Näkökulma | 23.10.2017

Nykyaikainen teollisuuden valaistus – ei vain säästöjen vuoksi

Menneisyydessä valaistus tuntuu olleen teollisuudessa pikemminkin pakollinen paha kuin näkemisen mahdollistaja. Vielä nykyäänkin on paljon kohteita, jotka valaistaan punaisilla suurpainenatrium- tai monimetallivalaisimilla, joista puolet on elinkaarensa lopussa, eivätkä ne valaise juuri ollenkaan.

Nykyaikainen teollisuuden valaistus – ei vain säästöjen vuoksi

Vesa Vähänen

Kehitysjohtaja

Greenled Oy

Monesti tulee vastaan myös se, että valaistus on huonosti suunniteltu. Kohteissa on käytetty tiukalla valokeilalla olevaa optiikkaa, josta lattiaan tulee hienosti valoa, mutta koneiden pystypinnat, jolla ihmisten työskentely tapahtuu, ovat heikosti valaistuja kapean optiikan vuoksi. Kuitenkin Suomessa arvostetaan teollisuustyöntekijöiden turvallisuutta, ja se on viety turvaliivien, -lasien ja -kenkien avulla huippuunsa. Mutta usein, kun mennään turvavarusteissa tuotantoon, niin se tärkein turvallisuuden luoja eli valaistus on heikossa kunnossa.

Tehoa, turvallisuutta ja viihtyvyyttä

Kreikkalaisessa filosofiassa TIETO on näkemistä. Sen koemme jo 2-3 -vuotiaista lapsistamme, joilla ei ole kokemusta, mutta he hankkivat sitä näkemisen kautta. Kun he kaatavat lasin, jossa on maitoa, he näkevät mitä siitä seuraa, ja näin kokemus karttuu.

Vastaavasti valaistuksen tehtävä on sama: lisätä näkemistä ja sitä kautta TIETOA. Nykyisin löytyy valtavasti tutkimuksia, joissa on todettu, että valolla, valon värillä ja valon määrällä on merkittävä vaikutus ihmisten tehokkuuteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.

Tämä ohjaakin keskusteluun, jossa tulisi yhä enemmän keskittyä valaistukseen, eikä niinkään pelkkään valaistuksen energiansäästöön. Tämä olisi järkevää jo pelkästään yrityksen taloudellisesta näkökulmasta. Yleisesti valaistuksen osuus yrityksen kustannuksista on noin 1 prosentin verran, ja vastaavasti kiinteistön osuus noin 9 prosenttia. Loput 90 prosenttia syntyy työvoimakustannuksista. Nyt valaistuskeskustelut ovat keskittyneet pitkälti siihen, miten paljon säästöjä uudella led-tekniikalla ja ohjauksella voidaan saavuttaa, jopa 80 prosenttia. Tämä on sinällään erittäin hieno asia, mutta miksi ottaa huomioon vain säästöt, kun muutakin etuja on saatavissa?

Älykkäät ratkaisut auttavat säästämään

Nykytutkimusten avulla on helppo osoittaa, että kiinteistön ylläpitokustannuksia on mahdollisuus alentaa älykkäillä ratkaisuilla ja tekniikalla jopa 5-7 prosenttia. Tällaiset ratkaisut mahdollistavat laitteiden ja kiinteistön tehokkaamman käytön, tarjoavat tarkkoja vikaraportteja huoltojen kilpailuttamista varten, ilmoittavat kiinteistön siivoustarpeet käytön mukaan ja mahdollistavat tarkat elinikätiedot, mikä parantaa PTS-suunnitelmien tekemistä. Esimerkiksi yleisesti tiedetään, että toimistossa on vain puolet tilasta käytössä. Ei vain tiedetä, että mikä osa se on. Pelkästään tarkka tieto tästä mahdollistaisi yrityksille merkittävästi pienemmät toimitilat.

