https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 15.6.2022

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

vtt-futuristic-green-house-plants

VTT:n koordinoimassa Ruokaa ilman Peltoja -hankkeessa selvitettiin uusien ruoantuotantomenetelmien mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa. Tutkittavia menetelmiä olivat solumaatalous eli mikrobien ja kasvisolujen hyödyntäminen rehun ja ruoan tuottamiseksi, sekä uusien proteiinipitoisten viljelykasvien tuotanto kontrolloiduissa olosuhteissa, kuten kasvihuoneissa ja kerrosviljely-ympäristöissä.

Uusien menetelmien avulla ja uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä ruokaa voitaisiin tuottaa nykyistä vähäisemmin päästöin. Maatalouden maankäyttö voisi vähentyä jopa yli 90 prosenttia, mikä vapauttaisi maa-alaa hiilen sitomiseen muilla keinoilla. Proteiiniomavaraisuus paranisi ja rehun viljely pelloilla vähenisi, mikä vähentäisi myös lannoitteiden tarvetta. Lisäksi Suomessa voitaisiin viljellä uusia kasvilajeja ja tuottaa ruokaa sääolosuhteista ja vuodenajasta riippumatta. Tämä kaikki avaisi merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

– Uusien ruoantuotantomenetelmien valtavaa potentiaalia ei ole täysin tunnistettu Suomessa. Muutos ei tapahdu toivomalla, vaan tarvitaan tekoja. Kaiken keskiössä on rahoitus, jonka on jatkuttava saumattomasti menetelmien kehittämisestä niiden pilotointiin ja tuotantomittakaavan kasvattamiseen. Rahoitusta tarvitaan sekä tutkimukseen että yritysten investointeihin; siemenrahoituksella ei ratkaista laitosten ja vertikaaliviljelmien rakentamista Suomeen siinä mittakaavassa, mitä muutos edellyttää, sanoo hankkeen vetäjä Emilia Nordlund VTT:ltä. 

Tukijärjestelmää, lainsäädäntöä ja osaamista uudistettava

Rahoituksen rinnalla on uudistettava ruoantuotannon tukijärjestelmää. Esimerkiksi solumaatalous leijuu tällä hetkellä harmaalla alueella, eikä kuulu alkutuotannon tukien piiriin. Etenkin investointitukia tulisi suunnata ruokajärjestelmää uudistavaan, kestävään ruoantuotantoon.

Oman haasteensa aiheuttaa lainsäädäntö, joka on Euroopassa tiukempi kuin Yhdysvalloissa tai Aasiassa. Uuselintarvikelaki hidastaa erityisesti solumaatalouden tuotteiden tuloa markkinoille. Geeniteknologioita koskeva GMO-lainsäädäntö jarruttaa solumaatalouden innovaatioiden lisäksi uusien ja kestävämpien kasvilajien kehittämistä. Lainsäädäntö muuttuu hitaasti, mutta vaativia ja hitaita lupaprosesseja voidaan helpottaa lisäämällä tuottajille kohdistuvaa neuvontaa ja yhteistyötä esimerkiksi tiedonvaihdon lisäämiseksi.

Uusien menetelmien käyttöönotto edellyttää myös uudenlaista osaamista. Vielä ei tiedetä, mistä sitä saadaan: siirtyvätkö esimerkiksi alkutuottajat vastaamaan uusien ruoantuotantolaitosten toiminnasta vai tulevatko osaajat muualta? Ratkaisusta riippumatta alalle tarvitaan lisää koulutusta.

Myös koko arvoketjut muuttuvat: syntyy uusia yhteenliittymiä, jossa yhden tuotantolaitoksen sivuvirroista saadaan raaka-aineita toisille. On kyettävä hahmottamaan, kuinka koko arvoketjua pitää kehittää. Tähän liittyy esimerkiksi kysymys siitä, kuinka keskitetysti ruokaa tuotetaan.

– Nykyinen tuotantojärjestelmä on keskittynyt ja virtoja kuljetetaan jopa mantereelta toiselle. Uusien menetelmien myötä voisimme siirtyä kohti hajautetumpaa järjestelmää ja paikallisempia ketjuja, Nordlund visioi.

Ruokaa ilman Peltoja -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa, joka tukee ilmaston kannalta kestäviä maankäyttöratkaisuja. Hankkeessa tehty selvitys toteutettiin verkkokyselyn ja työpajatyöskentelyn sekä hankkeen asiantuntijaryhmän avulla.

//Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

21.9.2023 | Kumppaniartikkeli

SULZER nosti tuotannon tehoa

Sulzer Pumps Finland keskitti toimintojaan Kotkan Karhulaan. Samaan aikaan tehtaalla otettiin käyttöön lean-toimintamalli, joka paransi tuloksen lisäksi työhyvinvointia ja edisti osaltaan ympäristöarvoihin liittyvää kehitystyötä.

21.9.2023 | Alan Uutiset

Metsä Tissue valitsi Ison-Britannian uuden pehmopaperitehtaansa sijaintipaikaksi

Metsä Tissue on valinnut suunnittelemansa uuden pehmopaperitehtaan sijaintipaikaksi Goole East Riding of Yorkshiren kreivikunnassa. Toteutuessaan hanke lisäisi Ison-Britannian omavaraisuutta pehmopaperituotteissa yli 30 prosentilla.

Caruna kuvaa dronella sähköverkkoja

Sähkönjakeluyhtiö Caruna kokeilee uudessa pilotissaan sähköverkkojen älykkäämpää kunnossapitoprosessia.

Outokumpu hyödyntää ensimmäisenä terästuottajana robotiikkaa turvallisuustyössä

Outokumpu arvioi, että tarkastustehtävien siirtäminen robotille auttaa vähentämään työntekijöiden altistumisaikaa vaarallisille aineille yli 80 prosenttia ja vähentämään mahdollisesti työntekijöille vaarallisia huoltokorjauksia 20 prosenttia.

17.5.2023 | Tutkimus ja koulutus

Wärtsilän Land & Sea Academy -koulutuskeskus Vaasassa avattiin

”Globaalit koulutuskeskuksemme ovat keskeinen elementti Wärtsilän elinkaaritarjonnassa.”

Teollisuuden sähkölämmitysten uusi sukupolvi

Teollisuuden oikeat lämmitysvalinnat säästävät sekä euroja, energiaa että ympäristöä. Modernien sähkösaattojen kysyntä on kasvussa.

Sähköasennusstandardi SFS 6000 uudistui

Pienjännitesähköasennusten standardista on julkaistu uusi painos SFS 6000:2022. Uudistuksessa sähköasennustandardin aurinkosähköasennuksia käsittelevä osaan on tehty merkittäviä muutoksia. Päivitysten ja parannusten lisäksi sarjaan on julkaistu kaksi uutta standardia, jotka käsittelevät akkujen asennuksia SFS 6000-5-57 ja PoE-asennuksia SFS 6000-7-716.