Näkökulma | 15.5.2019

Pölynhallinta on työturvallisuutta

Rakennuspölyn hengittäminen on haitallista, ja jopa vaarallista. Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska tehty pölynhallinta on riittämätön tai sitä ei ole ollenkaan.

Antti Väisänen, tuotekehitysjohtaja, teollinen muotoilija, Consair Oy

Pölyinen_työmaav2

Pölyämättömien työmenetelmien käyttö ja pölyn talteen ottaminen heti sen syntyhetkellä on tehokkain tapa vähentää pölyhaittoja.

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa? Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan.

Rakennustyöntekijöiden kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä, ihoa ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat tunnetusti syöpää aiheuttavia. Pitkäaikainen ja suuri altistus aiheuttaa myös keuhkoahtaumatautia, joka on parantumaton sairaus. Pölystä aiheutuu myös palo- ja räjähdysvaara sekä näkyvyyden hetkellinen aleneminen, joilla on myös työturvallisuusvaikutuksia.

Älä suojele vain rakennusta – suojaa myös työntekijää

Monet mieltävät hyvän pölynhallinnan tarkoittavan ainoastaan ilmanvaihtokanavien hyvää suojaamista, pölynhallintaa viimeistelytöiden yhteydessä ja tehokasta loppusiivousta. Tämä auttaa kyllä pääsemään lähemmäksi rakentamisen tavoitetta; turvallista ja terveellistä rakennusta. Mutta työterveyteen sillä ei ole suurtakaan vaikutusta, jos prosessiin kuuluu ensin pölyn levittäminen ja sen jälkeen siivoaminen.

Pölynhallintaa tulisi tehdä koko rakentamisen ajan. Tämä tarkoittaa muun muassa kohdepoistolaitteiden, ilmanpuhdistimien ja alipaineistuksen käyttöä kaikissa pölyävissä työvaiheissa. Siivous ainoana pölynhallintatoimenpiteenä korjaa vain jo syntyneitä vahinkoja. Rakennuksesta saadaan lopulta siisti, mutta pölyn aiheuttamia terveyshaittoja ei voida enää jälkeenpäin korjata.

Pölyhaitat kuriin kolmivaiheisella pölynhallintaprosessilla

Rakennustyömaan pölynhallintaan ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua. Sen sijaan työmailla tarvitaan suunnitelmallista ja järjestelmällistä prosessia, joka rakentuu erilaisista menetelmistä ja työvaiheista.

Työterveyden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että työmaalla tuotetaan mahdollisimman vähän pölyä. Pölyämättömien työmenetelmien käyttö ja pölyn talteen ottaminen heti sen syntyhetkellä on tehokkain tapa vähentää pölyhaittoja. Pölyä tuottavat työvaiheet osastoidaan erilleen ns. puhtaista viimeistelytyövaiheessa olevista tiloista, ja ilmassa leijuvan pölyn leviäminen estetään alipaineistuksella. Tehokkaiden ilmanpuhdistimien käyttö varmistaa, että työmaalla on turvallista hengittää eikä pienhiukkasia kulkeudu talon rakenteisiin, ja sitä kautta päädy rakennuksen käyttäjien hengitysilmaan.

Rakennussiivouksella estetään pölylaskeumien päätyminen takaisin hengitysilmaan. Säännöllinen rakennussiivous ylläpitää siisteyttä ja varmistaa rakentamisen puhtaan lopputuloksen.

Toimivassa pölynhallintaprosessissa on kolme samanaikaista vaihetta, joita toteutetaan koko työmaan ajan:

1.    Estetään pölyhaitan syntyminen: kohdepoisto, pölynsidonta, pölyämättömät työmenetelmät.

2.    Estetään pölyn leviäminen ilmavirtojen mukana ja puhdistetaan ilmaa: osastointi, alipaineistus, ilmanpuhdistus.

3.    Estetään pölyn leviäminen pitämällä pinnat puhtaana: rakennussiivous.

Näiden työvaiheiden lisäksi tarvitaan suunnittelua, valvontaa ja koulutusta, sekä tahtoa tehdä asiat paremmin kuin ennen.

