Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksesta selviää, että teollisuuden alan työntekijät nukkuvat ja voivat paremmin työskennellessään 12 tunnin vuoroissa verrattuna 8 tunnin vuoroihin. Myös palautuminen ja tyytyväisyys työhön koettiin paremmiksi 12 tunnin järjestelmässä. Vaikka yksittäisen työvuoron kesto pitenikin tutkimukseen osallistuneissa tuotantolaitoksissa, työntekijän vuosittainen kokonaistyöaika pysyi samana. Molemmissa järjestelmissä tehtaat pyörivät vuorokauden ympäri.

– Työntekijöiden virkeys on parantunut selvästi 12-tunnin työvuoroihin siirtymisen jälkeen. Myös työtapaturmat ja poissaolot ovat tehtaallamme vähentyneet, vaikka alussa hieman pelkäsimme käyvän päinvastoin. Meillä on edelleenkin yli 900 päivää ilman työtapaturmia, eikä tapaturmista johtuvia poissaoloja, kertoo BillerudKorsnäs Finland Oy:n Valkeakosken tehtaan tehtaanjohtaja Tuomo Pappila. 

BillerudKorsnäsin Valkeakosken pakkauspaperitehdas oli yksi tutkimukseen osallistuneesta, 12-tunnin työvuoroon siirtyneestä tehtaasta. Työterveyslaitoksen "12 tunnin vuorojärjestelmien turvallinen ja työhyvinvointia edistävä toteuttaminen teollisuudessa" -hankkeessa vertailtiin kolmen teollisuudessa käytetyn vuorojärjestelmän (12 tunnin nopea vuorokierto, 8 tunnin nopea ja hidas vuorokierto) yhteyksiä työntekijöiden hyvinvointiin, uneen, terveyteen, turvallisuuteen ja sairauspoissaoloihin paperi- ja kemianteollisuudessa. 

Tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä käytettiin Työterveyslaitoksen muokattua vuorotyökyselyä, työntekijöiden ja työnantajien teemahaastatteluja ja rekisteritutkimusta sairauspoissaoloista ja työtapaturmista vuosilta 2008–2015. Työaikatutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan yhdeksän tuotantoyksikköä Metsä Groupista , Neste Oy :stä ja BillerudKorsnäs istä.

Aloite uudistukseen työntekijöiltä

TTL:n raportin mukaan työvuorojärjestelmän kuormittavuuteen vaikuttavat muun muassa kokonaistyöaika, vuorokierron suunta (eteenpäin/taaksepäin kiertävä vuorojärjestelmä), peräkkäisten työvuorojen määrä (vuorokierron nopeus), työvuorojen pituus, työvuorojen välinen palautumisaika, työvuorojen vaihtumisaika, työmatkoihin kuluva aika sekä työntekijän yksilölliset tekijät.

Nopeasti kiertävässä 12 tunnin vuorojärjestelmässä väsymyksen kasaantumiseen liittyvät riskit ovat tutkimuksen mukaan mahdollisesti vähäisempiä kuin useita peräkkäisiä yövuoroja sisältävissä järjestelmissä. Tämä sen vuoksi, että kahden aamuvuoroin ja kahden sitä välittömästi seuraavan yövuoron jälkeen seuraa pitkä kuuden vuorokauden vapaajakso, joka mahdollistaa hyvän palautumisen työputken päätteeksi. Hitaasti kiertävässä 8 tunnin järjestelmässä voi puolestaan käydä niin, että puolet vapaapäivistä kuluu kokonaisuudessaan päättyneestä työrupeamasta toipumiseen. 

Pappilan mukaan aloite uuteen työaikajärjestelmään siirtymisestä tuli tehtaan työntekijöiltä itseltään. Hän uskookin, että tämä on yksi syy siihen, miksi uusi työaikajärjestely on otettu niin hyvin yksikössä vastaan.

– Ihmiset ovat tyytyväisiä siihen, että he ovat pystyneet vaikuttamaan itse oman työnsä työaikamuotoon. Työnantajan tehtäväksi on muodostunut yhteisten pelisääntöjen luominen yhdessä työntekijöiden kanssa, jotta uusi työaikajärjestely on saatu tehtaalla käytännössä toimivaksi.

