– Eihän opiskelu ikää katso. Jos on oppimishaluja ja innokkuutta, niin oppisopimus on hyvä tapa opiskella, Kari Asikainen sanoo. Kuva: Taitotalo

Kari Asikainen työskentelee Lassila&Tikanojan jätteidenkäsittelylaitoksella Keravalla. Hänen pääasiallinen tehtävänsä on kunnossapidon valvonta. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi ennakkohuoltojen suunnittelua sekä varaosien kilpailutusta ja tilauksia. Jos kentällä tarvitaan väkeä, käy hän edelleen tekemässä myös käytännön kunnossapitotöitä.

Hän toimii Novi-kunnossapitojärjestelmän Keravan yksikön pääkäyttäjänä. Hän on muun muassa kouluttanut kaikille aseman työntekijöille ohjelman käyttämisen salat.

Asikainen kertoo, että lähti opiskelemaan työnantajan suosituksesta. Hänen mielestään oppisopimusopiskelu on ollut vaivatonta, sillä opiskelu on onnistunut työajalla ja aikataulun on voinut suunnitella itse.

Tällä hetkellä työn alla on Taitotalossa koneasennuksen ja kunnossapidon erikoisammattitutkintoa. Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinnon hän suoritti sitä ennen ja sai paperit noin vuosi sitten. Ensimmäinen aikuisena suoritettu tutkinto oli ympäristöhuollon ammattitutkinto, jonka Asikainen suoritti viitisentoista vuotta sitten.

– Eihän opiskelu ikää katso. Jos on oppimishaluja ja innokkuutta, niin oppisopimus on hyvä tapa opiskella, Kari Asikainen sanoo.

Asikainen meni aikoinaan lukion jälkeen suoraan töihin, sillä tuolloin hänellä ei ollut lukuhaluja. Iän myötä suhtautuminen on opiskeluun muuttunut ja uuden oppiminen maistuu.

Jäteasematyössä murskaimen käyttäjästä kunnossapitoon

Kari Asikainen on ollut Keravan jäteasemalla töissä jo 20 vuotta. Sinä aikana laitos on laajentunut ja kehittynyt hurjasti.

– Silloin täällä oli vain tämä A-halli ja ympärillä kuusikkometsää.

Myös Asikaisen työtehtävät ovat vaihtuneet aikojen saatossa.

– Aloitin murskaimen käyttäjänä. Sitä tein seitsemän vuotta, sitten olin pari vuotta kombilla ja sen jälkeen siirryin kunnossapitopuolelle.

Aikaisemmassa työelämässään Asikainen on toiminut muun muassa kaapeliasentajana, kirjapainotyöntekijänä, toimistotöissä ja nuohoojan apulaisena. Elämään on mahtunut myös työttömyysjaksoja ja työllistämistuella työskentelyä.

Keravan jäteasemalla vastaanotetaan kotitalouksien ja pienyritysten jätteitä, kuten esimerkiksi rakennusjätettä, energiajaetta, pahvia, paperia, metallia, lasia sekä sähkö- ja elektroniikkaromua.

Jokaiselle jätejakeelle on oma linjastonsa, eikä niille ole korvaavia laitteita. Käytännössä siis minkä tahansa linjaston seisominen tarkoittaa tappiota. Rikkoontumisia yritetään välttää suunnitelmallisilla ennakkohuolloilla.

Uuden oppiminen on saanut Asikaisen ajattelemaan laitoksen kunnossapitoa aiempaa laajemmin.

– Olisi kiinnostavaa tuoda asemalla uusinta kunnossapitoteknologiaa, kuten vaikka värähtelymittausteknologiaa, jotta pääsisimme vikojen etupuolelle ja saisimme ne kiinni ajoissa, Asikainen kaavailee.

– Uuden teknologian käyttöönotto vaatisi tietysti henkilöstön kouluttamista, mutta toisi pitkällä tähtäimellä myös säästöä, hän jatkaa.