Näkökulma | 12.4.2019

Esineiden internet tehtaan lattialla

Teollisuuden esineiden internet (Industrial Internet of Things eli IIoT) on tehnyt tuloa teollisuusympäristöihin jo pidemmän aikaa. Jotkut tuotantoympäristöt ovat käyttäneet IIoT:n tapaisia tekniikoita jo yli kymmenen vuotta eli hyvän aikaa ennen kuin sanahirviö edes keksittiin.

Esineiden internet tehtaan lattialla

Robert Valkama

Senior Information Security Consultant,

Nixu Oyj

Teollisuusympäristössä voi saada tietoa monesta eri lähteestä. Keskeinen osa tiedonhankintaa ovat internetiin kytketyt teollisuuslaitteet. Aikaisemmin tehtaan oma tuotanto tai automaatiosuunnittelu vei laitteet verkkoympäristöön. Nykyään paine kytkeytyä verkkoon tulee laitetoimittajilta, kumppaneilta tai liiketoiminnan puolelta. Näillä tahoilla ei välttämättä ole ensisijaista vastuuta teollisuusympäristön riskienhallinnasta tai häiriöttömästä toiminnasta, vaan vastuu jää tilaajalle eli tehtaalle.

Tehtaan kunnossapitäjillä tai tietoturvallisuusvastaavilla voi olla hyvinkin rajallinen pääsy tai vaikutusvalta verkkoon kytkettyihin IIoT-laitteisiin. Hekin voivat kuitenkin edistää kokonaisturvallisuutta omalta osaltaan. Kun laitteita ja niihin liittyviä yhteyksiä tuodaan sopimuksien ”kylkiäisinä” esimerkiksi alinhankintana, on ensisijaisen tärkeää tunnistaa, missä näitä lisäosia käytetään.

Mikä on riittävän turvallinen ratkaisu?

Teollisuuden internetiin kytketyt laitteet ovat useimmiten suunniteltu itsenäisesti toimiviksi ja tiettyyn tarkoitukseen, joten niiden tietoturvallisuus keskittyy usein teknisiin ratkaisuihin. Mistä voi siis tietää, mikä on riittävän turvallista juuri omaan tehdasympäristöön? Tehtaan tietoturvallisuudessa voidaan helposti uppoutua yksityiskohtiin, mutta jo perusasioiden selvittämisellä päästään pitkälle:

  1. Miten kohteena oleva laite/prosessilaite toimii?
  2. Onko se kytkettynä tuotantolaitoksen ohjausjärjestelmiin? Miten?
  3. Mitä tietoa laite kerää?
  4. Miten tiedonsiirto tapahtuu (pilveen)? Suojataanko tiedot tiedonsiirron aikana? Miten?
  5. Onko tarvetta ohjata laitetta ympäristön ulkopuolelta? Miten?
  6. Miten laitteen tai laitteeseen tunnistautuminen (authentication) on toteutettu?
  7. Miten laitteen ohjelmistopäivityksien toimitus ja asennus on toteutettu?

Nämä asiat voivat tuntua triviaaleilta kysymyksiltä, mutta vastausten saaminen niihin on oleellista riskiarvioinnin ja teknisen toteutuksen kannalta. (Näiden lisäksi on myös pilvipuolen tietoturvallisuus tärkeässä roolissa, erityisesti jos pilvipuolelta annetaan ohjauskäskyjä, mutta jätetään tämä puoli toisen blogikirjoituksen aiheeksi.)

Pikainen riskiarviointi

Riskiarvioinnin tarkoitus on tunnistaa, minkätyyppisiä tai -tasoisia tietoturvallisuuskontrolleja tulee ottaa käyttöön, jotta taataan riittävä tietoturvallisuustaso. Suosittelen, että ensisijainen riskiarviointi tehdään toimintalähtöisesti: tarkasta siis ensin, miten ko. ratkaisulla on vaikutusta tuotantoprosessiin. Näin päätös tietoturvallisuusvaatimuksista perustetaan liiketoiminnan vaikutuksille.

Tässä pääsee liikkeelle vastaamalla kahteen kysymykseen:

- Tehdäänkö palvelun keräämän tiedon perusteella päätöksiä?

- Ohjataanko tai optimoidaanko tietty toiminnallisuus vai onko toiminta puhtaasti tiedon keräämistä muuta tarkoitusta varten (esim. alihankkijan oman toiminnan ohjaamiseen)?

Tämän jälkeen on hyvä miettiä tekninen toteutus tai toteutussuunnitelma. Tämän tarkoitus on antaa viittausta siihen, miten ratkaisua voisi mahdollisesti käyttää hyökkäysvektorina tuotantoympäristön muihin järjestelmiin.  

- Onko laite osana ohjausverkkoa vai irrallisena siitä?

- Onko ohjattava laite kytketty toisella rajapinnalla ohjaavaan prosessiverkkoon? Miten laite on kytketty verkkoon?

Kerättävän tiedon tärkeys tulee myös huomioida:

- Minkä arvoinen kerättävä tieto on?

- Voiko sen perusteella tehdä muita johtopäätöksiä? Esim. jos IIoT ratkaisussa kerätään jonkin kriittisen laitteen käyttötietoja (miten tai kuinka paljon käytetään), voidaanko sen perusteella myös tehdä liiketoiminnallisia päätelmiä esim. tehtaan tuotannosta, jos joku ulkopuolinen pääsee tietoon käsiksi?

IIoT ja pilvipohjaisen palvelun käytössä tulee myös miettiä jatkuvuutta, vaikka se on palveluna tuotettu:

- Mitä tapahtuu, jos yhteys pilveen ei ole käytettävissä tai jos pilvipalvelussa on vikaa?

