Kuva: EU/Dati Bendo

Kaikkien EU-alueella toimivien, vähintään 500 kW:n sähkötehontarpeen datakeskusten on ilmoitettava tietyt tekniset ja energiatehokkuutta koskevat tietonsa EU:n datakeskustietokantaan. 

Ilmoitukset tehtiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2025, ja tietojen pohjalta Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa koosteraportin .

Raportin tunnusluvut

Datakeskusten kestävyyttä raportissa arvioidaan neljän standardoituun laskentatapaan pohjautuvan tunnusluvun avulla.

Energiatehokkuuden PUE (Power Usage Effectiveness) -luku kertoo, kuinka paljon datakeskuksen sähköstä kuluu datan käsittelyyn ja paljonko jäähdytykseen ja muuhun hukkaan. Mitä pienempi PUE-luku, sen parempi.

Vertailun mukaan suomalaiset keskukset toimivat keskimäärin PUE-luvulla 1,17, mikä on huomattavasti alhaisempi kuin EU:n keskiarvo 1,36. Vertailussa Suomi on toisella sijalla vain niukasti Belgian (1,15) takana.

Vesitehokkuuden WUE (Water Usage Effectiveness) -luku kuvaa vedenkulutusta suhteessa laskentatehoon. Mitä pienempi WUE-luku sen parempi.

Myös vedenkulutuksessa Suomi on omaa luokkaansa: vedenkäyttö jää 0,07 kuutioon megawattituntia kohden, kun muualla Euroopassa vastaava kulutus voi olla kymmenkertainen. Luku on EU:n alhaisin. 

Uusiutuvan energian REF (Renewable Energy Factor) -luku kertoo uusiutuvan energian osuuden käytetystä energiasta.

Uusiutuvan energian osuus on Suomessa käytännössä 100 prosenttia, kun EU:n keskiarvo jää 86 prosenttiin. Vertailussa Suomi on EU:n ykkönen.

Hukkalämmön hyödyntämisen ERF (Energy Reuse Factor) -luku kertoo, kuinka suuri osuus energiasta otetaan talteen ja hyödynnetään muualla.

Hukkalämmön hyödyntämisessä Suomi yltää kuuteen prosenttiin, mikä on selvästi parempi kuin EU:n noin yhden prosentin taso, mutta kuitenkin vielä kaukana täysimääräisestä potentiaalista. Suomi jää ERF-vertailussa kakkoseksi Tanskan taakse.

Datakeskusten määrä moninkertaistuu lähitulevaisuudessa

Globaalin datakeskusmarkkinan ennustetaan nousevan 650 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä. EU:n tavoite kolminkertaistaa datakeskuskapasiteetti Euroopassa seuraavien 5–7 vuoden aikana.

Suomen vahvuuksia ovat viileä ilmasto, joka vähentää jäähdytyksen energiankulutusta, runsaat uusiutuvan energian lähteet sekä vakaa toimintaympäristö. Lisäksi hukkalämmön hyödyntämiseen löytyy kysyntää esimerkiksi kaukolämpöverkkojen kautta. Suomen etumatkaa voidaan hyödyntää vain, jos investointien ympärille rakennetaan innovaatioita ja vientikelpoisia ratkaisuja. 

Teknologiateollisuuden mukaan tämä edellyttää panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen sekä selkeitä linjauksia esimerkiksi sähköveron suhteen, jotta energiatehokkuusinvestoinnit voidaan toteuttaa pitkäjänteisesti.

Vaula Aunola