Näkökulma | 22.10.2014

Toiminnan tehostamista omaisuuden­hallinta­järjestelmällä

Johtamisjärjestelmän avulla pyritään vähentämään
sähläyksen osuutta.

Toiminnan tehostamista omaisuuden­hallinta­järjestelmällä

Jyrki Hanioja
Helsingin Energian
Vuosaaren voimalaitosten päällikkö
Promaint ry hallituksen jäsen

Omaisuuden hallintaan liittyviä asioita on tehty jo vuosikymmeniä menestyksekkäästi ilman johtamisjärjestelmiä. Toimintatapojen ja menetelmien dokumentointi on usein ollut puutteellista tai sitä ei ole ollenkaan. Tutkimusten mukaan työajasta keskimäärin 60 prosenttia on niin sanottua tehokasta työtä, 20 prosenttia lomia, opiskelua ja sairastelua ja jäljelle jäävä viidennes erilaista sähläilyä. Johtamisjärjestelmän avulla pyritään vähentämään sähläyksen osuutta ja siirtämään säästyvä aika tuottavaan työhön. Kehitystyö ei ole pois tehokkaasta työstä vaan panostus tulevaisuutta varten.

Standardin mukaisella johtamisjärjestelmällä selkeytetään johtamisen eri osa-alueita. Järjestelmään laaditaan kirjatut, koko organisaatiolle yhteiset toimintatavat. Kun dokumentit on tallennettu sovittuun paikkaan ja niitä on ylläpidetty määriteltyjen periaatteiden mukaan, tarpeellinen ja ajankohtainen tieto on kaikkien käytettävissä ilman turhaa etsimistä ja miettimistä.

Omaisuuden hallinnalla pitää olla tavoitteet, joista on selkeä linkki liiketoiminnon tai tuotantoyksikön strategiaan. Päätöksenteko on huomattavasti helpompaa, kun tiedetään, mitä omaisuudelta halutaan. Etenkin isossa organisaatiossa investointien priorisointi yhteisen kriteerien avulla auttaa panostamaan rajallisia resursseja kaikkein tuottavimpiin ja tehokkaimpiin investointeihin. Kirjattu muutostenhallintamenettely pienentää virheiden mahdollisuutta toteutettavissa muutoksissa. Osaamisen hallinnan avulla voidaan hyödyntää organisaation resursseja tehokkaammin ilman lisärekrytointeja.

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen on ensiarvoisen tärkeätä, jotta tiedetään kehitystyön vaikutusten suunta ja tehokkuudelle voidaan asettaa tavoitteita. Usein jo pelkkä tavoitteista puhuminen parantaa tuottavuutta, kun tiedetään, mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

Omaisuudenhallintajärjestelmä ei tuo uutta byrokratiaa organisaatioon. Se on vain parhaiden käytäntöjen kirjaamista organisaation yhteisiksi toimintamalleiksi ja kaikkien saavutettavaksi.

Jyrki Hanioja
Kirjoittaja on Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten päällikkö ja Promaint ry:n hallituksen jäsen.

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.