Näkökulma | 15.5.2019

Pölynhallinta on työturvallisuutta

Rakennuspölyn hengittäminen on haitallista, ja jopa vaarallista. Silti moni rakennustyöntekijä altistuu päivittäin rakennuspölylle, koska tehty pölynhallinta on riittämätön tai sitä ei ole ollenkaan.

Antti Väisänen, tuotekehitysjohtaja, teollinen muotoilija, Consair Oy

Pölyinen_työmaav2

Pölyämättömien työmenetelmien käyttö ja pölyn talteen ottaminen heti sen syntyhetkellä on tehokkain tapa vähentää pölyhaittoja.

Työmaalla on kokeneita kavereita, jotka ovat tehneet hommia jo vuosikymmeniä huolehtimatta riittävästä suojautumisesta rakennuspölyltä. Osa on jo sairastunut tai allergisoitunut. Joko tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Teknisiä ratkaisuja rakennustyöntekijän keuhkojen suojelemiseen on olemassa, mutta ovatko asenteet kunnossa? Asenteiden muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa kuin pölynhallinta, mutta se on ainoa tapa saada pysyvä muutos aikaan.

Rakennustyöntekijöiden kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle. Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä, ihoa ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat tunnetusti syöpää aiheuttavia. Pitkäaikainen ja suuri altistus aiheuttaa myös keuhkoahtaumatautia, joka on parantumaton sairaus. Pölystä aiheutuu myös palo- ja räjähdysvaara sekä näkyvyyden hetkellinen aleneminen, joilla on myös työturvallisuusvaikutuksia.

Älä suojele vain rakennusta – suojaa myös työntekijää

Monet mieltävät hyvän pölynhallinnan tarkoittavan ainoastaan ilmanvaihtokanavien hyvää suojaamista, pölynhallintaa viimeistelytöiden yhteydessä ja tehokasta loppusiivousta. Tämä auttaa kyllä pääsemään lähemmäksi rakentamisen tavoitetta; turvallista ja terveellistä rakennusta. Mutta työterveyteen sillä ei ole suurtakaan vaikutusta, jos prosessiin kuuluu ensin pölyn levittäminen ja sen jälkeen siivoaminen.

Pölynhallintaa tulisi tehdä koko rakentamisen ajan. Tämä tarkoittaa muun muassa kohdepoistolaitteiden, ilmanpuhdistimien ja alipaineistuksen käyttöä kaikissa pölyävissä työvaiheissa. Siivous ainoana pölynhallintatoimenpiteenä korjaa vain jo syntyneitä vahinkoja. Rakennuksesta saadaan lopulta siisti, mutta pölyn aiheuttamia terveyshaittoja ei voida enää jälkeenpäin korjata.

Pölyhaitat kuriin kolmivaiheisella pölynhallintaprosessilla

Rakennustyömaan pölynhallintaan ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua. Sen sijaan työmailla tarvitaan suunnitelmallista ja järjestelmällistä prosessia, joka rakentuu erilaisista menetelmistä ja työvaiheista.

Työterveyden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että työmaalla tuotetaan mahdollisimman vähän pölyä. Pölyämättömien työmenetelmien käyttö ja pölyn talteen ottaminen heti sen syntyhetkellä on tehokkain tapa vähentää pölyhaittoja. Pölyä tuottavat työvaiheet osastoidaan erilleen ns. puhtaista viimeistelytyövaiheessa olevista tiloista, ja ilmassa leijuvan pölyn leviäminen estetään alipaineistuksella. Tehokkaiden ilmanpuhdistimien käyttö varmistaa, että työmaalla on turvallista hengittää eikä pienhiukkasia kulkeudu talon rakenteisiin, ja sitä kautta päädy rakennuksen käyttäjien hengitysilmaan.

Rakennussiivouksella estetään pölylaskeumien päätyminen takaisin hengitysilmaan. Säännöllinen rakennussiivous ylläpitää siisteyttä ja varmistaa rakentamisen puhtaan lopputuloksen.

Toimivassa pölynhallintaprosessissa on kolme samanaikaista vaihetta, joita toteutetaan koko työmaan ajan:

1.    Estetään pölyhaitan syntyminen: kohdepoisto, pölynsidonta, pölyämättömät työmenetelmät.

2.    Estetään pölyn leviäminen ilmavirtojen mukana ja puhdistetaan ilmaa: osastointi, alipaineistus, ilmanpuhdistus.

3.    Estetään pölyn leviäminen pitämällä pinnat puhtaana: rakennussiivous.

Näiden työvaiheiden lisäksi tarvitaan suunnittelua, valvontaa ja koulutusta, sekä tahtoa tehdä asiat paremmin kuin ennen.