Pölynhallinta tuo kustannussäästöä muustakin kuin lisääntyneestä työturvallisuudesta

Pölynhallinta koetaan usein ylimääräiseksi kulueräksi rakentamisessa. Hyvä pölynhallinta maksaa kuitenkin itsensä takaisin. Paremmat prosessit, yleinen siisteys ja viihtyvyys lisäävät tuottavuutta ja vähentävät virheitä. On kannattavampaa tehdä kerralla oikein kuin korjata virheitä jälkikäteen. Välinpitämättömyys johtaa pahimmillaan rakenteiden purkamiseen, jotta pölyloukut saadaan siivottua ja IV-kanavat nuohottua. Moneen kertaan tehty loppusiivous ei ole edullista, myöhästymissakoista puhumattakaan.

Pitkällä aikavälillä kustannussäästöä syntyy, kun sairauspoissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus vähenevät, mutta kustannussäästöt ovat vain kymmenesosa siitä taloudellisesta hyödystä, mitä liiketoiminnan parantumisesta voi syntyä. Hyödyt liiketoimintaan syntyvät, kun henkilöstö toimii tehokkaammin ja laadukkaammin. Liikevaihtoa työntekijää kohti syntyy enemmän, ja sitä myötä enemmän euroja viivan alle. Terve liiketoiminta mahdollistaa paremmat työolot, näin syntyy positiivinen kierre . (Lähde: Työsuojelun taloudelliset vaikutukset. Työturvallisuuskeskus. 2017)

Siisti työmaa luo positiivisen kierteen

Vierailemme säännöllisesti rakennustyömailla ja haastattelemme työntekijöitä, jotta oppisimme ymmärtämään paremmin, mitkä asiat ovat pölynhallinnan motivaattorit ja suurimmat esteet. Eräs työnjohtaja kertoi, että kun työmaalla aloitettiin pölynhallintaan panostaminen, työntekijät alkoivat myös siivoamaan enemmän omia jälkiään. Työnjohtaja hämmästeli pölynhallinnan sivuvaikutusta, sillä työmaan järjestys oli muuttunut paljon paremmaksi kuin itsestään.

Siisteys työmaalla luo positiivisen kierteen. Pölynhallinta keskeisenä osana rakennusprosessia voi siis rohkaista ja sitouttaa työntekijöitä toimimaan siistimmin ja ottamaan enemmän vastuuta omassa työssä syntyvästä pölyhaitasta - ja omasta terveydestään. Väitämme, että työmailla, joilla on pölynhallintaprosessi hallussa, pysyy muukin rakentaminen hyvin hanskassa. Kun asiat tehdään oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan, myös työturvallisuus saadaan paranemaan.

Blogiteksti on alunperin julkaistu Rakennusteollisuus RT:n blogeissa osana RT Työturvallisuusviikkoa.

Uusimmat artikkelit

24.9.2020 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi prosessikemian pilotointialusta vauhdittaa bio- ja kiertotaloutta

Uusi prosessikemian pilotointialusta VTT Bioruukki -pilotointikeskuksessa on suunniteltu nopeuttamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden bio- ja kiertotaloushankkeita. Pilotointialustan avajaisia vietettiin 23.9.

Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa on haasteita

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

Fingrid valitsi Empowerin sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitopartneriksi

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n omistama Empower on valittu Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa ”yhdeksi merkittäväksi kunnossapitopartneriksi". Hankinnan kohteena ovat Fingridin sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapitopalvelut vuosille 2021–2023.

14.9.2020 | Alan Uutiset

Neste aloittaa yt-neuvottelut, suunnittelee lakkauttavansa Naantalin jalostamon toiminnot

Neste suunnittelee Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

Liikuteltavat lasertyökalut tuovat joustavuutta kentälle

Uudet laserteknologiat mahdollistavat uuden joustavuuden tehdashalleissa ja kentällä tapahtuvassa työssä. Koherentti valo kohdistaa energian pienelle alueelle, jolloin alusta tai ympäristö ei vahingoitu, mutta työ käy nopeasti, siististi ja tarkasti.