https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 19.8.2022

Mikrobit, bioteknologia ja huoltovarmuus

Viimeaikaisten maailmantapahtumien vuoksi maailman ruokahuollon tulevaisuus on epävarmuuden peitossa. Tämä koskee väistämättä myös Suomen huoltovarmuutta. Mikrobien hyväksikäyttö tarjoaa energiaintensiivisiä uusia prosesseja ja tuotantomahdollisuuksia, korvaavia raaka-aineita, ilmastoystävällisyyttä ja kierrätettävyyttä. Samalla sen kautta saadaan huoltovarmuuden tasoa ja laajapohjaisuutta kohotettua.

Mikrobit, bioteknologia ja huoltovarmuus

Elias Hakalehto Mikrobiologi, Bioteknologi  Finnoflag Oy

Mikäli kehittymässä olevan ruokakriisin kaltainen tilanne syntyy normaalioloissa esimerkiksi säiden takia, se on yleensä hoidettavissa varmuusvarastojen ja muun normaalin varautumisen pohjalta. Tämänhetkisessä maailmantilanteessa on kuitenkin kyseessä monitahoinen kriisi, joka aiheutuu useista yhtäaikaisista tekijöistä. Näitä ovat ilmastonmuutos ja sen seuraukset kuten kuivuus, eroosio, tulvat ja maastopalot sekä sodat, selkkaukset, saartotoimet ja kuljetusrajoitukset.

Elintarvikkeiden saatavuutta voivat rajoittaa myös siementen, lannoitteiden ja muiden kemikaalien sekä polttoaineiden puute tai korkea hinta. Niin ikään ovat työvoiman saatavuus ja kriisiajan koulutuksen puute riskitekijöitä.

Mikrobit bioteollisuuden perusta 

Pitkäaikaisista huoltovarmuuden riskitekijöistä monet liittyvät erityisesti maaperään ja sen kestävän kehityksen mukaiseen käyttöön. Mikrobit ovat tässä keskiössä. Käytännöllisesti ajateltuna ne ovat kasvien ja eläinten ohella kolmas eliökunnan pääryhmä. Bioteollisuus perustuu yhdessä humaanilääketieteen kanssa näiden eliökunnan rakenteiden ja vuorovaikutusten hyödyntämiseen.

Meillä Suomessa on elintarviketeollisuuden rinnalla ollut jo pitkään voimakkaasti kehittyvä "bio-based industries" -sektori. Siihen liittyvät metsä- pakkaus- ja kemian teollisuus, sekä terveysvalmisteiden kehittäminen. Esimerkkinä voisi mainita pihkan käyttön haavanhoidossa. Myös fysikaalisten menetelmien kehittämisessä meillä on merkittävää osaamista, kuten UVC-valon käyttö desinfektio- ja sterilointimenetelmänä. Nämä modernit teknologiat ovat yhä tärkeämpiä erilaisten epidemia- ja pandemiauhkien vallitessa.

Taloudellisen kannattavuuden rinnalle on teollisuudessa niin ikään noussut kestävän kehityksen periaatteiden implementoiminen tuotannon tasoille. Uudet teknologiat, kuten mikrobiologinen bioteknologia auttavat petrokemian teollisuuden täydentämisessä ja korvaamisessa sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa teollisten ja luonnon ekosysteemien puitteissa. Uuden ajattelun mukaista teollista toimintaa hiilikierron ja hiilen sitomisen turvaamiseksi on kehitetty Tampereen Hiedanrantaan perustettavan 25 tuhannen asukkaan asuntoalueen suunnittelun yhteydessä.

Hiedanrannassa "Sinisen biotalouden" hankekokonaisuudessa testattiin vuosien 2018–19 aikana Maa- ja metsätalousministeriön toimesta uutta biojalostusratkaisua Näsijärven pohjasta poistettavan selluloosakuidun käsittelyssä. Sitä seuranneissa hankkeissa on kehitetty ennätystason tuotantoa biologisille ruuan raaka-aineille, jotka toimivat petrokemian teollisuuden korvaajina. Residuaalifraktioista valmistetaan muun muassa maanparannusratkaisuja.

