https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

Pvo_Vesiv_Haapakosken_huolto_hires-4

Kuva: Kai Tirkkonen

Haapakosken juoksupyörän peruskorjaus aloitettiin syyskuun lopulla 2024 ja se valmistui tammikuun alussa 2025. Ensin koneisto purettiin voimalaitoksella, ja turbiini toimitettiin korjaus- ja muutostöitä varten Andritz Hydro Oy:n tehdastiloihin. Korjattu juoksupyörä saatiin voimalaitokselle joulukuun alussa, ja sen jälkeen koneisto asennettiin, testattiin ja koekäytettiin tuotantoon.

– Ennen juoksupyörän peruskorjausta pystyimme ajamaan koneistolla vain vakioteholla. Nyt kun meillä on koko kapasiteetti käytössä, voimme vastata joustavasti myös valtakunnallisen verkon muuttuviin sähkön tarpeisiin. Tällä yhdelläkin turbiinilla on tuntuva vaikutus säätövoiman tuotantoon Iijoen voimalaitoksilla, varsinkin näin talvikuukausina, kertoo PVO-Vesivoiman kunnossapitopäällikkö Pasi Eilola.

Korjauksen suunniteltiin valmistuvan vuoden 2024 lopulla, mutta varaosien saatavuuden takia korjattu turbiini saatiin käyttöön tammikuun toisella viikolla.

– Kokonaisuutena hanke on oikein onnistunut, aikataulun pienestä venymisestä huolimatta. Sen takana on hyvin yhteen pelaava, teknisesti osaava ja ammattitaitoinen työryhmä. Yhteisen osaamisemme summana saimme korjauksessa tehtyä teknisiä ratkaisuja, jotka kestävät sekä aikaa että käyttämistä, Eilola kiittää.

Juoksupyörän korjaustyöt ja muutokset toteutti Andritz Hydro Oy. Lisäksi asennustöitä voimalaitoksella tekivät OMP-Konepaja Oy sekä PVO-Vesivoiman kunnossapidon kumppani Caverion Suomi Oy. Hankkeen voimalaitoksella tehtävissä asennuksissa ja koneen laatumittauksissa toimi konsulttina Timo Kaarlejärvi, Koskelta Oy.

Haapakosken vesivoimalaitos

  • Iijoen ylin voimalaitos, valmistunut vuonna 1963
  • Voimalaitoksen yhteyteen valmistui vuonna 2021 Suomen ensimmäinen lohikalojen vaelluspoikasten alasvaellusreitti
  • Koneistot uusittu 2007–2009
  • teho 32,6 MW
  • 2 Kaplan-turbiinia

Uusimmat artikkelit

UPM investoi Tervasaaren erikoispaperitehtaan modernisointiin

Valkeakoskella sijaitsevan Tervasaaren tehtaan kilpailukyky paranee, mikä tukee UPM:n liiketoiminnan globaalia kasvustrategiaa erikoispaperisegmentissä.

20.5.2025 | Alan Uutiset

Fingrid ja Svenska kraftnät aloittavat Fenno-Skan 3 –yhteyden suunnittelun

Suomen ja Ruotsin välisen Fenno-Skan 3 -merikaapeliyhteyden odotetaan valmistuvan vuoteen 2038 mennessä ja sen kapasiteetin arvioidaan olevan 800 megawattia. 

Rail Baltica -ratatyömaalla hyödynnetään suomalaista 3D-koneohjausjärjestelmää

Täysin digitalisoidussa mallipohjaisessa rakentamisessa työtä voivat tehdä yhdessä reaaliaikaisesti infrasuunnittelija, työkoneenkuljettaja, työmaapäällikkö ja projektinjohto.

Suomen ja Viron välisen EstLink 2 -yhteyden korjaustyöt alkavat toukokuussa

Merenpohjaan asennetaan uutta kaapelia noin kilometrin verran. Sähkönsiirtoyhteyden odotetaan palaavan kaupalliseen käyttöön heinäkuun puolivälissä.

Kemikaalit aiheuttavat paljon vakavia työtapaturmia – laiminlyönnit voivat johtaa rikosseuraamuksiin

”Työpaikoilla käytetään paljon vaarallisia kemikaaleja huolimattomasti. Valitettavasti monet työnantajat eivät tunnista kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa vaaraa omalla työpaikallaan”, työsuojelutarkastaja Mikko Järvenreuna toteaa.

10.3.2025 | Kumppaniartikkeli

Sulzerin innovatiiviset ratkaisut vedenkäsittelyyn ja pumppaamiseen

Sulzer on yksi Suomen johtavista vedenkäsittelyn ja pumppausteknologian toimijoista. Yhtiön panostukset kotimaisuuteen, kestävään kehitykseen, kokonaisratkaisuihin ja asiakaspalveluun tekevät siitä luotettavan kumppanin sekä kunnallisille että teollisille toimijoille.

30.1.2025 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä puolustusteollisuuden markkinoille

VTT käynnistää maksuttoman valmennusohjelman kaksikäyttöteknologiasta. Puolustusmarkkinat kiinnostavat, mutta yritysten on vaikea tunnistaa osaamista. Siviiliteknologiakin voi soveltua puolustuskäyttöön.