https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 15.6.2022

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

vtt-futuristic-green-house-plants

VTT:n koordinoimassa Ruokaa ilman Peltoja -hankkeessa selvitettiin uusien ruoantuotantomenetelmien mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa. Tutkittavia menetelmiä olivat solumaatalous eli mikrobien ja kasvisolujen hyödyntäminen rehun ja ruoan tuottamiseksi, sekä uusien proteiinipitoisten viljelykasvien tuotanto kontrolloiduissa olosuhteissa, kuten kasvihuoneissa ja kerrosviljely-ympäristöissä.

Uusien menetelmien avulla ja uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä ruokaa voitaisiin tuottaa nykyistä vähäisemmin päästöin. Maatalouden maankäyttö voisi vähentyä jopa yli 90 prosenttia, mikä vapauttaisi maa-alaa hiilen sitomiseen muilla keinoilla. Proteiiniomavaraisuus paranisi ja rehun viljely pelloilla vähenisi, mikä vähentäisi myös lannoitteiden tarvetta. Lisäksi Suomessa voitaisiin viljellä uusia kasvilajeja ja tuottaa ruokaa sääolosuhteista ja vuodenajasta riippumatta. Tämä kaikki avaisi merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

– Uusien ruoantuotantomenetelmien valtavaa potentiaalia ei ole täysin tunnistettu Suomessa. Muutos ei tapahdu toivomalla, vaan tarvitaan tekoja. Kaiken keskiössä on rahoitus, jonka on jatkuttava saumattomasti menetelmien kehittämisestä niiden pilotointiin ja tuotantomittakaavan kasvattamiseen. Rahoitusta tarvitaan sekä tutkimukseen että yritysten investointeihin; siemenrahoituksella ei ratkaista laitosten ja vertikaaliviljelmien rakentamista Suomeen siinä mittakaavassa, mitä muutos edellyttää, sanoo hankkeen vetäjä Emilia Nordlund VTT:ltä. 

Tukijärjestelmää, lainsäädäntöä ja osaamista uudistettava

Rahoituksen rinnalla on uudistettava ruoantuotannon tukijärjestelmää. Esimerkiksi solumaatalous leijuu tällä hetkellä harmaalla alueella, eikä kuulu alkutuotannon tukien piiriin. Etenkin investointitukia tulisi suunnata ruokajärjestelmää uudistavaan, kestävään ruoantuotantoon.

Oman haasteensa aiheuttaa lainsäädäntö, joka on Euroopassa tiukempi kuin Yhdysvalloissa tai Aasiassa. Uuselintarvikelaki hidastaa erityisesti solumaatalouden tuotteiden tuloa markkinoille. Geeniteknologioita koskeva GMO-lainsäädäntö jarruttaa solumaatalouden innovaatioiden lisäksi uusien ja kestävämpien kasvilajien kehittämistä. Lainsäädäntö muuttuu hitaasti, mutta vaativia ja hitaita lupaprosesseja voidaan helpottaa lisäämällä tuottajille kohdistuvaa neuvontaa ja yhteistyötä esimerkiksi tiedonvaihdon lisäämiseksi.

Uusien menetelmien käyttöönotto edellyttää myös uudenlaista osaamista. Vielä ei tiedetä, mistä sitä saadaan: siirtyvätkö esimerkiksi alkutuottajat vastaamaan uusien ruoantuotantolaitosten toiminnasta vai tulevatko osaajat muualta? Ratkaisusta riippumatta alalle tarvitaan lisää koulutusta.

Myös koko arvoketjut muuttuvat: syntyy uusia yhteenliittymiä, jossa yhden tuotantolaitoksen sivuvirroista saadaan raaka-aineita toisille. On kyettävä hahmottamaan, kuinka koko arvoketjua pitää kehittää. Tähän liittyy esimerkiksi kysymys siitä, kuinka keskitetysti ruokaa tuotetaan.

– Nykyinen tuotantojärjestelmä on keskittynyt ja virtoja kuljetetaan jopa mantereelta toiselle. Uusien menetelmien myötä voisimme siirtyä kohti hajautetumpaa järjestelmää ja paikallisempia ketjuja, Nordlund visioi.

Ruokaa ilman Peltoja -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa, joka tukee ilmaston kannalta kestäviä maankäyttöratkaisuja. Hankkeessa tehty selvitys toteutettiin verkkokyselyn ja työpajatyöskentelyn sekä hankkeen asiantuntijaryhmän avulla.

//Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

Olkiluoto 3 käy täydellä teholla

Laitosyksikkö on nyt Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin sähköntuottaja.

28.9.2022 | Kumppaniartikkeli

Voimalaitosten vuosiseisokin seurantatutkimus auttaa tunnistamaan riskejä ja ennaltaehkäisemään häiriöitä

Fescon Oy palvelee voimalaitosasiakkaita erilaisin teknologiapalveluin, jota luotsaa Fesconin teknologiajohtaja Tapio Klasila yli 20-vuoden kokemuksellaan. Klasila on voimalaitosmateriaalien ja -järjestelmien rautainen ammattilainen ja hänen kokemuksensa on auttanut asiakkaita saavuttamaan merkittäviä etuja liiketoiminnassaan.

Konecranesin älytehdastutkimus palkittiin

Konecranesin tutkimuksessa on validoitu ja otettu käyttöön 15 erilaista teknistä ratkaisua neljässä eri maassa.

19.8.2022 | Tutkimus ja koulutus

Koulutusyhteistyöllä henkilöstön hyvinvointia

Wirmax on tehnyt Taitotalon kanssa koulutusyhteistyötä tammikuusta 2022 alkaen. Yhteistyö alkoi, kun Taitotalon asiakkuuspäällikkö osasi jo ensineuvottelussa ehdottaa ja tarjota Wirmaxille sopivia koulutusratkaisuja.

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Yhteistyö on alkanut vuonna 2018 pilotoinnin merkeissä. Mittarikannan vaihto etäluentaan aloitettiin tämän vuoden alussa. Tähän mennessä etäluettavia mittareita on asennettu jo yli 2000 kappaletta.

Tulevaisuuden digiratkaisut vauhdittavat ruokaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uuden HKScanin johtaman kumppanuusverkoston tavoitteena on tuoda ruokaketjun vastuullisuusdata kaikkien ulottuville. Mukana verkostossa ovat HKScanin lisäksi huippuosaajat Biolanilta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Mtech Digital Solutionsilta.