https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 16.5.2025

Rotia rakennetun omaisuuden hallintaan

Rakennetun omaisuuden tila ja kehitys koskettavat meitä kaikkia. Maaliskuussa julkaistussa Rakennetun omaisuuden tila 2025 (ROTI 2025) -raportissa korjausvelka on yksi keskeisistä teemoista.

näkökuva

Mikko Leppänen,
Tekninen johtaja Ramboll Finland Oy

Korjausvelalla tarkoitetaan rakennusten ja infrastruktuurin osalta jälkikäteen ilmenevää tarvetta korjata ja kunnostaa rakennuksia, jotka eivät ole saaneet riittävää huoltoa ja kunnossapitoa ajan kuluessa. Korjausvelka on kasvava ongelma Suomessa, ja sen hallintaan tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä.

Raportissa korostetaan, että korjausvelan kasvu on huolestuttavaa ja vaikuttaa erityisesti vanhempiin rakennuksiin ja infrastruktuuriin. Velkaa syntyy, kun rakennusten ja infrastruktuurin huolto ja kunnossapito jäävät riittämättömiksi, mikä johtaa rakenteellisiin ja toiminnallisiin ongelmiin.

Korjausvelan keskeiset näkökohdat ROTI 2025 -raportissa:

1. Korjausvelan kasvu ja sen vaikutukset: Korjausvelka on kasvanut erityisesti julkisessa rakennuskannassa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja terveydenhuollon rakennuksissa. Tämä voi lyhentää rakennusten käyttöikää ja nostaa pitkällä aikavälillä korjauskustannuksia.

2. Kunnossapidon merkitys: Korjausvelan hallinnan avain on riittävä ja jatkuva kunnossapito. Raportissa painotetaan ennakoivan huollon tärkeyttä, jossa kiinteistöjen kuntoa seurataan ja huoltotoimenpiteet suunnitellaan ennalta, sen sijaan että reagoidaan vain akuutteihin ongelmiin.

3. Korjausvelan rahoitus: Yksi suurimmista haasteista on korjausvelan rahoitus. Julkisilla ja yksityisillä toimijoilla on rajalliset resurssit, mikä vaikeuttaa suurten korjausvelkojen purkamista. Raportissa ehdotetaan uusien rahoitusmallien kehittämistä, kuten pitkäaikaisia lainoja tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeita.

4. Rakennusten ja infrastruktuurin elinkaaren hallinta: Elinkaariajattelun vahvistaminen on tärkeää korjausvelan hallinnassa. Rakennusten elinkaaren aikainen kunnossapito ja modernisointi voivat estää korjausvelan kasautumista.

5. Kestävän rakentamisen ja korjaamisen yhdistäminen: Yksi raportissa esitettyjen toimenpide-ehdotusten keskeinen ajatus on yhdistää korjaaminen ja kestävä kehitys. Korjausvelan purkaminen tarjoaa samalla mahdollisuuden edistää ympäristöystävällistä rakentamista ja parantaa energiatehokkuutta.

6. Asiantuntijuus ja koulutus: Rakennusalan asiantuntemusta tarvitaan korjausvelan hallintaan. Raportissa korostetaan, että korjausvelan purkaminen vaatii jatkuvaa koulutusta ja osaamisen kehittämistä alan ammattilaisille.

KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALA on Suomen talouden ja turvallisuuden kivijalka, mutta se kärsii pahenevasta osaajapulasta. ROTI 2025 -raportissa korostetaan työvoiman eläköitymistä, syntyvyyden laskua ja kasvavia osaamisvaatimuksia. Tekoäly, kestävä kehitys ja kiertotalous ovat jo osa arkea, joten tarvitaan välittömiä toimia osaajapulan torjumiseksi. Rakennusalan osaamistarpeet kasvavat digitalisaation ja kestävän kehityksen myötä. Koulutuksen on parannettava laatua ja valmistumisasteita, ja teknisen osaamisen rinnalla korostuvat viestintätaidot, kriittinen ajattelu ja luovuus. Yritysten ja oppilaitosten on toimittava ennakoivasti ja yhteistyössä, jotta ala pysyy houkuttelevana ja kilpailukykyisenä. 

Uusimmat artikkelit

5.6.2025 | Alan Uutiset

Itämeren alueen kantaverkkoyhtiöt: yhdistetään maat tehokkaalla meriverkolla

BOGI hankkeen raportin mukaan Itämeren energiantuotantopotentiaali on noin 93 gigawattia. Turvallisuus ja suojaus ovat keskeisessä asemassa infraa rakennettaessa.

Tekoäly torjuu törmäykset – sensorijärjestelmä saa junan pysähtymään ajoissa norsunkin edessä

VTT:n kehittämää sensorijärjestelmää on testattu Intiassa. Se estää liikenneonnettomuuksia ja parantaa kaivosteollisuuden tuottavuutta.

Valmet lanseerasi DNAe-ratkaisun meriteollisuudelle

Täysin selainpohjainen merenkulun ohjausjärjestelmä integroituu saumattomasti laivojen laitteisiin.

Aalto-yliopistosta valmistuu avoimen automaation osaajia

"Oppiminen on sujunut parhaiten silloin, kun opiskelijoilla ei ole ennakko-oletuksia oikeasta tai väärästä tavasta tehdä automaatiota," tekniikan professori Valeriy Vyatkin toteaa. 

Rail Baltica -ratatyömaalla hyödynnetään suomalaista 3D-koneohjausjärjestelmää

Täysin digitalisoidussa mallipohjaisessa rakentamisessa työtä voivat tehdä yhdessä reaaliaikaisesti infrasuunnittelija, työkoneenkuljettaja, työmaapäällikkö ja projektinjohto.

Kemikaalit aiheuttavat paljon vakavia työtapaturmia – laiminlyönnit voivat johtaa rikosseuraamuksiin

”Työpaikoilla käytetään paljon vaarallisia kemikaaleja huolimattomasti. Valitettavasti monet työnantajat eivät tunnista kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa vaaraa omalla työpaikallaan”, työsuojelutarkastaja Mikko Järvenreuna toteaa.

10.3.2025 | Kumppaniartikkeli

Sulzerin innovatiiviset ratkaisut vedenkäsittelyyn ja pumppaamiseen

Sulzer on yksi Suomen johtavista vedenkäsittelyn ja pumppausteknologian toimijoista. Yhtiön panostukset kotimaisuuteen, kestävään kehitykseen, kokonaisratkaisuihin ja asiakaspalveluun tekevät siitä luotettavan kumppanin sekä kunnallisille että teollisille toimijoille.