12 tunnin järjestelmässä on monia hyviä puolia myös työnantajien näkökulmasta. Tuotannollisten poikkeamien hallinta onnistuu paremmin, koska 12 tunnissa on enemmän aikaa tunnistaa ongelma ja löytää siihen ratkaisu kuin lyhyemmässä vuorossa. Työntekijöidenkin mielestä on hyvä, että seuraavalle vuorolle jää entistä vähemmän keskeneräisiä töitä.

– Tämä voi heijastua vähäisempänä hävikkinä ja pienempänä turvallisuusriskinä. 12 tunnissa työntekijät ehtivät nähdä työn lopputuloksen ja pystyvät paremmin myös itse vastaamaan siitä, Pappila lisää.

Myös selkeää rahallista säästöä syntyy uudistuksesta.

– Etua syntyy tehokkaammista vuoronvaihdoista. Työntekijät joutuvat vähemmän ratkomaan edellisen työ-vuo-ron aikana syntyneitä ongelmia ja toisaalta he ovat työs-sään myös motivoituneempia. Kustannusetua lisää myös se, että koneiden starttiaika lyhenee.

Ratkaisujen tekeminen tehostuu

Pappilan mukaan pidempi työvuoro on antanut työntekijöille paremmat mahdollisuudet ratkaista työn kuluessa ilmeneviä ongelmia oman työvuoron aikana. Lyhyessä vuorossa kävi usein niin, että vuoro vaihtuu ja seuraavan vuoron tekijälle jää ongelmien selvittely.

TTL:n tutkija Kati Karhulan mukaan tiedonkulkua voidaan tehtaalla parantaa myös sähköisillä järjestelmillä, vuoropalavereilla ja hyvällä raportoinnilla.

– Jos esimerkiksi koneen startti sattuu vuoron vaihtoon, tämä voi pahimmillaan viivästyttää koneen uudelleen käynnistämisen seuraavan vuoron aikana jopa kaksi tuntia. 

Teemahaastatteluissa kävi kuitenkin ilmi se, että tiedonkulku voi olla haastavaa 12 tunnin järjestelmässä. Myös korvaavien henkilöiden löytäminen esimerkiksi sairaustapauksissa on hankalampaa kuin 8 tunnin järjestelmässä, jossa oli helppo jäädä ylitöihin tuuraamaan. Pitkä työtauko 12 tunnin työnkierrossa voi toisaalta merkitä sitä, että työntekijä tarvitsee työnjohdon lisätukea päästääkseen taas perille tapahtumista. 

TTL:n tutkija Kati Karhulan mukaan tiedonkulkua voidaan tehtaalla parantaa myös sähköisillä järjestelmillä, vuoropalavereilla ja hyvällä raportoinnilla. Varahenkilöiden löytämistä toisaalta helpottaa, jos työntekijöillä on osaamista useammista tehtävistä. 

– Moniosaaminen mahdollistaa myös järkevän työnkierron. Työkiertoa voidaan toteuttaa esimerkiksi yövuoron loppupuolella, jolloin erityyppiseen työtehtävään siirtyminen toimii myös vireydenhallintakeinona. Haastatteluissa työntekijät toivat esiin työkierron myös keinona tasata fyysisesti raskaimpien tehtävien aiheuttamaa kuormitusta.

Pappilakin korostaa tiedonkulun merkitystä uudessa työaikajärjestelmässä, sillä ihmiset ovat aiempaa pidempään yhtä mittaa poissa työpaikaltaan. 

Tervasaaren tehtaalla asia on hoitunut sillä, että lomilta palaava työntekijä saa yhdellä napin painalluksella itselleen olennaisimmat tiedot siitä, mitä hänen poissa ollessaan on työpaikalla tapahtunut.

– Työntekijöidemme käytössä on vuoropäiväkirja, johon he kirjaavat kaikki vuoron aikana tapahtuneet asiat. Visuaalisen raportointijärjestelmän avulla jokainen tehtaan työntekijä pääsee näkemään selkeästi esimerkiksi edellisen vuoron aikana sattuneet ongelmat ja johdon kirjaamat ohjeet.

