https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 15.5.2019

Pölynhallinta on työturvallisuutta

Rakennuspölyn hengittäminen on haitallista, ja jopa vaarallista. Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska tehty pölynhallinta on riittämätön tai sitä ei ole ollenkaan.

Antti Väisänen, tuotekehitysjohtaja, teollinen muotoilija, Consair Oy

Pölyinen_työmaav2

Pölyämättömien työmenetelmien käyttö ja pölyn talteen ottaminen heti sen syntyhetkellä on tehokkain tapa vähentää pölyhaittoja.

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa? Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan.

Rakennustyöntekijöiden kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä, ihoa ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat tunnetusti syöpää aiheuttavia. Pitkäaikainen ja suuri altistus aiheuttaa myös keuhkoahtaumatautia, joka on parantumaton sairaus. Pölystä aiheutuu myös palo- ja räjähdysvaara sekä näkyvyyden hetkellinen aleneminen, joilla on myös työturvallisuusvaikutuksia.

Älä suojele vain rakennusta – suojaa myös työntekijää

Monet mieltävät hyvän pölynhallinnan tarkoittavan ainoastaan ilmanvaihtokanavien hyvää suojaamista, pölynhallintaa viimeistelytöiden yhteydessä ja tehokasta loppusiivousta. Tämä auttaa kyllä pääsemään lähemmäksi rakentamisen tavoitetta; turvallista ja terveellistä rakennusta. Mutta työterveyteen sillä ei ole suurtakaan vaikutusta, jos prosessiin kuuluu ensin pölyn levittäminen ja sen jälkeen siivoaminen.

Pölynhallintaa tulisi tehdä koko rakentamisen ajan. Tämä tarkoittaa muun muassa kohdepoistolaitteiden, ilmanpuhdistimien ja alipaineistuksen käyttöä kaikissa pölyävissä työvaiheissa. Siivous ainoana pölynhallintatoimenpiteenä korjaa vain jo syntyneitä vahinkoja. Rakennuksesta saadaan lopulta siisti, mutta pölyn aiheuttamia terveyshaittoja ei voida enää jälkeenpäin korjata.

Pölyhaitat kuriin kolmivaiheisella pölynhallintaprosessilla

Rakennustyömaan pölynhallintaan ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua. Sen sijaan työmailla tarvitaan suunnitelmallista ja järjestelmällistä prosessia, joka rakentuu erilaisista menetelmistä ja työvaiheista.

Työterveyden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että työmaalla tuotetaan mahdollisimman vähän pölyä. Pölyämättömien työmenetelmien käyttö ja pölyn talteen ottaminen heti sen syntyhetkellä on tehokkain tapa vähentää pölyhaittoja. Pölyä tuottavat työvaiheet osastoidaan erilleen ns. puhtaista viimeistelytyövaiheessa olevista tiloista, ja ilmassa leijuvan pölyn leviäminen estetään alipaineistuksella. Tehokkaiden ilmanpuhdistimien käyttö varmistaa, että työmaalla on turvallista hengittää eikä pienhiukkasia kulkeudu talon rakenteisiin, ja sitä kautta päädy rakennuksen käyttäjien hengitysilmaan.

Rakennussiivouksella estetään pölylaskeumien päätyminen takaisin hengitysilmaan. Säännöllinen rakennussiivous ylläpitää siisteyttä ja varmistaa rakentamisen puhtaan lopputuloksen.

Toimivassa pölynhallintaprosessissa on kolme samanaikaista vaihetta, joita toteutetaan koko työmaan ajan:

1.    Estetään pölyhaitan syntyminen: kohdepoisto, pölynsidonta, pölyämättömät työmenetelmät.

2.    Estetään pölyn leviäminen ilmavirtojen mukana ja puhdistetaan ilmaa: osastointi, alipaineistus, ilmanpuhdistus.

3.    Estetään pölyn leviäminen pitämällä pinnat puhtaana: rakennussiivous.

Näiden työvaiheiden lisäksi tarvitaan suunnittelua, valvontaa ja koulutusta, sekä tahtoa tehdä asiat paremmin kuin ennen.

Pölynhallinta tuo kustannussäästöä muustakin kuin lisääntyneestä työturvallisuudesta

Pölynhallinta koetaan usein ylimääräiseksi kulueräksi rakentamisessa. Hyvä pölynhallinta maksaa kuitenkin itsensä takaisin. Paremmat prosessit, yleinen siisteys ja viihtyvyys lisäävät tuottavuutta ja vähentävät virheitä. On kannattavampaa tehdä kerralla oikein kuin korjata virheitä jälkikäteen. Välinpitämättömyys johtaa pahimmillaan rakenteiden purkamiseen, jotta pölyloukut saadaan siivottua ja IV-kanavat nuohottua. Moneen kertaan tehty loppusiivous ei ole edullista, myöhästymissakoista puhumattakaan.

