Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi investointitukea yhdeksälle uuden energiateknologian demonstraatiohankkeelle. Tukea myönnettiin yhteensä noin 90 miljoonaa euroa.

Vuoden 2022 talousarviossa suuriin uuden teknologian demonstraatiohankkeisiin varattiin 153 miljoonaa euroa. Tästä 50 miljoonaa euroa varattiin keväällä 2022 hallituksen varautumisen ministerityöryhmän linjausten mukaisesti vetyhankkeille. Joulukuussa 2022 TEM myönsi tästä valtuudesta noin 46 miljoonaa euroa Nordic Ren-Gas Oy:lle uusiutuvan metaanin tuotantoon.

Joulukuussa tehdyt TEM:n tukipäätökset liittyvät vuonna 2022 järjestettyyn hakukierrokseen, johon yritykset toimittivat 31 investointitukihakemusta. Hakemusten käsittelyssä otettiin huomioon myös aiemmin jätettyjä hakemuksia, joille ei vielä ollut tehty päätöstä. Kokonaisharkinnassa tarkasteltiin hankkeiden demonstraatioarvoa, toteutettavuutta, energiavaikutuksia, kustannustehokkuutta ja muita vaikutuksia. 

Näille investointihankkeille tukea myönnettiin

Nevel Oy:n biokaasulaitosinvestointi Kotkassa

Nevel Oy:lle myönnettiin 4 710 600 euroa biokaasulaitosinvestointiin Kotkaan. Investointihankkeessa toteutettaisiin kaksilinjainen biokaasulaitos ja hiilidioksidin talteenottolaitos Mussaloon. Hankkeessa demonstroitaisiin kolmen reaktorin kaksilinjaista biokaasulaitosta, jonka tuottama hiilidioksidi otetaan talteen ja nesteytetään. Laitos tuottaisi noin 32 GWh biokaasua vuodessa. Laitoksella mädätetään lietteitä, biojätteitä ja maatalousbiomassoja ja tuotettu kaasu syötetään maakaasuverkkoon. Tuotettu
kaasu hyödynnetään liikennepolttoaineena. Yrityksen mukaan investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 6 400 tonnia vuodessa, minkä lisäksi otetaan talteen noin 3 400 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 32 henkilötyövuotta ja laitokselle syntyisi 6 työpaikkaa.
Koppö Energia Oy:n uusiutuvan metaanin tuotantoinvestointi Kristiinankaupunkiin

Koppö Energia Oy:lle myönnettiin 26 910 000 euroa uusiutuvan metaanin tuotannon investoinnille Kristiinankaupunkiin. Hankkeen uutuusarvona on uusiutuvan vedyn jalostus uusiutuvaksi nesteytetyksi metaaniksi liikennekäyttöön ja lämmön hyödyntäminen sähköntuotantoon. Päätös tehtiin ehdollisena Euroopan komission hyväksynnälle. Laitos tuottaisi noin 740 GWh nesteytettyä metaania vuodessa. Hakijan arvion mukaan CO2-päästöt vähenisivät hankkeen seurauksena noin 160 000 tonnia vuodessa. Laitoksen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 600 htv. Laitos ja sen edellyttämä logistiikka työllistäisi noin 37 henkilöä.
Helen Oy:n ilma-vesilämpöpumppulaitos Helsinkiin

Helen Oy:lle myönnettiin 18 975 000 euroa ilma-vesilämpöpumppuinvestointiin Helsinkiin. Investointihankkeessa toteutettaisiin kaukolämpöä tuottava ilma-vesilämpöpumppulaitos Patolan lämpökeskusalueelle. Hankkeen uutuusarvona on poikkeuksellisen alhaisessa lämpötilassa (-20 °C) kaukolämmöntuotantoon soveltuva luonnollista kylmäainetta käyttävä 30 MW:n tehoinen lämpöpumppu. Laitos tuottaisi noin 211 GWh kaukolämpöä vuodessa. Lämpöpumpuissa käytettäisiin uusiutuvaa sähköä ja lämmönlähteenä hyödynnettäisiin ulkoilman lämpöä. Tuotettu lämpö toimitettaisiin Helenin kaukolämpöverkkoon. Tuotettu lämpö korvaisi pääosin maakaasulla, pelleteillä ja hakkeella tuotettua lämpöä. Yrityksen mukaan investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 26 000 tonnia vuodessa ja hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 82 henkilötyövuotta.

