https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 17.10.2024

EK: Viennin pohjakosketus on jo koettu

Elinkeinoelämän keskusliiton uusin Vientibarometri osoittaa Suomen viennin päämarkkinoiden olevan edelleen vahvasti hitaan kasvun Euroopassa, vaikka maailmankaupassa kasvua syntyy entistä selkeämmin Aasiassa. Viennin nopeaa piristymistä ei kuitenkaan voi vielä odottaa, arvioi EK:n kansainvälisestä kaupasta vastaava johtaja Timo Vuori.

timo_vuori

EK:n johtaja Timo Vuoren mukaan yritykset odottavat, että Suomi vahvistaa Aasiaan suuntautuvia vientiponnisteluita ja että EU:n kauppasopimukset karsivat Aasian kaupan esteitä. Kuva: EK

Tullin uunituoreen tilaston mukaan tammi-elokuussa Suomen tavaraviennin arvo laski vielä 5,5 prosenttia vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Elinkeinoelämän keskusliiton Vientibarometri kuitenkin viittaa siihen, että viennin lasku on pysähtymässä ja edellytykset kasvukäänteelle ovat avautumassa. Vientibarometriin vastasi 371 ulkomaankauppaa tekevää työnantajayritystä elo-syyskuussa 2024.

Vientibarometri antaa viitteitä suomalaisten vientiyritysten näkymien parantumisesta seuraavalle puolelle vuodelle, sillä enää 18 prosenttia ennakoi viennin supistuvan, kun alkuvuonna luku oli 27 prosenttia. 80 prosenttia yrityksistä uskoo viennin ennallaan säilymiseen tai kasvuun, kun alkuvuonna näin arvioi 70 prosenttia.

– Yritysten suurimmat kasvuodotukset kohdistuvat Suomen päävientimarkkinoille - Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan, joissa kasvun ennakoidaan olevan hidasta. Sen sijaan yritysten odotukset Kiinan ja USA:n suhteen ovat alkuvuotta heikommat, syynä Kiinan kasvuhaasteet ja USA:n talouden lisääntyvä epävarmuus presidentinvaalien alla, EK:n kansainvälisestä kaupasta vastaava johtaja Timo Vuori toteaa.

Vientibarometrin mukaan peräti 68 prosenttia yrityksistä toivoo EU:n helpottavan kauppaa erityisesti USA:n kanssa ja lähes 50 prosenttia Aasian maiden kanssa. Yritykset katsovat nyt EU-komission suuntaan, tulkitsee Timo Vuori.

– Tulevalta EU-komissiolta yritykset odottavat toimia, joilla vahvistettaisiin transatlanttista yhteismarkkinaa USA:n kanssa ja karsittaisiin kaupanesteitä vienniltä ja tuonnilta Aasian kasvumarkkinoilla. Samaan aikaan EU:n toivotaan terävöittävän Euroopan ja Suomen omaa kilpailukykyä järkevällä kauppa- ja teollisuuspolitiikalla sekä investointeja ja kasvua vauhdittavilla toimilla.

Kysyttäessä viennin kasvua haittaavia tekijöitä kansainvälisillä markkinoilla yrityksistä 58 prosenttia ilmoittaa suurimmiksi haasteiksi poliittisen epävarmuuden, 31 prosenttia nostaa esille inflaation ja korkotason sekä 18 prosenttia logistiikkahaasteet. Tilanne ei tältä osin ole muuttunut alkuvuodesta.

Kotimaan päässä vientiä vaikeuttaa eniten kustannusten nousu (koskee 57 prosenttia yrityksistä), osaajapula (22 %) ja tuotantokapasiteettipula (11 %). Tältäkin osin haasteet ovat samankaltaiset kuin alkuvuonna.

Yritykset ovat sopeutuneet

Markkinamuutokset ja epävarma maailmantilanne ovat jo pitkään vaikeuttaneet monella tapaa kansainvälistä kauppaa. Kahden viime vuoden aikana tehdyt EK:n Vientibarometrit osoittavat, että suomalaisyritykset ovat jo pidempään sopeuttaneet liiketoimintaansa näihin haasteisiin.

Tuoreimman Vientibarometrin mukaan 20 prosenttia yrityksistä ilmoittaa yhä jatkaneensa varastojen kasvattamista, kun vastaava luku alkuvuonna oli yli 40 prosenttia. Toimitusketjujen hajauttamista on jatkanut 6 prosenttia yrityksistä, kun alkuvuonna luku oli 50 prosenttia.

– Suomalaisten vientiyritysten olisi nykyistä paremmin päästävä mukaan valikoiduille Aasian kasvumarkkinoille, mikä vaatii Suomelta näihin maihin vienninedistämisponnisteluiden vahvistamista. Samalla on pidettävä kotimaisin toimin huoli, ettei yritysten kasvu jää kiinni osaajapulasta tai tuotantokapasiteetin puutteesta, Timo Vuori muistuttaa.

EK-vientibarometri 2/2024 toteutettiin 14.8- 30.8.2024. Kyselyyn vastasi 371 ulkomaankauppaa käyvää yritystä. Vastaajina olivat yritysten toimitusjohtajat tai muu ylin johto. Kysely suunnattiin kaikille EK:n jäsenliitoille ja toimialoille.

EK:n Vientibarometri 2024

Uusimmat artikkelit

21.2.2025 | Alan Uutiset

Wärtsilä asettaa toimitusketjuillensa päästötavoitteet

Wärtsilä sitoutuu vähentämään suorien toimittajiensa kasvihuonekaasupäästöjä neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä. 

Valmet korvaa automaatiojärjestelmän KSS Energian vesivoimalaitoksella Kouvolassa

Uusi järjestelmä korvaa vanhan, elinkaarensa päähän tulleen automaation ja parantaa merkittävästi laitoksen käyttövarmuutta.

12.2.2025 | Kumppaniartikkeli

Kestävää teollisuuden kunnossapitoa: Kustannussäästöjä ja ympäristöetuja Lubehousen luotettavuuskeskeisellä voiteluhuollolla

Lubehouse vie teollisuuden kunnossapidon uudelle tasolle luotettavuuskeskeisellä voiteluhuollolla. Ennakoivalla huoltostrategialla vältetään turhat seisokit ja ylimääräiset huoltokierrokset, samalla kun ympäristövaikutukset ja kustannukset pienenevät. Lue, kuinka RCL-menetelmä voi kehittää teollisuuden kunnossapitoa, tukea vastuullisuustavoitteita ja lisätä kilpailuetua.

EstLink 2 -sähkönsiirtoyhteyden korjaustöihin valmistaudutaan merellä

EstLink 2 -sähkönsiirtoyhteyden korjaustöiden valmistelu etenee. Seuraavien viikkojen aikana merellä tehdään korjauksen esitöitä. Yhteyden oletetaan olevan jälleen käytössä elokuun alussa.

30.1.2025 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä puolustusteollisuuden markkinoille

VTT käynnistää maksuttoman valmennusohjelman kaksikäyttöteknologiasta. Puolustusmarkkinat kiinnostavat, mutta yritysten on vaikea tunnistaa osaamista. Siviiliteknologiakin voi soveltua puolustuskäyttöön.

Vakava työtapaturma johti korvauksiin – alihankintasopimus ei vapauttanut vastuista

Hovioikeus piti voimassa tuomiot työturvallisuusrikoksesta. Tamperelaisen jätealan yrityksen toimitusjohtaja että työnjohtaja saivat sakkotuomiot, ja yritys tuomittiin yhteisösakkoon.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.