovat vastausten perusteella vielä alihyödynnettyjä. Vain hieman yli puolet osallistuu työhön liittyvään verkkovaikuttamiseen ja jopa 84 prosentin mielestä etäpalaverit ovat hankalia.

− Merkittävänä havaintona nousee myös se, että työn vaatimusten kasvaessa yksilöt eivät välttämättä saa riittävästi tukea itsensä kehittämiseen. Vain harvalla on työssään mentori tai tukihenkilö, jota voi hyödyntää oman oppimisen tukena. Tässäkin suomalainen pärjäämisen kulttuuri elää vielä vahvana, Atsar arvioi.