Carunan asiantuntija Teemu Manner esittelee IoT-antureita. Kuva: Caruna

Caruna on asentanut pieniä antureita Carunan ilmajohtoverkkoon, muuntamoihin ja jakokaappeihin. Nyt antureita on ilmajohtoverkossa ja jakokaapeissa yhteensä noin 2 000 kappaletta. Ilmajohtoverkkojen antureista suurin osa sijaitsee Koillismaalla. Nyrkin kokoinen kulma-anturi voi auttaa pelastamaan kokonaisen kunnan sähkökatkolta.

– Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että kulma-anturi mittaa ilmajohdon kulmaa. Kun ilmajohdolle kertyy talvella lunta, ilmajohto muuttuu painavaksi ja johdon kulma muuttuu. Anturista lähtee meille hälytys, ja voimme mennä putsaamaan lumet, Carunan liiketoiminta-asiantuntija Teemu Manner sanoo.

Antureiden tilanne näkyy Carunan päässä liikennevaloperiaatteella. Valot ovat vihreällä, kun antureiden tilanne on normaali. Alkava vikatilanne näkyy keltaisena, mikä auttaa käyttökeskusta varautumaan jo ennakolta mahdollisiin tykkylumitilanteisiin. Punainen vikatilanne vaatii välittömiä toimenpiteitä. Punainen tilanne lähettää hälytyksen käyttökeskukseen, jossa operaattori tarkastaa koko alueen tilanteen ja arvioi mahdollisen toimenpiteen laajuuden: ovatko esimerkiksi läheiset anturit keltaisella - vaikuttaako siltä, että kyse on yksittäisen ilmajohdon tilanteesta vai laajemmasta ongelmasta.

– Carunan operaattori lähettää urakoitsijan tarkastamaan tilanteen ja korjaamaan viat. Joskus lähetämme helikopterin sahaamaan oksia, jos ne ovat taipuneet ilmajohdoille tai tiputtamaan linjoille kertyneet lumet, Manner sanoo.

Koillismaan kulma-antureiden dataa on hyödynnetty tänä talvena, mutta niiden todellinen arvo nähdään tulevina talvina.

Tänä vuonna anturit tekevät myös jakokaapeista turvallisempia

IoT-antureita on asennettu myös jakokaappeihin, joissa ne mittaavat esimerkiksi valon määrää, kosteutta, liikettä ja lämpötilaa. Tällaisia antureita on Carunan verkossa noin 1 600.

– Tämä vuonna olemme alkaneet hyödyntämään anturin mittausdataa valon määrästä. Jos esimerkiksi lumiaura kolhaisee kaappia tai siihen tulee reikä muusta syystä, anturi tunnistaa sinne päässeen valon ja voimme korjata kaapin ennen kuin vaaratilannetta syntyy, Manner sanoo.

Jakokaappien viat on ennen huomattu yleensä vasta silloin, kun asentaja on sattunut ne huomaamaan tai ulkopuolinen on ilmoittanut niistä.

– Nyt keväällä jakokaappi oli ajettu ruttuun, ja siihen oli tullut rako. Saimme hälytyksen, käyttökeskus tilasi urakoitsijan ja kaappi saatiin korjattua puolessatoista tunnissa. Ilman anturia rakoa ei olisi mahdollisesti huomattu pitkään aikaan. Pahimmillaan se olisi voinut aiheuttaa vaaratilanteen. Jakokaapin jännitteestä voi saada vaarallisen sähköiskun, Manner sanoo.

Jatkossa on tarkoitus hyödyntää myös muuta antureiden tuottamaa dataa.

IoT-anturit toimivat internet of things –konseptilla, jossa järjestelmät kommunikoivat keskenään ilman ihmistä. Carunan järjestelmä ja jakokaappiin tai ilmajohtoon asennettu anturi kommunikoivat keskenään eli vaihtavat tietoja. Ihmisen rooli on tulkita dataa ja tehdä tarvittavat toimenpiteet.

– Olemme aloittaneet tykkylumitilanteista ja valon määrä mittauksesta, mutta antureissa säilyy myös muuta dataa. Jos esimerkiksi jakokaapit vikaantuvat, voimme seurata niistä kerättyä dataa ja päätellä, vaikuttaako esimerkiksi kosteuden tai lämpötilan määrä vikaantumiseen, Manner sanoo.