https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 29.11.2021

Kaivosteollisuudelle uusi puheenjohtaja: Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösönen

Kaivosteollisuus ry valitsi 25.11 uuden hallituksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösönen. Hallitukseen nimettiin kaiken kaikkiaan viisi uutta jäsentä. Lisäksi jäsenmäärä kasvoi yhdellä.

Jani_Losonen_086_pienikuva (002) (1)

Hallituksen uusia jäseniä ovat toimitusjohtaja Noora Ahola (Mawson Oy), vt toimitusjohtaja Mari Pilventö (Tapojärvi Oy), johtaja Hannele Vuorimies (Metso Outotec Finland Oy), johtaja Mikael Furu (Oy Nordkalk Ab), kaivoksenjohtaja Antti Savolainen (Yara Suomi Oy, Siilinjärven kaivos).

Hallituksessa jatkavat varapuheenjohtajaksi valittu toimitusjohtaja Pertti Lamberg (AA Sakatti Mining Oy) sekä toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen (Terrafame Oy), toimitusjohtaja Henrik Grind (Boliden Kevitsa Mining Oy) ja kaivoksen johtaja Tom Söderman (Outokumpu Chrome Oy, Kemin kaivos).

Lakiuudistuksia valmisteilla

Parhaillaan on valmisteilla useita kaivostoimintaan vaikuttavia lakiuudistuksia, muistuttaa Kaivosteollisuuden puheenjohtaja Jani Lösönen blogikirjoituksessaan. Hän näkee, että alan huolena on, että kaivoksia koskevia lakeja säädetään äänekkään some-keskustelun siivittämänä. Silloin voi syntyä yksipuolisia ratkaisuja, vaikka pitäisi katsoa kokonaisuutta pitkällä tähtäimellä.

– Suomessa olisi perusteltua keskustella kansallisesta raaka-ainepolitiikasta laajasti. Tuomme jo nyt enemmän metalleja kuin viemme. Suomessa valmistava teollisuus kuten esimerkiksi akkuklusteri ei voi nojata pelkästään tuontiin, sanoo Lösönen.

Hän lisää, että kaivoskeskustelussa vastakkainasettelut ovat suurempia kuin yhteiskunnassa yleisesti. Esimerkiksi matkailu ja kaivostoiminta elävät sulassa sovussa monella paikkakunnalla. Samoin Taloustutkimuksen tekemä Kaivosbarometri kertoi, että kansalaiset suhtautuvat kaivosteollisuuteen myönteisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta.

– Kaivosten painolastina on menneiden vuosien epäonnistumisia. Niistä on opittu ja voidaan oppia lisääkin. Ongelmista keskustelu ja toiminnan kehittäminen ovat paras tie viedä asioita parempaan.

Teksti: Nina Garlo

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.