https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 15.2.2017

Suomi tarvitsee menestyviä innovaatioekosysteemejä

Julkisella sektorilla on suuri merkitys elinkeino- ja innovaatioekosysteemien rakentamisessa ja kehittämisessä, kertoo 15. helmikuuta julkistettu ”Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina” -selvitys. Selvityksessä ehdotetaan erityisesti yrityspalveluiden osittaista uudistumista ekosysteemisiksi palveluiksi.

Selvitys tarkastelee ekosysteemien eli keskinäisriippuvuuksiin perustuvien verkostojen kehitystä ja sisäistä dynamiikkaa. Tiedon määrän ja saatavuuden nopea kasvu, viestintäteknologian kehitys sekä arvoverkostojen globalisoituminen ovat muuttaneet innovaatiotoimintaa. Ideoiden jalostuminen tuotteiksi ja palveluiksi toteutuu yhä useammin lukuisten eri toimijoiden yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.

Selvitys tukee näkemystä siitä, että Suomeen on kehittynyt ja kehittymässä hyvin toimivia elinkeino- ja innovaatioekosysteemejä. Ekosysteemien tukeminen edellyttää kuitenkin selvityksen tekijöiden mukaan julkiselta sektorilta ekosysteemisen ajattelun lisäämistä ja uudistumiskykyä niin valtio- kuin maakuntatasollakin.

Julkinen sektori ei voi suoraan johtaa ekosysteemejä, mutta sillä on tärkeä kehittäjän rooli. Käytännössä ekosysteeminen politiikka tarkoittaa paitsi huolehtimista hyvin toimivasta yleisestä toimintaympäristöstä (kuten koulutus, tutkimus, rahoitus, infrastruktuuri), myös innovaatiokentän toimijoiden ponnistelujen suuntaamista kohti merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita.

Selvityksen tekijät ehdottavatkin julkisen sektorin tärkeimmäksi tehtäväksi toteuttaa ja tukea strategisia painopistevalintoja yhteistyössä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja muiden innovaatiokentän toimijoiden kanssa.  Näin Suomen kaltainen pieni maa pystyisi fokusoimaan elinkeino- ja innovaatiotoimintaansa mahdollisimman tehokkaasti ja pärjäämään rajallisilla resursseilla globaalissa kilpailussa. Innovaatiotoiminnan ja elinkeinoelämän on löydettävä ne pienet markkina-alueet, joissa ollaan edelläkävijöitä.

Erityisesti yrityspalveluiden tulee selvitystulosten mukaan uudistua ekosysteemisiksi yrityspalveluiksi. Käynnissä oleva kasvupolku- ja maakuntauudistus tarjoavat otollisen tilaisuuden koko yrityspalvelujärjestelmän tarkasteluun, missä korostuvat innovaatioekosysteemien tarpeet vuorovaikutuksen ylläpitämiseen sekä aluerajat ylittävään rahoitukseen. Ekosysteemien kehittämisessä tarvitaan yhteistyöalustoja, jotka mahdollistavat toimijoiden (elinkeinoelämä, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja julkinen sektori) yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja yhteisen vision muodostamista.

Selvityksen tapaustutkimuskohteina ovat olleet neljä kansantaloudellisesti merkittävää ekosysteemiä (metsäala, digiala, terveysala ja cleanTech).  Toteutetut tarkastelut auttavat ymmärtämään ekosysteemin toimialan sisäistä kehitysdynamiikkaa ja paikallisten olosuhteiden merkitystä menestymiselle. Ekosysteemien rakentamisessa tulee yksittäisten yritysten tarpeiden lisäksi pystyä huomioimaan laajemman ekosysteemin kehittäminen, joustavat palvelut, kykyä uusiutua sekä luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden välille.

Selvityksen tekivät Ramboll Management Consulting Oy, 4Front Oy, Urban Mill sekä VPSolutio.

Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina -selvitys

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.