Westenergy Oy:n hiilidioksidin talteenottolaitos Mustasaareen

Westenergy Oy:lle myönnettiin tukea 20 000 000 euroa Mustasaareen Pohjanmaalle jätteenpolttolaitokselle suunniteltuun savukaasujen hiilidioksidin talteenottolaitokseen. Talteenottolaitos poistaisi savukaasuista vuosittain noin 190 000 tonnia hiilidioksidia. Suurin osa talteen otetusta hiilidioksidista kuljetettaisiin hyödynnettäväksi uusiutuvan liikennepolttoaineen valmistuksessa. Hankkeessa demonstroitaisiin täyden mittakaavan hiilidioksidin talteenottolaitoksen toteuttamista jätteenpolttolaitoksen yhteyteen ja talteen otetun hiilidioksidin toimittamista hyödynnettäväksi uusiutuvan liikennepolttoaineen valmistuksessa. Yritys arvioi, että investoinnilla saavutettava fossiilisen hiilidioksidin kokonaispäästövähenemä on noin 90 000
tonnia vuodessa, kun huomioidaan talteen otetut fossiiliset hiilidioksidipäästöt ja hiilidioksidin toimittamisen hyötykäyttöön aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Lisäksi investoinnissa otetaan talteen ja toimitetaan hyötykäyttöön biogeenistä hiilidioksidia. Yrityksen mukaan hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus olisi noin 200 henkilötyövuotta ja uusia työpaikkoja syntyisi viisi.

Helen Oy:n vedyntuotantolaitos Vuosaareen

Helen Oy:lle myönnettiin tukea 8 252 090 euroa Vuosaareen Helsinkiin suunnitellun uusiutuvan vedyn tuotantolaitoksen rakentamiseen. Vetyä tuottavan elektrolyysilaitoksen teho olisi noin 4 MW. Vedyn vuosittainen tuotantomäärä vaihtelisi elektrolyyserin käyttöasteen mukaan, mutta olisi noin 340 tonnia (noin 11 GWh) vuodessa laitoksen käyttöajan yli arvioituna. Tuotettu vety käytettäisiin ensi sijassa liikennepolttoaineena ja syntyvä hukkalämpö hyödynnettäisiin kaukolämpöverkossa. Hankkeessa demonstroitaisiin ratkaisua, jossa uusiutuvan vedyn tuotanto toteutetaan kohteeseen, jossa yhdistyy vedyn liikennekäyttötarve ja syntyvän hukkalämmön hyödyntämismahdollisuus. Yritys arvioi hankkeen vähentävän hiilidioksidipäästöjä noin 3780 tonnia vuodessa. Hiilidioksidipäästöjen vähennyksessä on huomioitu fossiilisen polttoaineen korvautuminen liikennekäytössä sekä hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmön tuotantoon. Yrityksen mukaan hankkeen rakennusaikainen
työllisyysvaikutus olisi noin 15 henkilötyövuotta ja uusia työpaikkoja syntyisi kaksi.