- Miten tämä vaikuttaa tuotantoprosessiin?

Näiden kysymysten perusteella voidaan arvioida tulisiko palvelun ”äly” sijata päätelaitteessa vai pilvessä, tai tarvitaanko varmentavia yhteyksiä pilvipalveluun jne.

Alihankkijan toimittama ratkaisu

Mikäli verkkoon kytkettävä ratkaisu on toisen toimijan toteuttama, voi asiakasorganisaatiolla olla vaikeaa vaikuttaa ratkaisun tekniseen toteutukseen. Asiakkaalla on kuitenkin aina mahdollisuus päättää olla asentamatta kyseessä olevaa ratkaisua, mutta sillä on todennäköisesti myös jonkinlainen rahallinen seuraus.

Riippuen siitä, mitä laite tekee, voidaan kuitenkin paikallisella tasolla ainakin rajoittaa mitä sillä voidaan aiheuttaa. Esimerkiksi jos tarve on välittää rajallinen määrä tietoa pilvipalveluun, on mahdollista tehdä yhteysrajapinta ohjausjärjestelmään digitaalisen tai analogisen I/O:n kautta. Tällöin palvelusta ei ole mahdollista vaikuttaa prosessiin. Jos on tarve myös ohjata, voidaan ohjaussignaali kytkeä digitaalisen tai analogisen I/O:n avulla, jolloin voidaan vastaanottajan puolella tehdä signaalin varmistus tai rajaus. Tämä ei estä sitä, että ohjausta ei voisi ohjata väärin, mutta se estää laajemman pääsyn ympäristöön.

Oma verkko käyttöön

Lisäksi suosittelen, että tiedon siirtomediana käytetään yrityksen omaa verkkoa. Tällöin ratkaisua kannattaa segmentoida omaan verkkoalueeseen mielellään niin, että tiedonvälityksessä käytetään jonkunlaista proxy palvelua (erityisesti jos on ohjausta). Käyttämällä yrityksen omaa tietoverkkoa mahdollistetaan myös liikenteen seurata ja tietoturvallisuusvalvonta.

Nämä toimenpiteet auttavat tietoturvallisuuden hallinnassa. Ne eivät kuitenkaan korjaa tilannetta, jossa teollisuusympäristössä internetiin kytketty IIoT-ratkaisu on täysin vailla tietoturvaa. Mikään teko ei korvaa suunnittelun aikana puuttuvaa tietoturvallisuutta. Siksi tietoturva kannattaa aina ottaa mukaan suunnitteluun heti lähtöruudusta alkaen.

Uusimmat artikkelit

5.12.2019 | Tutkimus ja koulutus

Avaruusalan innovaatiot tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa

Ilmastonmuutoksen torjunta, kestävä kasvu, avaruuden kestävä käyttö ja arktinen alue, eli Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeiset viestit, olivat vahvasti esillä European Space Week –tapahtuman ohjelmassa 3.-5. joulukuuta Helsingissä.

5.12.2019 | Alan Uutiset

Konecranes vahvistaa markkina-asemaansa Kaakkois-Aasiassa ostamalla MHE-Demagin

Konecranes vahvistaa markkina-asemaansa nopeasti kasvavilla Kaakkois-Aasiassa ostamalla MHE-Demagin. Yritysosto kasvattaa Konecranesin liikevaihtoa Aasian ja Tyynenmeren alueella noin 30 prosenttia. Kaupan odotetaan toteutuvan 2.1.2020.

TUKES: Sähkötöiden johtajilla ja käytön johtajilla on ryhdistäytymisen paikka

Sähkölaitteistojen varmennus- ja määräaikaistarkastuksissa on ilmennyt asennuksiin liittyviä puutteita. Turvalllisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa sähkötöiden johtajia ja käytön johtajia tehostamaan toimintaansa ja valvomaan annettujen ohjeiden noudattamista. Käyttöönottotarkastukseen on keskityttävä huolellisesti. Huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa pitää noudattaa. Tukes ryhtyy valvomaan käytön johtajien toimintaa entistä tiiviimmin mm. dokumenttivalvonnan keinoin.

Posti raivaa esteitä digitalisaation tieltä - SisuID-pilotti asiakkaiden tunnistamiseksi verkossa ja kivijalassa

Posti osallistui digitaalisen identiteetin käyttöä edistävän hankkeen pilottiin. Uusi tunnistusmenetelmä tekisi Postin digitalisaatiotavoitteista helpommin saavutettavia.

Puhtaiden osien merkitys sähköautoteollisuudessa haastaa laitetoimittajat

FinnSonic Oy on saanut historiansa suurimman ultraäänipesulinjatilauksen. Noin kahden miljoonan euron arvoinen linja toimitetaan keväällä 2020 Saksaan sähköautoteollisuuden tarpeisiin.

Teollisuuden tarkastukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti

Viasor Oy palkittiin Teknologia 19-tapahtuman yhteydessä Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja Suomen Messusäätiön vuoden 2019 yritysinnovaatiopalkinnolla. Lokakuussa 2018 perustettu yhtiö on kehittänyt droneja hyödyntävän ratkaisun vaikeasti lähestyttävien kohteiden, kuten säiliöiden, kunnon tarkastukseen. Droneilla tehtävät seinämän paksuusmittaukset mahdollistavat käsin suoritettuja mittauksia laajemman otannan kustannustehokkaalla ja turvallisella tavalla.

8.11.2019 | Kumppaniartikkeli

KL-Lämmön osaaminen tulppaa teollisten laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa. Ainakin kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tässä on suurten kiinteistöjen omistajille taas yksi hyvä syy pitää järjestelmät kunnossa.