Pitkällä aikavälillä kustannussäästöä syntyy, kun sairauspoissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus vähenevät, mutta kustannussäästöt ovat vain kymmenesosa siitä taloudellisesta hyödystä, mitä liiketoiminnan parantumisesta voi syntyä. Hyödyt liiketoimintaan syntyvät, kun henkilöstö toimii tehokkaammin ja laadukkaammin. Liikevaihtoa työntekijää kohti syntyy enemmän, ja sitä myötä enemmän euroja viivan alle. Terve liiketoiminta mahdollistaa paremmat työolot, näin syntyy positiivinen kierre . (Lähde: Työsuojelun taloudelliset vaikutukset. Työturvallisuuskeskus. 2017)

Siisti työmaa luo positiivisen kierteen

Vierailemme säännöllisesti rakennustyömailla ja haastattelemme työntekijöitä, jotta oppisimme ymmärtämään paremmin, mitkä asiat ovat pölynhallinnan motivaattorit ja suurimmat esteet. Eräs työnjohtaja kertoi, että kun työmaalla aloitettiin pölynhallintaan panostaminen, työntekijät alkoivat myös siivoamaan enemmän omia jälkiään. Työnjohtaja hämmästeli pölynhallinnan sivuvaikutusta, sillä työmaan järjestys oli muuttunut paljon paremmaksi kuin itsestään.

Siisteys työmaalla luo positiivisen kierteen. Pölynhallinta keskeisenä osana rakennusprosessia voi siis rohkaista ja sitouttaa työntekijöitä toimimaan siistimmin ja ottamaan enemmän vastuuta omassa työssä syntyvästä pölyhaitasta - ja omasta terveydestään. Väitämme, että työmailla, joilla on pölynhallintaprosessi hallussa, pysyy muukin rakentaminen hyvin hanskassa. Kun asiat tehdään oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan, myös työturvallisuus saadaan paranemaan.

Blogiteksti on alunperin julkaistu Rakennusteollisuus RT:n blogeissa osana RT Työturvallisuusviikkoa.

Uusimmat artikkelit

Oululainen Samat Nordic investoi jättihankkeeseen Haminassa

Ranskalaiseen Samat -konserniin kuuluva Samat Nordic Oy investoi yhteensä 15 miljoonaa euroa uuden säiliöterminaalin rakentamiseen Haminan satamaan. Kyseessä on yhteistyö Fintoilin mäntyöljyjalostamon kanssa, jonka välittömään läheisyyteen myös Samat Nordicin säiliöterminaali rakentuu.

22.4.2021 | Alan Uutiset

Keliber päivitti Kokkolan kemiantehtaan prosessia ja YVA-selostusta

Keliber Oy:n suunnitteleman Kokkolan litiumkemiantehtaan prosessia on kehitetty sen jälkeen, kun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) arviointiselostus valmistui 6.3.2020. Yhtiö on nyt päivittänyt YVA-selostusta vastaamaan nykyistä hankesuunnitelmaa. Prosessiin tehdyt muutokset koskevat sekä poistovesien että sivuvirtana muodostuvan analsiimihiekan käsittelyä. 

22.4.2021 | Tutkimus ja koulutus

Energiapuun mittauksessa mittauslain vaatimukset tahtovat unohtua

Kuluvan talven aikana virallisille mittaajille on tullut useita energiapuun mittausta koskeneita yhteydenottoja. Keskeiset ongelmat liittyvät mittauksesta sopimiseen, itse mittaamiseen ja mittalaitteiden omavalvontaan. Energiapuun käytön lisääntyessä ja hinnan noustessa taloudelliset intressit kasvavat, jolloin lainmukaisen mittauksen merkitys korostuu.

Uusi ohje rakennustyömaille koronariskin arviointiin

Rakennusalalle on laadittu ohje koronatartuntojen riskien arvioinnin tueksi. Ohjeen mukaan rakennustyömaalla päätoteuttaja on velvollinen laatimaan yleisen riskien arvioinnin. Kaikkien rakennustyömaalla työskentelevien on noudatettava arviointiin perustuvia toimenpiteitä. Työmaan muut työnantajat arvioivat lisäksi oman toimintansa riskit.

Älyrenkailla varustetut robottiautot tekevät tuloaan

Tulevaisuudessa autonomisten autojen renkaissa korostuvat perinteisten rengasominaisuuksien, kuten märkäpidon, lisäksi älykkäät ominaisuudet. Renkaiden sensoriteknologian avulla saadaan aiempaa enemmän tietoa olosuhteista ja niiden muutoksista.

18.3.2021 | Kumppaniartikkeli

Nykyaikaiset voiteluaineet avohammaskäyttöjen voiteluun

Erilaiset avohammaskäytöt – niin meesauuneissa, pulppereissa, kuula- ja tankomyllyissä kuin kiertouuneissa – altistuvat ankarille käyttöolosuhteille. Käyttölaitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa on kuitenkin saavutettu huomattavia parannuksia viime vuosikymmenien aikana.

Rikkipesurit taas kannattavia

Vähärikkisen ja tavallisen raskaan polttoöljyn välinen hintaero on markkinoilla jälleen kasvanut, mistä on seurannut, että rikkipesureihin investoineiden laivanomistajien kilpailukyky rahtimarkkinoilla on huomattavasti kohentunut.