https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

PVO: Uusi kasuunitekniikka korvaa vesivoimaloiden sukelluskorjaukset

PVO-Vesivoiman asiantuntijoiden kasuuni-innovaatio säästää rahaa ja vaivaa vesivoimalaitosten korjaustöissä. Idea toi keksijöilleen Pohjolan Voiman aloitepalkinnon.

kasuuni

Kuvat: Kasuunikorjausta Iijoen Haapakosken voimalaitoksella. Kuvat: Kai Tirkkonen.

Kuivana tehtävä vesivoimalaitoksen betonikorjaustyö. Siitä on käytännössä kyse PVO-Vesivoiman asiantuntijoiden ideoimassa uudenlaisessa pilarikorjaustavassa.

Omaisuudenhoidon asiantuntijat Pasi Eilola ja Matti Åman hoksasivat tuoda muualla käytössä olleen tekniikan vesivoiman luo. Lopputuloksena on monistettavissa oleva korjaustekniikka, joka nopeuttaa, säästää kustannuksia ja vähentää vesivoimalaitosten tuotantopysäytykset muutamaan tuntiin. Aiemmin sukellustyönä tehdyt korjaukset voidaan tehdä nyt kasuunin suojaamana kuivissa olosuhteissa. Laatu paranee, työturvallisuus on parempi ja työ onnistuu myös talviaikaan. Kasuunimenetelmän ansiosta voimalaitos tuottaa sähköä myös korjaustöiden aikana.

- Tällaisia innovaatiota syntyy, kun kokonaisuuden näkevät asiantuntijat lyövät päänsä yhteen ja lähtevät ratkomaan työssään näkemäänsä epäkohtaa. Meille on Pohjolan Voimassa erittäin tärkeää, että yrityskulttuurimme tukee ideointia ja työn kehittämistä työyhteisössä, sanoo Tiina Nyström, Pohjolan Voiman laki- ja henkilöstöasioista vastaava johtaja.

Mikä ihmeen kasuuni?

Kasuuni on vesitiivis suojarakenne. Se mahdollistaa vedenalaisen rakentamisen kuivissa olosuhteissa. Åmanin ja Eilolan ideoima kasuuni koostuu kahdesta yhteen liitettävästä lohkosta ja muotoillaan korjattavaan pilariin sopivaksi.  

Työntekijät mahtuvat kasuunin sisälle piikkaamaan, asentamaan valua varten raudoitukset ja muotit. Betonin kovetuttua valumuotit poistetaan ja kasuuni nostetaan pois pilarin ympäriltä. 

Kasuunia käytetään yleisesti muun muassa laitureita rakennettaessa, mutta vesivoimalaitoksiin sitä ei kukaan ennen Åmania ja Eilolaa ole ymmärtänyt tuoda. Idea toi Eilolalle ja Åmanille tähän mennessä suurimman Pohjolan Voiman jakaman aloitepalkinnon.

Vain muutaman tunnin keskeytys

Asiantuntijoiden keksinnöllä on merkittäviä vaikutuksia. Sukeltaen tehdyissä korjaustöissä sähkön tuotanto häiriintyy noin puolentoista kuukauden ajaksi. Virtaus voimalaitoksen alapuolella on kova, joten sukellustöiden ajaksi laitos on aina jouduttu turvallisuussyistä pysäyttämään.  

Kasuunimenetelmän myötä voimalaitoksen toiminta joudutaan keskeyttämään vain muutamiksi tunneiksi, jotta kasuuni saadaan uitettua paikoilleen.

Åmanin ja Eilolan suunnittelemaa kasuunia testattiin korjaustöissä PVO-Vesivoiman Kierikin voimalaitoksella viime talvena. Tänä syksynä kasuunitekniikka oli käytössä myös Iijoen Haapakosken voimalaitoksella tehdyissä korjaustöissä. Menetelmä on osoittanut toimivuutensa.

