https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

EK:n yrityskysely: Digitalisaation edelläkävijöitä 10 prosenttia, digipassiivien osuus 35 prosenttia

Suomalainen yrityskenttä on edelleen vahvasti jakautunut suhteessa digitalisaatioon. Polttavana kysymyksenä on se, kuinka yritykset tarttuvat datan mahdollisuuksiin liiketoiminnassa. 

industry-vintage-old-fabric

EK on kartoittanut suomalaisyritysten henkilöstöä  koskevia osaamistarpeita digitalisaation näkökulmasta. Kysely kattoi EK:n liittoyhteisön kaikki toimialat ja kaiken kokoiset yritykset:

  • 9 prosenttia yrityksistä mieltää itsensä digitalisaation edelläkävijäksi, 56 prosenttia seuraa tai hyödyntää digikehitystä, 35 prosenttia mukautuu siihen passiivisesti tai ei pidä ilmiötä liiketoiminnalleen merkityksellisenä.
  • 89 prosenttia arvioi, että digitalisaatio on luonut uusia osaamistarpeita. Eniten uutta digiosaamista tarvitaan datan hyödyntämisessä, taloushallinnossa, viestinnässä sekä myynnissä ja markkinoinnissa. 
  • 72 prosenttia vastaajista kokee, että henkilöstön digiosaamisessa on liiketoimintaa vaikeuttavia puutteita.
  • 46 prosenttia yrityksistä arvioi, että johdolla on erinomainen tai hyvä ymmärrys digitalisaation mahdollisuuksista liiketoiminnan kehittämisessä. 65 prosenttia yrityksistä käsittelee digitalisaation mahdollisuuksia osana strategiaansa.
  • Tunnusluvut ovat samansuuntaisia kuin kaksi vuotta sitten, jolloin EK teki vastaavan kyselyn edellisen kerran. Liiketoimintaa haittaavat osaamisvajeet ovat jopa yleistyneet.

Tartutaan datan mahdollisuuksiin

Digitalisaatio etenee hyvin eritahtisesti Suomen yrityskentässä. 

- Tähän ei ole olemassa yksinkertaista selitystä. Tilanne riippuu pitkälti yrityksen toimialasta, strategiasta ja digitalisoitumisen tarpeesta. On myös huomioitava yrityksen kehitysvaihe. Ensimmäistä digiloikkaa ottavilla on aivan eri tarpeet kuin edelläkävijöillä, summaa tuloksia EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.

- Nyt on viimeinen hetki herätä datan merkitykseen. Erityisesti pk-yrityksissä tarvitaan ymmärrystä siitä, mitä tietoa liiketoiminnassa syntyy, millainen data on laadukasta ja kuinka sitä voisi paremmin hyödyntää. Ja ennen kaikkea, millaisesta datasta on tulevaisuudessa liiketoiminnalle hyötyä. 

Yrityskysely toteutettiin osana EK:n Henkilöstö- ja osaamistiedustelua, johon vastasi noin 850 erikokoista yritystä joulukuussa 2018.

Uusimmat artikkelit

21.5.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus kokoontuu Ouluun

Pohjoinen Teollisuus järjestetään tänä vuonna neljättätoista kertaa, ja mukana on jälleen laaja kattaus näytteilleasettajia, messukävijöitä ja ajankohtaista tietoa.

Olkiluoto 3:n ensimmäinen vuosihuolto on lopulta ohi – palasi yöllä sähköntuotantoon

37 vuorokaudeksi tarkoitettu huolto kesti noin 74 vuorokautta ja yhdeksän tuntia. Teollisuuden Voima arvioi jo ennakkoon ensimmäisen vuosihuollon olevan työläs. Sähköntuotannonjohtaja Marjo Mustosen mukaan nyt päättyneistä huolloista saatiin arvokasta oppia tulevaisuuteen.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.