Maailmalta löytyy lukuisia tutkimuksia joissa todetaan, että valon määrällä ja värillä pystytään vaikuttamaan 2-10 prosenttia virheiden pienenemiseen, turvallisuuteen, tehokkuuteen ja viihtyvyyteen. Jokainen meistä osaa laskea: jos yrityksen työntekijöiden osuus kustannuksista on 90 prosenttia ja saavutettava hyöty on 2-10 prosenttia, niin kumpaan kannattaa satsata? Valaistuksen energiansäästöön vai parempaan valaistukseen?

Tässä valossa tulevaisuus näyttää siltä, että yritysten TIETO lisääntyy, ja sitä kautta työntekijöille järjestyy parempaa ja älykkäämpää valaistusta. Tutkimusten mukaan valaistuksella onkin saatavissa työntekijöistä enemmän hyötyä ja tehoa käyttöön kuin KIKY-sopimuksella.

Uusimmat artikkelit

5.12.2019 | Tutkimus ja koulutus

Avaruusalan innovaatiot tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa

Ilmastonmuutoksen torjunta, kestävä kasvu, avaruuden kestävä käyttö ja arktinen alue, eli Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeiset viestit, olivat vahvasti esillä European Space Week –tapahtuman ohjelmassa 3.-5. joulukuuta Helsingissä.

5.12.2019 | Alan Uutiset

Konecranes vahvistaa markkina-asemaansa Kaakkois-Aasiassa ostamalla MHE-Demagin

Konecranes vahvistaa markkina-asemaansa nopeasti kasvavilla Kaakkois-Aasiassa ostamalla MHE-Demagin. Yritysosto kasvattaa Konecranesin liikevaihtoa Aasian ja Tyynenmeren alueella noin 30 prosenttia. Kaupan odotetaan toteutuvan 2.1.2020.

TUKES: Sähkötöiden johtajilla ja käytön johtajilla on ryhdistäytymisen paikka

Sähkölaitteistojen varmennus- ja määräaikaistarkastuksissa on ilmennyt asennuksiin liittyviä puutteita. Turvalllisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa sähkötöiden johtajia ja käytön johtajia tehostamaan toimintaansa ja valvomaan annettujen ohjeiden noudattamista. Käyttöönottotarkastukseen on keskityttävä huolellisesti. Huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa pitää noudattaa. Tukes ryhtyy valvomaan käytön johtajien toimintaa entistä tiiviimmin mm. dokumenttivalvonnan keinoin.

Posti raivaa esteitä digitalisaation tieltä - SisuID-pilotti asiakkaiden tunnistamiseksi verkossa ja kivijalassa

Posti osallistui digitaalisen identiteetin käyttöä edistävän hankkeen pilottiin. Uusi tunnistusmenetelmä tekisi Postin digitalisaatiotavoitteista helpommin saavutettavia.

Puhtaiden osien merkitys sähköautoteollisuudessa haastaa laitetoimittajat

FinnSonic Oy on saanut historiansa suurimman ultraäänipesulinjatilauksen. Noin kahden miljoonan euron arvoinen linja toimitetaan keväällä 2020 Saksaan sähköautoteollisuuden tarpeisiin.

Teollisuuden tarkastukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti

Viasor Oy palkittiin Teknologia 19-tapahtuman yhteydessä Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja Suomen Messusäätiön vuoden 2019 yritysinnovaatiopalkinnolla. Lokakuussa 2018 perustettu yhtiö on kehittänyt droneja hyödyntävän ratkaisun vaikeasti lähestyttävien kohteiden, kuten säiliöiden, kunnon tarkastukseen. Droneilla tehtävät seinämän paksuusmittaukset mahdollistavat käsin suoritettuja mittauksia laajemman otannan kustannustehokkaalla ja turvallisella tavalla.

8.11.2019 | Kumppaniartikkeli

KL-Lämmön osaaminen tulppaa teollisten laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa. Ainakin kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tässä on suurten kiinteistöjen omistajille taas yksi hyvä syy pitää järjestelmät kunnossa.