https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 15.6.2022

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

vtt-futuristic-green-house-plants

VTT:n koordinoimassa Ruokaa ilman Peltoja -hankkeessa selvitettiin uusien ruoantuotantomenetelmien mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa. Tutkittavia menetelmiä olivat solumaatalous eli mikrobien ja kasvisolujen hyödyntäminen rehun ja ruoan tuottamiseksi, sekä uusien proteiinipitoisten viljelykasvien tuotanto kontrolloiduissa olosuhteissa, kuten kasvihuoneissa ja kerrosviljely-ympäristöissä.

Uusien menetelmien avulla ja uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä ruokaa voitaisiin tuottaa nykyistä vähäisemmin päästöin. Maatalouden maankäyttö voisi vähentyä jopa yli 90 prosenttia, mikä vapauttaisi maa-alaa hiilen sitomiseen muilla keinoilla. Proteiiniomavaraisuus paranisi ja rehun viljely pelloilla vähenisi, mikä vähentäisi myös lannoitteiden tarvetta. Lisäksi Suomessa voitaisiin viljellä uusia kasvilajeja ja tuottaa ruokaa sääolosuhteista ja vuodenajasta riippumatta. Tämä kaikki avaisi merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

– Uusien ruoantuotantomenetelmien valtavaa potentiaalia ei ole täysin tunnistettu Suomessa. Muutos ei tapahdu toivomalla, vaan tarvitaan tekoja. Kaiken keskiössä on rahoitus, jonka on jatkuttava saumattomasti menetelmien kehittämisestä niiden pilotointiin ja tuotantomittakaavan kasvattamiseen. Rahoitusta tarvitaan sekä tutkimukseen että yritysten investointeihin; siemenrahoituksella ei ratkaista laitosten ja vertikaaliviljelmien rakentamista Suomeen siinä mittakaavassa, mitä muutos edellyttää, sanoo hankkeen vetäjä Emilia Nordlund VTT:ltä. 

Tukijärjestelmää, lainsäädäntöä ja osaamista uudistettava

Rahoituksen rinnalla on uudistettava ruoantuotannon tukijärjestelmää. Esimerkiksi solumaatalous leijuu tällä hetkellä harmaalla alueella, eikä kuulu alkutuotannon tukien piiriin. Etenkin investointitukia tulisi suunnata ruokajärjestelmää uudistavaan, kestävään ruoantuotantoon.

Oman haasteensa aiheuttaa lainsäädäntö, joka on Euroopassa tiukempi kuin Yhdysvalloissa tai Aasiassa. Uuselintarvikelaki hidastaa erityisesti solumaatalouden tuotteiden tuloa markkinoille. Geeniteknologioita koskeva GMO-lainsäädäntö jarruttaa solumaatalouden innovaatioiden lisäksi uusien ja kestävämpien kasvilajien kehittämistä. Lainsäädäntö muuttuu hitaasti, mutta vaativia ja hitaita lupaprosesseja voidaan helpottaa lisäämällä tuottajille kohdistuvaa neuvontaa ja yhteistyötä esimerkiksi tiedonvaihdon lisäämiseksi.

Uusien menetelmien käyttöönotto edellyttää myös uudenlaista osaamista. Vielä ei tiedetä, mistä sitä saadaan: siirtyvätkö esimerkiksi alkutuottajat vastaamaan uusien ruoantuotantolaitosten toiminnasta vai tulevatko osaajat muualta? Ratkaisusta riippumatta alalle tarvitaan lisää koulutusta.

Myös koko arvoketjut muuttuvat: syntyy uusia yhteenliittymiä, jossa yhden tuotantolaitoksen sivuvirroista saadaan raaka-aineita toisille. On kyettävä hahmottamaan, kuinka koko arvoketjua pitää kehittää. Tähän liittyy esimerkiksi kysymys siitä, kuinka keskitetysti ruokaa tuotetaan.

– Nykyinen tuotantojärjestelmä on keskittynyt ja virtoja kuljetetaan jopa mantereelta toiselle. Uusien menetelmien myötä voisimme siirtyä kohti hajautetumpaa järjestelmää ja paikallisempia ketjuja, Nordlund visioi.

Ruokaa ilman Peltoja -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa, joka tukee ilmaston kannalta kestäviä maankäyttöratkaisuja. Hankkeessa tehty selvitys toteutettiin verkkokyselyn ja työpajatyöskentelyn sekä hankkeen asiantuntijaryhmän avulla.

//Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

18.6.2024 | Alan Uutiset

Wärtsilä lanseeraa ensimmäisenä maailmassa 100 % vedyllä toimivan suuren mittakaavan moottorivoimalan konseptin

Konsepti perustuu Wärtsilä 31 -moottorialustaan. Vetyvalmiin moottorin odotetaan olevan tilattavissa vuonna 2025 ja toimitettavissa vuodesta 2026 alkaen.

Outokumpu laajentaa robotiikan käyttöä turvallisuustyössä

Ensimmäinen ANYmal-robotti "Jokkeri" aloitti työnsä Torniossa. Yhtiö arvioi, että tarkastustehtävien siirtäminen robotille voi auttaa vähentämään työntekijöiden altistumisaikaa vaarallisille aineille yli 80 prosenttia ja vaarallisia huoltokorjauksia 20 prosenttia.

Nesteen Porvoon jalostamon suurseisokki saatiin onnistuneesti päätökseen

Suurseisokin ajan Porvoon jalostamo oli yksi Suomen suurimmista. Vuoden 2024 suurseisokin kokonaisinvestointi oli noin 390 miljoonaa euroa.

Valio investoi Lapinlahden tehtaaseen yli 60 miljoonaa euroa

Investointi käsittää juustonvalmistustilojen laajennuksen ja laitteiden uusimisen. Investoinnin tarkoituksena on korvata nykyinen, teknisen käyttöikänsä päässä oleva valmistuslaitteisto.

Schneider Electric testaa Helenin sähköverkossa haitallisen SF6-kaasun korvaamista uudella teknologialla

Merkittävä osa sähköverkkoon asennetuista keskijännitekojeistoista sisältää SF6-kaasua. Schneider Electric on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa RM AirSeT -kojeiston avulla.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.