Työntekijöiden käytössä on vuoropäiväkirja, johon he kirjaavat kaikki vuoron aikana tapahtuneet asiat.

Vaihto järjestelmästä toiseen vaatii aikaa – pelisäännöt laadittava etukäteen

Kati Karhula muistuttaa, että onnistunut siirtyminen 8 tunnin järjes-telmästä 12 tunnin järjestelmään vaatii minimissään noin puoli vuotta. Siirtyminen edellyttää riittävän taustatiedon hankkimista ja toimintatapojen tarkastelua sekä riittävän pitkää kokeilujaksoa, jolloin käytännöt esimerkiksi työn tauotuksessa, työkierrossa, tiedonkulussa ja varahenkilöjärjestelyissä saadaan toimiviksi. 

– On tärkeää sopia pelisääntöjä yhdessä etukäteen. Näin sitoutuminen esimerkiksi varahenkilöksi vahvistuu ja ymmärrys tiedonkulun haasteista lisääntyy.

Työterveyslaitos:  www.ttl.fi

Teksti Nina Garlo-Melkas, nina.garlo(at)omnipress.fi

Pidemmät työvuorot ovat tulevaisuuden trendi

Kahdentoista tunnin työvuorot yleistyvät nopeasti Euroopassa. Suomessa teollisuuden vuorojärjestelmät ovat yleensä säännöllisesti kiertäviä järjestelmiä, joissa käytetään joko 8 tai 12 tunnin työvuoroja. Kaikissa vuorojärjestelmissä kokonaistyöaika on käytännössä samansuuruinen, joten 12 tunnin vuorojärjestelmissä on vähemmän työvuoroja ja pidemmät yhtenäiset vapaat. Suomessa teollisuudessa yleisimmin käytetyssä nopeasti kiertävässä 12 tunnin vuorojärjestelmässä on kaksi 12 tunnin aamuvuoroa, kaksi 12 tunnin yövuoroa ja kuusi peräkkäistä vapaapäivää (AAYY------).

– Hankkeen perusteella TTL suosittaa 12 tunnin nopeaa vuorojärjestelmää fyysisesti kevyisiin tehtäviin ja miesvaltaisille aloille teollisuudessa, kertoo Puttonen.

Aiemmat tutkimukset 12 tunnin vuorojärjestelmistä perustuvat TTL:n mukaan pääosin erilaisiin vuorojärjestelmiin kuin mitkä Suomessa ovat yleistymässä. Valtaosa 12 tunnin vuorojärjestelmiin kohdistuvasta tutkimuksesta on tähän saakka liittynyt työvuorojärjestelmiin, joissa peräkkäisiä aamu- ja yövuoroja on useampia kuin Suomessa käytettävissä järjestelmissä eli ne ovat olleet niin sanottuja hitaasti kiertäviä 12 tunnin vuorojärjestelmiä.

Teollisuudessa yhä useampi työpaikka on viime vuosina siirtynyt 8-tunnin vuorokiertoon, jossa voi olla esimerkiksi kaksi aamu-, kaksi ilta- ja kaksi yövuoroa ja neljä vapaata. Pitkässä vuorokierrossa samaa vuoroa tehdään esimerkiksi neljä päivää peräkkäin ja vastaavasti myös vapaat ovat pitempiä. 

– Tiedämme jo aikaisemmista tutkimuksista, että nopeasti eteenpäin kiertävät 8 tunnin järjestelmät (AAIIYY----) ovat työntekijän palautumisen kannalta parempia kuin hitaasti kiertävät (AAAA-IIII-YYYY------). Sen sijaan 12 tunnin nopeat työvuorot (AAYY------) ovat vasta hiljattain alkaneet yleistyä ja niiden hyvinvointivaikutuksista on ollut niukemmin tutkimustietoa, kertoo TTL:n vanhempi tutkija Sampsa Puttonen.

