https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Robotti leipähyllyn vahtina

S-ryhmässä tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää konenäköä ja robotiikkaa, jotta ruokakaupan hyllyistä löytyisi aina varmasti tavaraa. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, millaista apua nykyteknologia voi tarjota myymälätyöhön ja asiakaspalveluun.

sok

Parhaimmillaan konenäön avulla pystytään saamaan tietoa, jota tällä hetkellä ei saada. Konenäkö voi tulevaisuudessa esimerkiksi kertoa tuotteiden reaaliaikaisen saatavuuden myymälöissä.

– Teknologia voitaisiin valjastaa sekä henkilökunnan että asiakkaiden hyödyksi. Tiedon avulla voisimme varmistaa, että kaupassa on aina tavaraa, eikä asiakkaan tarvitse harmitella tyhjää hyllyä, kuvaa saatavuuden ohjauksen ja myymälätoimintojen johtaja Sanna Timola S-ryhmän vähittäiskaupasta.

Käytännössä teknologia tekisi työtä, jota tällä hetkellä ei myymälässä pystytä alati tekemään.

– Esimerkiksi hyllyjen tavaratilanteen reaaliaikainen jatkuva seuraaminen on myymälätyössä käytännössä mahdotonta ilman automaatiota, Timola toteaa.

Konenäkökokeilussa ovat mukana pääkaupunkiseudulla toimiva HOK-Elanto ja Pirkanmaan Osuuskauppa. Yhteistyökumppaneina ovat helsinkiläinen Tieto Oyj ja tamperelainen Wisematic Oy. 

Kohteena asiakkaille tärkeä leipähylly

Syksyn 2017 aikana konenäköä on kokeiltu sekä kiinteillä, kattoon asennetuilla että itsenäisesti lattialla liikkuvilla kameroilla Helsingissä S-market Vallilassa. Samalla testattiin mahdollisuuksia kuvata erimuotoisia pakkauksia.

Konenäköä kokeiltiin ensivaiheessa leipähyllyihin.  

– Tuore leipä on monelle asiakkaalle kauppareissun kulmakivi, ja sen jatkuva saatavuus on tärkeää varmistaa. Tulevaisuudessa konenäön avulla saatava tieto voisi auttaa tilaamaan leipää juuri oikean määrän, Sanna Timola kertoo.

Tampereella S-market Hervannassa erilaisia kamerateknologioita on syksyn aikana kokeiltu manuaalisesti. Helmikuussa myymälän kattoon asennetaan kiskoilla liikkuva kamera.

– Lähdimme rohkeasti kokeilemaan teknologiaa, joka on vielä kehitysvaiheessa. Olemme viisastuneet kokeilun myötä, konenäön käyttöön laajemmin on kuitenkin vielä matkaa, Sanna Timola toteaa.

Jatkosta päätetään keväällä, kun syksyn ja alkuvuoden kokeiluista saadaan tulokset.

Uusimmat artikkelit

8.5.2024 | Alan Uutiset

Teknologiateollisuus: tilauskanta ohenee edelleen – odotukset kääntyneet silti paremmaksi

Teknologiateollisuuden tuore markkinakatsaus kertoo, että alan yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä väheni alkuvuonna edelleen, mutta aiempaa vähemmän. Samalla yritysten odotukset ovat kääntyneet positiivisempaan suuntaan. yritykset viestivä edelleen osaajapulasta.

Puolustusvoimat ostaa Instalta F-35-hävittäjien huolto- ja ylläpitopalveluita

Insta ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitos ovat sopineet Suomen F-35-hävittäjähankkeeseen liittyvästä kolmivuotisesta hankintakokonaisuudesta. Hankinnalla halutaan varmistetaan, että Suomessa on tarvittava osaaminen ja F-35-järjestelmän huoltokyky sekä huoltovarmuus vuosikymmeniksi eteenpäin.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.