Koneiden kunnonvalvonta on nykyään jo arkipäivää. Näin vältytään odottamattomilta vikaantumisilta mahdollisimman tehokkaasti ja koneet saadaan pidettyä käynnissä halutusti. Kunnonvalvonta onnistuu ilman antureitakin pohjautuen esimerkiksi määräaikaishuoltojen yhteydessä tehtyihin mittauksiin ja visuaalisiin tarkastuksiin. Jos kunnonvalvonta halutaan toteuttaa jatkuvana ja luotettavasti, se tarkoittaa järjestelmän varustamista kunnonvalvontaan soveltuvilla sähköisillä antureilla.

Paineakun kunnonvalvontajärjestelmään kuuluu erityinen rakko ja adapteri sekä sähköinen anturi, joka lähettää mitatut tiedot eteenpäin. Kyseinen järjestelmä voidaan myös jälkiasentaa olemassa olevaan paineakkuun (Kuva: Hydac Oy).

Hydrauli- ja voitelujärjestelmät ovat tärkeitä koneiden ja järjestelmien osia. Niissä käytettävät nesteet siirtävät tehoa, estävät korroosiota ja samalla voitelevat komponentteja. Lisäksi ne kuljettavat lämpöä ja epäpuhtauksia pois järjestelmän komponenteista.

Käytetyt nesteet vaikuttavat järjestelmän luotettavuuteen ja energiatehokkuuteen koko käyttöiän ajan, joten niiden jatkuva kunnonvalvonta on erittäin tärkeää. Tarjolla on ollut jo vuosia kunnonvalvontaan erikoisantureita, jotka mittaavat esimerkiksi öljyn vanhenemista, vesipitoisuutta sekä likapartikkeleiden ja metallihiukkasten määrää. Uusimpana tulokkaana on rakkomallisten paineakkujen kunnonvalvontamenetelmä.

Paineakun kunnonvalvonta 

Paineakkujen kunnonvalvonta rajoittuu usein sille tasolle, että kaasun esitäyttöpaine käydään huollon yhteydessä manuaalisesti tarkistamassa esimerkiksi kerran vuodessa. Samalla arvioidaan visuaalisesti, että paineakussa ei ole mekaanisia vaurioita tai syöpymiä. Huollosta saatetaan kuitenkin helposti laistaa ja lisäksi vuoden aikanakin ehtii tapahtua paljon.

Jos paineakun toiminta ei vaikuta merkittävästi suoraan koneen käytettävyyteen tai toimintanopeuteen, rikkoutunutta paineakkua ei välttämättä edes huomata ennen seuraavaa vuositarkastusta. Tämä on ollut selvä puute etenkin sellaisissa kohteissa, joissa hyödynnetään pääasiallisesti etäkunnonvalvontaa. 

Paineakkujen sähköinen kunnonvalvonta muuttaa tilanteen. Laitteen operaattori saa ajantasaista tietoa paineakkujen kunnosta, koska järjestelmän avulla saadaan selville rakon kunto. Se havaitsee välittömästi, jos neste on päässyt rakosta läpi, ja lähettää tästä tiedon eteenpäin.

Lisäksi kyseisellä kunnonvalvontamenetelmällä voidaan mitata painetta ja lämpötilaa. Paineakkuvalmistajien ohjeistuksen mukaisesti paineakun esitäyttöpaine pitäisi tarkistaa heti asennuksen jälkeen, muutama viikko asennuksen jälkeen ja tästä eteenpäin säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.

Esitäyttöpaineen tarkistus saatetaan kokea vaivalloisena, mutta uuden paineakkujen kunnonvalvontamenetelmän avulla voidaan esitäyttöpainetta seurata jatkuvasti. Esitäyttöpaineen säätökin saadaan tarkaksi, koska järjestelmästä saadaan täytön yhteydessä samanaikaisesti esitäyttöpaine p0 ja lämpötila.

Paineakun kunnonvalvontajärjestelmän etuna on se, että paineakun vikaantumiseen voidaan reagoida nopeasti ja seisokkien pituus voidaan minimoida. Sovelluskohteet ovat hyvin monenlaiset, mutta yhtenä tärkeimmistä kohteista ovat turvatoimintojen yhteydessä käytettävät paineakut. Lisäksi miehittämättömissä kohteissa, esimerkiksi tuulivoimaloissa, käytettyjen paineakkujen kunnosta saadaan huomattavasti enemmän ajantasaista tietoa.

Esimerkkejä kunnonvalvonta-antureista.

www.hydac.fi

Arto Laamanen 

HYDAC Oy, 

arto.laamanen@hydac.fi