- Kasuuni on käytettävissä myöhemminkin samanlaisiin tarkoituksiin. Se on muokattavissa erilaisiin rakenteisiin ja sitä voidaan hyödyntää myös voimalaitoksen yläpuolen korjauksissa, Matti Åman kertoo.  

Kasuunimenetelmän edut:

  • Työ voidaan tehdä nopeammin ja edullisemmin.
  • Tuotannonmenetykset pienenevät huomattavasti, kun pitkiä tuotannonkeskeytyksiä ei tarvita.
  • Kuivatyönä tehtävän betonityön laatu paranee. Lisäksi työn välivaiheet ja lopputulos voidaan tarkastaa aiempaa helpommin.
  • Työturvallisuus paranee oleellisesti, kun vedenalaista työtä ei tehdä ja työ onnistuu myös talviaikaan.

Uusimmat artikkelit

15.1.2021 | Alan Uutiset

Ympäristöministeriöltä tukea tuulivoimarakentamiseen

Ympäristöministeriö kertoo myöntäneensä yhteensä 840 000 euroa kahdeksan kunnan ja yhdeksän maakunnan liiton alueen tuulivoimarakentamisen selvityksiin ja suunnitteluun. 

15.1.2021 | Tutkimus ja koulutus

Kaupunkien ilmansaasteiden hallintaa parannetaan EU-rahoituksen tuella

Apulaisprofessori (tenure track) Matti Rissanen Tampereen yliopistosta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän Consolidator Grant -apurahan. Rahoitus myönnettiin antropogeenisten eli ihmisen toiminnan aikaansaamien hiilivetyjen autokatalyyttisen hapettumisen tutkimiseen.

Muovijäte ylös joesta ja kiertoon – Tutkimuskohteena Indonesian Jakarta

Vesistöissä kelluva muovijäte voidaan saada kannattavasti talteen ja hyötykäyttöön, jos työ aloitetaan ennen kuin jäte kulkeutuu meriin asti. VTT:n johtamassa tutkimusprojektissa selvitetään, miten jokiin päätynyttä muovijätettä kannattaisi nostaa ylös ja kierrättää. Koealueena toimii Indonesian Jakarta.

Enersense on allekirjoittanut jatkosopimuksen koskien Elektrilevin sähköverkkojen huoltoa Virossa

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n International operations -liiketoimintaan kuuluva virolainen tytäryhtiö Empower AS on allekirjoittanut Viron suurimman verkko-operaattorin, Elektrilevin, kanssa jatkosopimuksen koskien sähköverkkojen huoltoa. 

Lämmityskattiloiden ohjaaminen siirtyi mobiiliin

Biolämmityskattiloita Karstulassa suunnitteleva ja valmistava Boweco on tuonut Suomen markkinoille lämmityskattiloiden ohjausratkaisun, jonka käyttö onnistuu mobiililaitteella.

Stora Enso investoi 80 miljoonaa euroa Imatran tehtaiden puunkäsittelyyn

Metsäjätti Stora Enso kertoo investoivansa Imatran tehtaiden puunkäsittelyn keskittämiseen ja nykyaikaistamiseen. 80 miljoonan euron investoinnilla parannetaan Stora Enson korkealuokkaisen pakkauskartongin tuotantokykyä. 

16.11.2020 | Kumppaniartikkeli

FINN-Tarkastus Oy laajensi nostolaitteiden tarkastuksiin

Tämän vuoden elokuussa sähkölaitteistojen tarkastuksista tunnettu FINN-Tarkastus Oy aloitti uuden vaiheen panostamalla vahvasti koneturvallisuus- ja koulutuspalveluihin. Nyt yritys on ottanut seuraavan askeleen aloittamalla nostureiden, henkilönostimien ja muiden nostolaitteiden lakisääteiset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset FINAS-akkreditointipalvelun myönnettyä 5.11.2020 pätevyysalueeseen nostolaitteiden tarkastuksia koskevan laajennuksen.