Gasum Oy:n biokaasulaitoksen laajennusosan rakentaminen Kouvolaan

Gasum Oy:lle myönnettiin tukea 5 247 632 euroa Kouvolassa sijaitsevan biokaasulaitoksen laajennusosan rakentamiseen. Investointiin kuuluu laajuudeltaan noin 4 000 m3:n biokaasureaktori, vastaanotto- ja esikäsittelylaitteet, hygienisointilaitteisto, raakakaasun jalostus ja näihin liittyvät laitteet. Hankkeessa demonstroidaan uudenlaista syötteen vastaanottoprosessia, sekä mädätteen sisältämien ravinteiden tehokasta talteenottoa. Prosessin lämmöntalteenotto lämpöpumppujen avulla mahdollistaa koko laitoksen lämmön tarpeen kattamisen ilman polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa. Lämpöpumpuissa käytetään ainoastaan uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa sähköä. Laajennusosan tuottaisi biometaania 34,5 GWh vuodessa. Tuotettava kaasu menee kokonaan liikenteen käyttöön. Hankkeen arvioidaan käynnistyvän nopeasti. Yritys arvioi hankkeen vähentävän CO2-päästöjä
noin 8 235 tonnia vuodessa. Hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus olisi noin 157 htv:tä.

Vatajankoski Oy:n lämpöpumppuinvestointi Honkajoella

Vatajankoski Oy:lle myönnettiin tukea 1 160 000 euroa hankkeeseen, jossa uudella lämpöpumpputeknologialla korvataan lämpölaitoksen turpeella tuotettua höyryenergian tuotantoa Kankaanpään Honkajoella. Investoinnissa on tarkoitus tuottaa lämpöpumpuilla matalapainehöyryä Honkajoki Oy:n tarpeisiin hyödyntämällä lämmönlähteenä yrityksen omissa tuotantoprosesseissa syntyviä kuumia lauhdevesiä. Investointi koostuu kahdesta matalapainehöyryä (2–3 bar) tuottavasta lämpöpumpusta ja lämpövarastosta. Hankkeen avulla turpeen käyttö vähenee noin 20 000 MWh vuodessa. Investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 8 000 tonnia vuodessa. Yrityksen arvion mukaan rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 6 henkilötyövuotta.
Lisätietoja:
Hyvinkään Lämpövoima Oy:n kaukolämmön lämpövarasto Hyvinkäälle

Hyvinkään Lämpövoima Oy:lle myönnettiin tukea 7 725 899 euroa hankkeeseen, jossa lämpövaraston avulla Hyvinkään alueen kaukolämpö tuotetaan jatkossa lähes täysin ilman fossiilisten polttoaineiden polttamista. Hankkeessa Hyvinkään Lämpövoima Oy rakentaa käytöstä poistetun sorakuopan alueelle maakuoppavaraston kaukolämmön kausivarastointiin. Hankkeen avulla fossiilisten polttoaineiden käyttö loppuu käytännössä kokonaan, ja pelletin käyttö vähenee myös merkittävästi. Alueella syntyviä hukkalämpöjä pystytään hyödyntämään merkittävästi enemmän lämpövaraston avulla. Investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 639 tonnia vuodessa. Yrityksen arvion mukaan rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 30 henkilötyövuotta. Hankkeen seurauksena syntyy 2 uutta työpaikkaa.
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n metanointilaitos Saloon

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle myönnettiin tukea 889 677 euroa Saloon suunnitellun elektrolyyserin ja metanointilaitoksen rakentamiseen. Metanointilaitoksen teho olisi 220 kW ja tuotanto noin 4000 MWh uusiutuvaa metaania vuodessa. Metaanista osa olisi tuotettu uusiutuvasta vedystä ja kaatopaikkakaasun sisältämästä hiilidioksidista ja osa olisi kaatopaikkakaasun sisältämää biopohjaista metaania. Metaani käytettäisiin ensi sijassa liikennepolttoaineena. Hankkeessa demonstroitaisiin epäpuhtaan kaatopaikkakaasun muuntamista metaaniksi biokatalyyttisella metanointilaitoksella teollisessa mittakaavassa. Yritys arvioi hankkeen vähentävän hiilidioksidipäästöjä noin 1360 tonnia vuodessa. Yrityksen mukaan hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus olisi noin 20 henkilötyövuotta ja uusia työpaikkoja syntyisi 0,5.