https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 8.4.2020

COVID-19: Ahlstrom-Munksjö laajentaa hengityssuojamateriaalien tuotantoa Italiassa ja Suomessa

Ahlstrom-Munksjö kasvattaa suojakangastuotevalikoimansa kapasiteettia tukeakseen terveydenhuoltoalaa. Yhtiö laajentaa myös kankaiden valmistusta tuotantolinjoille, joita yleensä käytetään muiden kuitupohjaisten materiaalien valmistukseen.

cropped-ahlstrom-munksjo-1920x650

COVID-19-viruksen voimakas leviäminen ympäri maailmaa on luonut voimakkaan kysynnän terveydenhuollon tuotteille, ja erityisesti suojaaville terveydenhuollon tuotteille, jotka on valmistettu kuitukangasmateriaalista.

Maaliskuun alussa Ahlstrom-Munksjö laajensi hengityssuojamateriaalien tuotannon italialaiselle hienokuitujen tuotantolinjalle Torinossa. Kyseistä tuotantolinjaa käytetään yleensä teollisuuden suodatinmateriaaleihin.

- Materiaalien valmistuksessa käytettävä tekniikka on ainutlaatuinen, ja se luo hyvän suojan ja hengittävyyden lääketieteelliseen käyttöön. Materiaali on hyväksytty käytettäväksi kirurgisissa hengityssuojaimissa. Käytetyn tekniikan etuna on sen kestävyys, jos verrataan yleisesti saataviin sähköstaattisesti varautuneisiin materiaaleihin. Staattisesti varautuneet materiaalit menettävät suojaustehokkuutensa, kun suodatinmateriaali kostuu, kun taas mekaanisen suodatinmateriaalin suojausteho pysyy ennallaan ajan kuluessa, kertoo Ahlstrom-Munksjö lehdistötiedotteessa.

Ensimmäiset tilaukset saatiin maaliskuun puolivälissä, ja yhtiö pyrkii nyt lisäämään materiaalien valmistusta yli 20 miljoonaa hengityssuojaimeen kuukaudessa.

Ahlstrom-Munksjö kertoi lisäksi aloittavansa huhtikuussa hengityssuojamateriaalituotannon myös Tampereen linjallaaan, jota yleensä käytetään teollisuuden suodatinmateriaaleihin.

- Materiaali soveltuu tällä hetkellä hyvin kevyempiin hengityssuojaimiin normaalikäytössä. Pisaratestit ovat osoittaneet, että materiaalin hyötysuhde on yli 90 prosenttia 3 mikronilla ja yli 85 prosenttia 1 mikronilla, mikä on lähellä kirurgisten hengityssuojainten vaatimustasoa, yhtiö kertoo lehdistötiedotteessa.

Tuotekehitys Tampereella jatkuu lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettujen kirurgisten hengityssuojainten materiaalivaatimusten täyttämiseksi.

- Kun otetaan huomioon meneillään oleva tuotanto, Tampereen tehdas kykenee lyhyellä varoitusajalla toimittamaan materiaaleja noin 10 miljoonaan hengityssuojaimeen kuukaudessa.

Uusimmat artikkelit

Olkiluoto 3:n ensimmäinen vuosihuolto on lopulta ohi – palasi yöllä sähköntuotantoon

37 vuorokaudeksi tarkoitettu huolto kesti noin 74 vuorokautta ja yhdeksän tuntia. Teollisuuden Voima arvioi jo ennakkoon ensimmäisen vuosihuollon olevan työläs. Sähköntuotannonjohtaja Marjo Mustosen mukaan nyt päättyneistä huolloista saatiin arvokasta oppia tulevaisuuteen.

16.5.2024 | Alan Uutiset

Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto vihittiin käyttöön Pjelaxissa

Fortumin ja Helenin yhteishanke, 56 tuulivoimalan Pjelax-tuulipuisto tuottaa vuosittain noin viisi prosenttia Suomen koko tuulivoimatuotannosta.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.