TTL:n tutkimuksesta ilmenee, että 12 tunnin nopea järjestelmä on toimiva niin työntekijöiden kuin työnantajienkin kannalta teollisessa työssä. 12 tunnin vuoroissa työskentelevät (93 prosenttia) ja siihen vaihtaneet (87 prosenttia) olivat selvästi tyytyväisempiä kuin 8 tunnin järjestelmässä työskentelevät (27 prosenttia). Univaikeuksia ja ”läheltä piti” -tilanteita ilmoitettiin vähemmän, palautuminen oli tehokkaampaa ja vireystila parempi.  Myönteistä oli myös se, että 12 tunnin vuorojärjestelmässä oli myös hieman vähemmän sairauspoissaoloja kuin 8 tunnin järjestelmässä.

Metsäteollisuus on mukana muutoksessa

Metsäteollisuus ry :n tilaisuudessa syksyllä 2013 noin neljäsosa metsäteollisuuden yrityksistä oli kiinnostunut siirtymään 12 tunnin nopeaan vuorokiertoon.

Metsäteollisuudessa on edelleen laajasti käytössä myös niin sanottu hitaasti kiertävä 8 tunnin vuorojärjestelmä. Nopea 8 tunnin vuorokierto on tällä hetkellä osittain käytössä arviolta yli puolessa Suomen metsäteollisuuden tehtaista. 

Aiemmissa tutkimuksissa esiin tulleita 12 tunnin vuorojärjestelmien etuja verrattuna 8 tunnin vuorojärjestelmiin ovat työntekijöiden myönteinen suhtautuminen ja korkea tyytyväisyys vuorojärjestelmään, pidemmät yhtäjaksoiset vapaat, vuosittaisten työpäivien ja vuorovaihtojen väheneminen, työmatkoihin kuluvan ajan ja kustannusten väheneminen ja parempi unen laatu vuorojen välillä. Joidenkin tutkimustulosten mukaan työntekijät ovat myös raportoineet matalampia stressitasoja 12 tunnin vuorojärjestelmässä kuin 8 tunnin vuorojärjestelmässä.

– Hankkeen perusteella TTL suosittaa 12 tunnin nopeaa vuorojärjestelmää fyysisesti kevyisiin tehtäviin ja miesvaltaisille aloille teollisuudessa, kertoo Puttonen. 

(Lähde: TTL )

Suosituksia työvuorojen suunnitteluun 

Jaksamisen kannalta tärkeitä ovat päivittäiset palauttavat jaksot:

- joka päivä riittävän pitkä ja hyvin nukuttu uni 

- jokaisena työpäivänä riittävä tauotus työn kuormitukseen nähden 

- riittävän pitkä lepo viikoittain tai viikonloppuvapaat 

- vuosilomat ja juhlapyhät työstä irrottautumiseen 

Työvuorosuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon: 

- Peräkkäisiä yövuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme). 

- Peräkkäisiä aamuvuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme). 

- Peräkkäisiä iltavuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme). 

- Työvuorojen kiertosuunta eteenpäin (AIY-) näyttää suositeltavalta. Taaksepäin kiertoa (YIA-) tulisi välttää. 

- Jakson viimeisen yövuoron jälkeen on vähintään kaksi vapaapäivää. Jaksoa Y-A tulisi välttää. 

- Vältetään yksittäisiä vapaapäiviä (esim. Y-Y). 

- Vältetään yksittäisiä työpäiviä (-A-, -I-, -Y-). 

- Peräkkäisiä työpäiviä on enintään 5-7. 

- Työvuorojen välissä tulee olla riittävästi lepoaikaa (yli 11 tuntia) palautumiseen ja virkistymiseen (työmatkat, nukkuminen, yksityisasiat). 

Yli 8 tunnin pituisia, pitkiä työvuoroja kannattaa harkita vain, jos

- pitkä vuoro sopii työn luonteeseen ja kuormittavuuteen 

- tauotus on riittävää 

- vuorojärjestelmä on suunniteltu siten, että uupumisen kertyminen vältetään eli vuorojen väliin jää tarpeeksi aikaa 

- poissaolot hoidetaan riittävällä varamiehistöllä 

- ylitöitä ei teetetä 

- altistuminen terveydelle vaarallisille aineille on rajoitettu 

- täydellinen elpyminen työstä on mahdollista.