Kuva: Finavia Oyj

– Vety on tulevaisuudessa potentiaalinen energianlähde lentoaseman kalustossa ja ilmailussa. Valmistaudumme vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin niin oman kalustomme kuin lentoasemalla toimivien lentoyhtiöiden ja yritysten tarpeita ajatellen, Finavian vastuullisuudesta, tekniikasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson sanoo.

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin tammikuussa 2024. 

– Lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä avainasemassa on lentokerosiinin korvaaminen fossiilittomalla käyttövoimalla, eli uusiutuvista raaka-aineista tehdyllä polttoaineella sekä sähköllä ja vedyllä. Suomalaisena lentoasemayhtiönä haluamme olla mukana Euroopan kärkijoukoissa innovoimassa uusien käyttövoimien soveltamiskohteita, Hansson jatkaa.

Muutos ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä. Ilmailussa kehitystyö ja uusien ratkaisujen turvallinen käyttöönotto vievät aikaa.

– Kestävän lentoliikenteen edistäminen on koko toimialan yhteinen tavoite, ja uskomme vahvasti siihen, että vety on yksi osa tulevaisuuden ilmailun ratkaisuja, johtaja Henri Hansson sanoo.

Vedyn käyttöpilotti

Finavia on mukana myös Itämeren alueen lentoasemien BSR HyAirport-vetyhankkeessa, jossa tutkitaan ja edistetään vedyn käyttöä lentoasemaympäristössä. Kolmivuotiselle vetyhankkeelle on myönnetty neljän miljoonan euron EU-rahoitus.

Yhtiö pilotoi ensimmäisenä Euroopassa vedyn käyttöä Helsinki-Vantaan lentoaseman raskaan kunnossapitokaluston käyttövoimana osana hanketta.

– Vetyvoimainen kalusto ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös vedyllä toimivat ilma-alukset tuovat mukanaan uudenlaisia vaatimuksia lentoasemille. Kokemus vedyn toimittamisesta, varastoinnista ja jakelusta antaa meille arvokasta tietoa lentoaseman toiminnan ja infrastruktuurin kehittämistä varten, kestävän kehityksen päällikkö Mikko Viinikainen Finaviasta sanoo.

Yksi lumenpoistoon käytettävä harjapuhallin painaa yli 30 tonnia, ja kalusto kuluttaa 80 prosenttia kaikista Finavian käyttämistä polttoaineista. Finavia Oyj

Suomessa valmistetun harjapuhaltimen toinen moottori vaihdetaan kaasumaista vetyä polttavaksi mäntämoottoriksi.

– Pelkästään Helsinki-Vantaalla on noin 20 raskasta lumenpoistokonetta, jotka voisivat tulevaisuudessa toimia vetyvoimaisesti.

Finavia uskoo, että tulevaisuudessa lentoasemilla käytetään useita vähäpäästöisiä teknologioita samanaikaisesti.

– Finavian kunnossapitokalustossa käytetään jo laajasti uusiutuvia polttoaineita. Tulevaisuudessa pieni ja keskisuuri kalusto sähköistyy ja vetytoimiset ratkaisut kehittyvät raskaimmille työkoneille, mitä nyt käynnistyneessä hankkeessa pilotoidaan, Viinikainen toteaa.

Finavian tavoite on saavuttaa vuonna 2025 hiilipäästöjen nettonollatason omassa toiminnassaan 20 lentoasemalla Suomessa.