Suomen huoltovarmuuden haasteena sijainti

Teollisuuden kannalta huoltovarmuudessa fokus on tuotannontekijöiden riittävyydessä sekä jakelun ja muun toiminnan turvallisuuden ja joustavuuden takaamisesta. Keskeintä olisi tähdätä aidosti ilmastomyönteisiin ratkaisuihin unohtamatta ravinnontuotannon terveys- ja sosiaalipoliittisia ulottuvuuksia. Itse asiassa luonnon tasapainon käsitteellinen laajentuminen elintarvikkeiden valmistukseen ja vastaavien teollisuuden alojen toimintaan on välttämätöntä elintarvikehuollon ja eri materiaalien riittävyyden kannalta. Kuten hyvin tiedämme, on Suomen maantieteellinen sijainti ongelmallinen sään, ilmaston ja logististen olosuhteiden kannalta. Meidän olisi tärkeää löytää uusia raaka-aineita ja tuotantomenetelmiä, kuten uusia viljelykasveja.

Kriisitilanteissa suurin osa ruuantuotannosta on tapahduttava kotimaassa. Valtaosa tästä tuotannosta tapahtuu avomailla, sillä vaihtoehtoiset keinot ovat liian energiaintensiivisiä, eikä niiden kehittäminen ole tarpeeksi pitkällä. Silti tätä panostamista on jatkettava ja kehitystä vauhditettava. Huoltovarmuuden tukijalkaa on tältä osin laajennettava, mihin mikrobiologisten ja bioteknisten prosessien käyttöönotto tarjoaa uusia tehokkaita keinoja.

Biovedystä ratkaisu?

Energiaa runsaasti kuluttavien lannoitetuotannon ja kuljetusten korvaamiseen mahdollisimman suurelta osin mikrobien tarjoamilla matalien energiateiden biokatalyyttisillä ratkaisuilla olisi tässä tilanteessa viisautta. Tähän kokonaisuuteen liittyvät myös kierrätetyt orgaaniset ja biotekniset raaka-aineet. Biopolttoaineiden kehittäminen sekä uusien biologisten maanparannuskeinojen löytäminen ovat riittävän ravinnontuotannon kannalta avainasemassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi biovety on selkeä tulevaisuuden ratkaisumalli energiatalouteen ja tuotannolliseen teollisuuteen pelkistimenä. Vety on tulevaisuuden raskaan ja meriliikenteen potentiaalinen polttoaineen. Biovety voidaan tuottaa mikrobien avulla. Se voidaan liittää muuhun bioenergian tuotantoon, sekä biokemikaalien ja bio-based tuotantoon.

 

Lue lisää: Mikrobiologisen bioteknologian ja muiden modernien menetelmien hyödyntämistä ruuantuotannossa on laajemmin käsitelty Saksan vanhimman kustantajan viime joulukuussa julkaisemassa kirjassani "Microbiology of Food Quality. Challenges in Food Production and Distribution During and After the Pandemics" (Ed. E. Hakalehto), De Gruyter, Berlin, 2021.

Uusimmat artikkelit

15.3.2024 | Alan Uutiset

Traficom julkaisi selvityksen koko Suomen kaukoliikenteen pysäyttäneen ratavaurion syistä – korjaamista tiedonkulussa

Ratavaurion syynä oli veturin rikkoontuminen ja sitä seuranneet liikkeellelähtöyritykset. Selvityksen mukaan erityisesti häiriötilanteiden viestinnässä ja johtamisessa on kehitettävää. Tapahtumiin liittyvien keskeisten toimijoiden yhteinen tilannekuva puuttui. 

Raision kaikki tehtaat ovat nyt hiilineutraaleja – ratkaisut syntyivät yhteistyössä kumppanien kanssa

Tuotannot pyörivät nyt uusiutuvalla energialla, eikä päästökompensaatioihin ole tarvinnut turvautua.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.