- Seuraavien 20 vuoden aikana poistuu maailmalla käytöstä joka vuosi arviolta 10-15 reaktoria, kertoo dECOmm-hankkeen projektipäällikkö Tapani Ryynänen VTT:ltä.

Kyseessä on miljardibisnes, sillä yhden ydinvoimalan purku kestää jälkihoitoineen yli 10 vuotta ja hintalappu saattaa olla jopa miljardi euroa. Kalleimpia purettavia ovat Tšernobyl-tyyppiset grafiittihidasteiset reaktorit, joissa on valtavasti hankalasti käsiteltävää säteilevää materiaalia. Suomen ydinjäterahastoon on tällä hetkellä rahastoitu noin 2 miljardia euroa, jonka pitäisi kattaa maan nykyisen reaktorikannan purkutyöt ja jätteistä huolehtiminen. Laitosten käyttäjät hyötyvät suoraan, jos työ opitaan suorittamaan tehokkaammin ja edullisemmin turvallisuudesta tinkimättä.

VTT vastaa dECOmm-hankkeen tutkimuksesta, ja yrityskumppaneita hankkeessa on tällä hetkellä seitsemän. Fortum, Sweco ja Delete Finland ovat käynnistäneet omat tuotekehitysprojektinsa, joissa paketoidaan osaamista myytäviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Esimerkiksi Delete Finland kehittää Business Finlandin rahoittamassa yritysprojektissaan purkurobottia ydinvoimaloiden purkutyömaille.

Oma tutkimusreaktori pilottiprojektina
VTT:n kiinnostus ydinvoimaloiden purkubisnestä kohtaan kasvoi viisi vuotta sitten, kun VTT:n oma FiR1-tutkimusreaktori sammutettiin lopullisesti.

- Meillä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia tutkimusreaktorin käytöstä poistosta, FiR1-projektipäällikkö Markus Airila kertoo.
Omasta purkuprojektista voidaan ammentaa oppia laajemmin suomalaisyrityksille. DECOmm-tutkimushankkeen tavoitteena on rakentaa tulevien vuosien aikana vahva ekosysteemi, joka pystyisi yhdessä hoitamaan suuriakin purkuprojekteja. FiR1-tutkimusreaktorin purkuhanke on Airilan mukaan hyvä pilottiprojekti, kun tähdätään kaupallisten reaktorien purkumarkkinoille.

- Säännöt ovat samat, mutta mittakaava on sopivan pieni, Airila toteaa.

Suomi on ydinjätteen loppusijoituksen osaamisessa maailman kärkimaa, mutta varsinaisissa purkuhankkeissa vauhtiin ovat päässeet muun muassa ydinvoimaloidensa alasajosta päättäneet Saksa ja Ruotsi.

Osaamista tarvitaan laveasti
Ryynänen toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet yritykset tervetulleiksi dECOmm-hankkeeseen. Ydinreaktorien purkamisessa tarvitaan monenlaista osaamista. Tietotekniikka on vahvasti esillä VTT:n kaksivuotisen tutkimushankkeen teknologiakehityksessä. Tutkimussuunnitelmassa mainittuja teknologioita ovat muun muassa rakennusten tietomallit, AR/VR ja koneoppiminen. Tapani Ryynäsen mukaan uuden digitekniikan säästöpotentiaali on suuri. Vanhat voimalat pitää ensin mallintaa digitaaliseen muotoon. Työmaalla on myös paljon tietoa, esimerkiksi säteilymittausdataa, joka pitää saada jalostetussa muodossa kaikkien osapuolten käyttöön.

- Hyvällä suunnittelulla työtä voi tehostaa valtavasti, Ryynänen toteaa.

Hankkeen vetäjät toivovat dECOmm-verkostoon digiyritysten lisäksi myös suomalaisia koneenrakentajia. Esimerkiksi purettavan reaktorin betonirakenteiden paloittelu on euromääräisesti suuri urakka. Tässä voisi olla käyttöä vaikkapa metsäkoneissa käytettävällä teknologialla.

- Haluamme rohkaista yrityksiä hyödyntämään olemassa olevaa osaamista aivan uudella alueella, Airila toteaa.

Toimivien kaupallisten tuotteiden kehittäjille on luvassa isot markkinat tulevina vuosikymmeninä.

- Suurin haaste on varmaan resurssien riittävyys, mikäli maailman reaktorien purkusuunnitelmat toteutuvat ajatellussa tahdissa, Ryynänen toteaa.

Kaikille avoin dECOmm Open Business -seminaari järjestetään 7.5.2020. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa hankesivustolla  decomm.fi  

dECOmm-hankekuvaus

Joulukuussa 2019 käynnistyneen kaksivuotisen dECOmm-hankkeen tutkimusbudjetti on 1,3 miljoonaa euroa. Rahoittajia ovat Business Finland, VTT ja osallistujayritykset. Hanke rakentaa suomalaista yritysekosysteemiä tarjoamaan ydinvoimaloiden purkupalveluita.

Business Finlandin rahoittamissa co-innovation-hankekokonaisuuksissa yritykset ja tutkimusorganisaatiot kehittävät yhdessä uutta tietoa ja innovaatioita kansainvälisen liiketoiminnan pohjaksi. Rahoituksella vahvistetaan tutkimusorganisaation osaamista, vauhditetaan tutkimustiedon hyödyntämistä ja uusien vientituotteiden kehittämistä. Co-innovation -hankkeella vahvistetaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä verkostoja.

dECOmm -yrityskumppanit

Delete Finland Oy  Delete Finland Oy:n Nuclear Decommissioning Robot -tuotekehityshanke rakentaa purkurobottia ydinvoimalakäyttöön.

Fortum Power and Heat Oy   DecomSurvey-yrityshankeella Fortum pyrkii yhdistämään digitaalisten työkalujen käytön luontevaksi osaksi ydinlaitosten käytöstäpoiston työprosesseja parantaen turvallisuutta ja tehokkuutta.

Sweco Rakennetekniikka Oy  Swecon Smart Solution for Nuclear Decommissioning -tuotekehityshanke rakentaa uusia digitaalisia ratkaisuja ja palveluja käytöstä poistettaviin ydinvoimaloihin.

BMH Technology Oy

Dust Shelter Finland Oy

Ekonia Oy

Teollisuuden Voima Oyj