https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 15.6.2022

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

vtt-futuristic-green-house-plants

VTT:n koordinoimassa Ruokaa ilman Peltoja -hankkeessa selvitettiin uusien ruoantuotantomenetelmien mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa. Tutkittavia menetelmiä olivat solumaatalous eli mikrobien ja kasvisolujen hyödyntäminen rehun ja ruoan tuottamiseksi, sekä uusien proteiinipitoisten viljelykasvien tuotanto kontrolloiduissa olosuhteissa, kuten kasvihuoneissa ja kerrosviljely-ympäristöissä.

Uusien menetelmien avulla ja uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä ruokaa voitaisiin tuottaa nykyistä vähäisemmin päästöin. Maatalouden maankäyttö voisi vähentyä jopa yli 90 prosenttia, mikä vapauttaisi maa-alaa hiilen sitomiseen muilla keinoilla. Proteiiniomavaraisuus paranisi ja rehun viljely pelloilla vähenisi, mikä vähentäisi myös lannoitteiden tarvetta. Lisäksi Suomessa voitaisiin viljellä uusia kasvilajeja ja tuottaa ruokaa sääolosuhteista ja vuodenajasta riippumatta. Tämä kaikki avaisi merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

– Uusien ruoantuotantomenetelmien valtavaa potentiaalia ei ole täysin tunnistettu Suomessa. Muutos ei tapahdu toivomalla, vaan tarvitaan tekoja. Kaiken keskiössä on rahoitus, jonka on jatkuttava saumattomasti menetelmien kehittämisestä niiden pilotointiin ja tuotantomittakaavan kasvattamiseen. Rahoitusta tarvitaan sekä tutkimukseen että yritysten investointeihin; siemenrahoituksella ei ratkaista laitosten ja vertikaaliviljelmien rakentamista Suomeen siinä mittakaavassa, mitä muutos edellyttää, sanoo hankkeen vetäjä Emilia Nordlund VTT:ltä. 

Tukijärjestelmää, lainsäädäntöä ja osaamista uudistettava

Rahoituksen rinnalla on uudistettava ruoantuotannon tukijärjestelmää. Esimerkiksi solumaatalous leijuu tällä hetkellä harmaalla alueella, eikä kuulu alkutuotannon tukien piiriin. Etenkin investointitukia tulisi suunnata ruokajärjestelmää uudistavaan, kestävään ruoantuotantoon.

Oman haasteensa aiheuttaa lainsäädäntö, joka on Euroopassa tiukempi kuin Yhdysvalloissa tai Aasiassa. Uuselintarvikelaki hidastaa erityisesti solumaatalouden tuotteiden tuloa markkinoille. Geeniteknologioita koskeva GMO-lainsäädäntö jarruttaa solumaatalouden innovaatioiden lisäksi uusien ja kestävämpien kasvilajien kehittämistä. Lainsäädäntö muuttuu hitaasti, mutta vaativia ja hitaita lupaprosesseja voidaan helpottaa lisäämällä tuottajille kohdistuvaa neuvontaa ja yhteistyötä esimerkiksi tiedonvaihdon lisäämiseksi.

Uusien menetelmien käyttöönotto edellyttää myös uudenlaista osaamista. Vielä ei tiedetä, mistä sitä saadaan: siirtyvätkö esimerkiksi alkutuottajat vastaamaan uusien ruoantuotantolaitosten toiminnasta vai tulevatko osaajat muualta? Ratkaisusta riippumatta alalle tarvitaan lisää koulutusta.

Myös koko arvoketjut muuttuvat: syntyy uusia yhteenliittymiä, jossa yhden tuotantolaitoksen sivuvirroista saadaan raaka-aineita toisille. On kyettävä hahmottamaan, kuinka koko arvoketjua pitää kehittää. Tähän liittyy esimerkiksi kysymys siitä, kuinka keskitetysti ruokaa tuotetaan.

– Nykyinen tuotantojärjestelmä on keskittynyt ja virtoja kuljetetaan jopa mantereelta toiselle. Uusien menetelmien myötä voisimme siirtyä kohti hajautetumpaa järjestelmää ja paikallisempia ketjuja, Nordlund visioi.

Ruokaa ilman Peltoja -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa, joka tukee ilmaston kannalta kestäviä maankäyttöratkaisuja. Hankkeessa tehty selvitys toteutettiin verkkokyselyn ja työpajatyöskentelyn sekä hankkeen asiantuntijaryhmän avulla.

//Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

21.6.2022 | Alan Uutiset

ESG näkyy nyt ylimmän johdon agendalla - yli kolmannes eurooppalaisista yrityksistä palkannut kestävän kehityksen johtajan

Vuonna 2021 kansainvälisissä yrityksissä nimitettiin enemmän kestävän kehityksen johtajia kuin viitenä edellisenä vuotena yhteensä, ilmenee PwC:n globaalin strategiakonsultointiin erikoistuneen yksikön Strategy&:n tutkimuksesta.

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Yhteistyö on alkanut vuonna 2018 pilotoinnin merkeissä. Mittarikannan vaihto etäluentaan aloitettiin tämän vuoden alussa. Tähän mennessä etäluettavia mittareita on asennettu jo yli 2000 kappaletta.

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä uudistetaan

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma oli 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

Tulevaisuuden digiratkaisut vauhdittavat ruokaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uuden HKScanin johtaman kumppanuusverkoston tavoitteena on tuoda ruokaketjun vastuullisuusdata kaikkien ulottuville. Mukana verkostossa ovat HKScanin lisäksi huippuosaajat Biolanilta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Mtech Digital Solutionsilta.

Kestävästä kuljetuksesta voi muodostua kilpailuetu

Uusi tutkimus osoittaa, että erityisesti korkean jalostusasteen tuotteet voivat hyötyä uusiutuvista polttoainesta kuljetuksessa.

Automatisointi lievittää logistiikan työvoimapulaa

Finn-ID:n toimitusjohtaja Janne Pyrrö ja teknologiajohtaja Kari Hänninen kertovat, että esimerkiksi logistiikka-alalla robottien harteille voidaan ulkoistaa uuvuttavat ja toisteiset tehtävät.

10.5.2022 | Kumppaniartikkeli

Loppuu se kuluminen – kestävillä ratkaisuilla huolettomuutta teollisuuden kunnossapitoon

Panssariteräksestä valmistetut siirtoruuvit, sykloonit, puhaltimet, putkistot ja monet muut teollisuuslaitteet altistuvat jatkuvasti kulumiselle. Halpa tuotanto ja vääränlaiset sovellukset ovat kuluttaneet laitteiden lisäksi panssariteräksen mainetta. Kestävä ratkaisu on kuitenkin olemassa. Ajatus laadusta, ennakoivasta kunnossapidosta ja elinkaariajattelusta jalkautuu teollisuuteen hitaasti mutta varmasti, luottaa Somotec Oy:n toimitusjohtaja Olli Riihiluoma.