Pölynhallinta tuo kustannussäästöä muustakin kuin lisääntyneestä työturvallisuudesta

Pölynhallinta koetaan usein ylimääräiseksi kulueräksi rakentamisessa. Hyvä pölynhallinta maksaa kuitenkin itsensä takaisin. Paremmat prosessit, yleinen siisteys ja viihtyvyys lisäävät tuottavuutta ja vähentävät virheitä. On kannattavampaa tehdä kerralla oikein kuin korjata virheitä jälkikäteen. Välinpitämättömyys johtaa pahimmillaan rakenteiden purkamiseen, jotta pölyloukut saadaan siivottua ja IV-kanavat nuohottua. Moneen kertaan tehty loppusiivous ei ole edullista, myöhästymissakoista puhumattakaan.

Pitkällä aikavälillä kustannussäästöä syntyy, kun sairauspoissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus vähenevät, mutta kustannussäästöt ovat vain kymmenesosa siitä taloudellisesta hyödystä, mitä liiketoiminnan parantumisesta voi syntyä. Hyödyt liiketoimintaan syntyvät, kun henkilöstö toimii tehokkaammin ja laadukkaammin. Liikevaihtoa työntekijää kohti syntyy enemmän, ja sitä myötä enemmän euroja viivan alle. Terve liiketoiminta mahdollistaa paremmat työolot, näin syntyy positiivinen kierre . (Lähde: Työsuojelun taloudelliset vaikutukset. Työturvallisuuskeskus. 2017)

Siisti työmaa luo positiivisen kierteen

Vierailemme säännöllisesti rakennustyömailla ja haastattelemme työntekijöitä, jotta oppisimme ymmärtämään paremmin, mitkä asiat ovat pölynhallinnan motivaattorit ja suurimmat esteet. Eräs työnjohtaja kertoi, että kun työmaalla aloitettiin pölynhallintaan panostaminen, työntekijät alkoivat myös siivoamaan enemmän omia jälkiään. Työnjohtaja hämmästeli pölynhallinnan sivuvaikutusta, sillä työmaan järjestys oli muuttunut paljon paremmaksi kuin itsestään.

Siisteys työmaalla luo positiivisen kierteen. Pölynhallinta keskeisenä osana rakennusprosessia voi siis rohkaista ja sitouttaa työntekijöitä toimimaan siistimmin ja ottamaan enemmän vastuuta omassa työssä syntyvästä pölyhaitasta - ja omasta terveydestään. Väitämme, että työmailla, joilla on pölynhallintaprosessi hallussa, pysyy muukin rakentaminen hyvin hanskassa. Kun asiat tehdään oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan, myös työturvallisuus saadaan paranemaan.

Blogiteksti on alunperin julkaistu Rakennusteollisuus RT:n blogeissa osana RT Työturvallisuusviikkoa.

Uusimmat artikkelit

17.5.2019 | Tutkimus ja koulutus

Raportti: Yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa vahvistaa pk-yritysten kasvua

Pk-yrityksistä 17 prosenttia tekee yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa harjoittaa 12 prosenttia, yliopistojen 7 prosenttia ja tutkimuslaitosten 4 prosenttia yrityksistä. Yliopistojen ja eritoten tutkimuslaitosten osalta yhteistyötä voidaan pitää matalana.

17.5.2019 | Alan Uutiset

Gasum ostaa Mäkikylän biokaasulaitoksen Kouvola Vesi Oy:lta

Gasumin ja Kouvolan Veden välisen sopimuksen mukaisesti Mäkikylän biokaasulaitos ja sen liiketoiminta sopimuksineen siirtyvät Gasumille 17.6 2019. Laitos koostuu Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteydessä sijaitsevasta biokaasulaitosrakennuksesta prosessilaitteineen.

Ennakkoarvio: Työpaikkatapaturmien määrä nousi vuonna 2018

Tapaturmavakuutuskeskuksen ennakkoarvion mukaan vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2018 yhteensä noin 127 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia sattui 16 työntekijälle vuonna 2018. Korvatuista tapaturmista oli työpaikkatapaturmia noin 104 000 ja asunnon ja työn välisellä matkalla sattuneita työmatkatapaturmia noin 23 000.

Koneellisessa hakkuussa tuottavuusharppaus

Koneellisen hakkuun tuottavuus on kohentunut 1990-luvun alkuun verrattuna huomattavasti. Harvennushakkuilla tuottavuus on kasvanut päätehakkuita enemmän.

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

Dronesta apua metsäsuunnitteluun

Metsä Group kuvasi viime kesänä dronella noin 3 500 hehtaaria metsää Etelä- ja Länsi-Suomessa ja teki niiden pohjalta metsäsuunnitelmia metsänomistajille. Saatujen kokemusten perusteella menetelmää on kehitetty ja nyt drone-metsäsuunnitelmia myydään vaihtoehtona perinteiselle maastossa tehdylle metsäsuunnitelmalle.

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.