Virkistävä kesäloma on monilla jo takanapäin, mutta horisontissa siintää tapahtumarikas syksy monine alan messutapahtumineen, joista ei kannata jäädä paitsi. Energia-alan päätapahtuma Energiamessut järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa lokakuussa. Tapahtuma, jossa Promaint-lehtikin on vahvasti mukana, yhdistää alan huippuosaajat ja herättää ihan jokaisen arvioimaan kriittisesti vallitsevia käytäntöjä maapallon tulevaisuuden, energiaturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.

Kiertotalous mielletään usein materiaalien kuten lasin, paperin, metallien ja muovin kierrättämiseksi. Kiertotalouden tavoitteet ovat kuitenkin laajempia. Kiertotalousjärjestelmä nojaa kestävän kehityksen periaatteisiin ja pyrkii ratkaisemaan lineaarisen ”valmista-käytä-hylkää” -talouden haasteita. Materiaalien kierrättämisen lisäksi kiertotalouden muotoja ovat esimerkiksi resurssitehokkuus, uusiutuvien materiaalien hyödyntäminen, tuotteiden uudelleenkäyttö, fyysisen omaisuuden tuottavuuden lisääminen, jakamistalous ja tuotteiden tarjoaminen palveluna niiden omistamisen sijaan sekä tuotteiden elinkaaren pidentäminen.

Teknologioiden, digitalisaation ja automaation jatkuva kehittyminen lisää teollisuusyritysten kilpailukykyä ja samalla vahvistaa kunnossapidon merkitystä, kiteyttää Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n pitkäaikainen hallitusjäsen Juha Lepikko.  

Puhtaan talousveden käyttö on meille Suomessa itsestään selvää, mutta sen takana olevat järjestelmät voivat jäädä monille vieraiksi ja jopa näkymättömiksi. Koronapandemia ja sota Ukrainassa muistuttavat kouriintuntuvasti, miten korvaamatonta vesihuolto on ihmisten ja yhdyskuntien hyvinvoinnille. 

Työhyvinvointia voi edistää monin eri tavoin. Huolehtimalla työn ulkopuolisesta ”elämästä” mieli säilyy virkeänä ja työn tekemisen motivaatio korkealla.

Energiatehokkuus on läpileikkaava teema Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelussa. Opiskelijan polku noviisista ammattilaiseksi etenee teoriapohjaisen opiskelun ja käytännön harjoittelun yhdistelmänä. Yritysyhteistyö hyödyttää paitsi opiskelijoita, myös yrityksiä. 

Tuulivoima kasvaa Suomessa uskomattomalla nopeudella. Se tuo mukanaan uudenlaisia vaatimuksia myös sähköverkolle ja osaajille.

Sähköä käytetään jo laajasti yhteiskunnan pyörittämiseen, mutta tulevaisuudessa sähkön rooli polttoaineena korostuu edelleen. 

Oulun Energian Laanilan energialaitoksella luotetaan Valmetin kunnonvalvontaan, joka kuuluu tiiviisti DNA-automaatiojärjestelmän kanssa.

Siirtyessään kohti vihreää ja kestävää teollisuutta yrityksillä on kahdenlaisia tavoitteita. Yhtäältä yritykset säästävät resursseja ja pyrkivät hiilineutraaliuteen omissa prosesseissaan ja toimitusketjuissaan. Toisaalta teollisuuden on kyettävä valmistamaan ilmastoneutraaleja kiertotalouteen perustuvia tuotteita, joita tarvitaan kiireesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 

Promaint-lehden numerossa 2/2022 kirjoitin voiteluaineiden ominaisuuksista ja ongelmista, nyt pureudun ongelmiin ja niiden poistamiseen.

Lämpökameraa hyödynnetään teollisuudessa varsin laajasti. Tavallisimmat kunnossapidon tarkastuskohteet ovat sähkökaappien ja sähkön jakelun eri osat sekä mekaaniset laitteet. Nyt esittelemme käytännön esimerkein lämpökameran käyttökohteita ja  uusia ominaisuuksia.

Ydinvoimaloiden turvallisuustyössä on yhä enemmän kiinnitetty huomiota ihmisten rooliin. Miten työtä voidaan kehittää niin, että ihmisten toimintaa osataan huomioida entistä paremmin osana turvallisuustyötä? Ratkaisu voi löytyä mallinnuksesta ja osallistavasta työn kehittämisestä.

Kyberhyökkäys kriittiseen infrastruktuuriin, kuten voimalaitokseen, sähköverkkoon tai sairaalaan, voi kaataa koko järjestelmän ja vaikuttaa yritysten kykyyn hoitaa liiketoimintaa.

Standardille ISO 9001 on julkaistu ydinenergia-alaa koskevat erityisvaatimukset. Standardin tunnus on SFS-EN ISO 19443. Se on tarkoitettu organisaatioille, jotka toimittavat ydinturvallisuuden kannalta tärkeitä tuotteita tai palveluita ydinenergia-alalla. Suomesta Säteilyturvakeskus STUK on ollut mukana standardin valmistelussa.

Yhdistyksen päätoimintona on alusta lähtien ollut koulutus. Alkuvaiheessa kumppanina toimi INSKO (Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus). Vuosien varrella yhteistyökumppaneita koulutuksissa, kursseissa ja seminaareissa on ollut lukuisia – niminä mainittakoon mm. Metsäteollisuuden keskusliitto, Tribologiayhdistys ja Pohjois-Suomen Teollisuusopisto. Alkuvaiheiden jälkeen koulutustoimintaa laajennettiin tekniikkalähtöisen koulutuksen lisäksi mm. yrityskohtaisiin koulutuksiin, johdon neuvottelupäiviin, tuotannolle suunnattuun koulutukseen ja tuettiinpa myös yliopistotason koulutusta.