https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 5.4.2023

Miltä kunnossapidon tulevaisuus näyttää vuonna 2033?

Tätä pohdittiin Kunnossapito 23 -kongressissa. Näkemyksen keskustelun pohjaksi antoi yli 100 suomalaista kunnossapidon ammattilaista vastaamalla kyselyyn kunnossapidon tulevaisuuden näkymistä.

PVO_Kaj-Råtts_lores_3

Kaj Råtts

Päällikkö, Tuotanto-Omaisuudenhoito Pohjolan Voima OYJ

Ajankohtaisten kunnossapidon haasteiden taustalla on trendeihin liittyvää kehittämistä sekä "ikuisia" teemoja, mutta osittain myös kriisien esille nostamia riskejä. Teknologia on myös jatkuvassa kehityksessä ja muutoksessa, se ei ole uusi ilmiö. Näiden pohjalta kunnossapidon tulevaisuuden merkitys näyttäytyy mielenkiintoisena. Sanoisin, että merkitys tulee vain kasvamaan, mutta rooli myös muuttumaan.
Nostan kyselystä esille pari teemaa: osaamisen ja vastuullisuuden.

Alan perusosaaminen ei katoa mihinkään. Näkemys, että ”Suomi on voitelukalvon varassa”, on mielestäni hyvin osuvasti sanottu ja korostaa perusosaamisen merkitystä. Jatkuva osaamistarpeiden muutos kuitenkin kiihtyy, kun muun muassa automaatio-, ohjelmointi- ja data-analytiikkaosaamisen rooli kasvaa voimakkaasti. Uudet teknologiat tuovat mukanaan uudenlaisia kunnossapidon toimintamalleja ja teknisiä haasteita.

Kunnossapidon tulevaisuuden näkymiä kartoittavassa kyselyssä oli myös väite: ”Vastuullisuus tulee olemaan iso teema kunnossapidossa tulevaisuudessa.” Vastaajista 86 prosenttia oli tätä mieltä – aika vahva näkemys. Mitä vastuullisuus sitten tarkoittaa tässä yhteydessä? Esille nousivat selkeät teemat: elinjaksonhallinta, materiaalien kierrätettävyys, kunnossapidettävyys ja energiatehokkuus.
Taustallahan on jatkuva toimintaympäristön muutos. Esimerkkinä toimii vastuullisen liiketoiminnan merkityksen kasvu ja suunta hiilidioksidineutraalisuuteen. Nämä vaikuttavat voimakkaasti tuotanto-omaisuuden toimintaedellytyksiin sekä elinkaarikustannuksiin, mutta myös osaamistarpeeseen.

Tästä pääsemmekin kysymykseen, kuinka monella yrityksellä on tuotanto-omaisuuden hallinnan strategia? Toivottavasti osaamme Suomessa katsoa pidemmälle ja seurata aktiivisesti toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia sekä tehdä oikeita päätöksiä tuotanto-omaisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta. 

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.