Näkökulma | 23.10.2017

Nykyaikainen teollisuuden valaistus – ei vain säästöjen vuoksi

Menneisyydessä valaistus tuntuu olleen teollisuudessa pikemminkin pakollinen paha kuin näkemisen mahdollistaja. Vielä nykyäänkin on paljon kohteita, jotka valaistaan punaisilla suurpainenatrium- tai monimetallivalaisimilla, joista puolet on elinkaarensa lopussa, eivätkä ne valaise juuri ollenkaan.

Nykyaikainen teollisuuden valaistus – ei vain säästöjen vuoksi

Vesa Vähänen

Kehitysjohtaja

Greenled Oy

Monesti tulee vastaan myös se, että valaistus on huonosti suunniteltu. Kohteissa on käytetty tiukalla valokeilalla olevaa optiikkaa, josta lattiaan tulee hienosti valoa, mutta koneiden pystypinnat, jolla ihmisten työskentely tapahtuu, ovat heikosti valaistuja kapean optiikan vuoksi. Kuitenkin Suomessa arvostetaan teollisuustyöntekijöiden turvallisuutta, ja se on viety turvaliivien, -lasien ja -kenkien avulla huippuunsa. Mutta usein, kun mennään turvavarusteissa tuotantoon, niin se tärkein turvallisuuden luoja eli valaistus on heikossa kunnossa.

Tehoa, turvallisuutta ja viihtyvyyttä

Kreikkalaisessa filosofiassa TIETO on näkemistä. Sen koemme jo 2-3 -vuotiaista lapsistamme, joilla ei ole kokemusta, mutta he hankkivat sitä näkemisen kautta. Kun he kaatavat lasin, jossa on maitoa, he näkevät mitä siitä seuraa, ja näin kokemus karttuu.

Vastaavasti valaistuksen tehtävä on sama: lisätä näkemistä ja sitä kautta TIETOA. Nykyisin löytyy valtavasti tutkimuksia, joissa on todettu, että valolla, valon värillä ja valon määrällä on merkittävä vaikutus ihmisten tehokkuuteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.

Tämä ohjaakin keskusteluun, jossa tulisi yhä enemmän keskittyä valaistukseen, eikä niinkään pelkkään valaistuksen energiansäästöön. Tämä olisi järkevää jo pelkästään yrityksen taloudellisesta näkökulmasta. Yleisesti valaistuksen osuus yrityksen kustannuksista on noin 1 prosentin verran, ja vastaavasti kiinteistön osuus noin 9 prosenttia. Loput 90 prosenttia syntyy työvoimakustannuksista. Nyt valaistuskeskustelut ovat keskittyneet pitkälti siihen, miten paljon säästöjä uudella led-tekniikalla ja ohjauksella voidaan saavuttaa, jopa 80 prosenttia. Tämä on sinällään erittäin hieno asia, mutta miksi ottaa huomioon vain säästöt, kun muutakin etuja on saatavissa?

Älykkäät ratkaisut auttavat säästämään

Nykytutkimusten avulla on helppo osoittaa, että kiinteistön ylläpitokustannuksia on mahdollisuus alentaa älykkäillä ratkaisuilla ja tekniikalla jopa 5-7 prosenttia. Tällaiset ratkaisut mahdollistavat laitteiden ja kiinteistön tehokkaamman käytön, tarjoavat tarkkoja vikaraportteja huoltojen kilpailuttamista varten, ilmoittavat kiinteistön siivoustarpeet käytön mukaan ja mahdollistavat tarkat elinikätiedot, mikä parantaa PTS-suunnitelmien tekemistä. Esimerkiksi yleisesti tiedetään, että toimistossa on vain puolet tilasta käytössä. Ei vain tiedetä, että mikä osa se on. Pelkästään tarkka tieto tästä mahdollistaisi yrityksille merkittävästi pienemmät toimitilat.

Maailmalta löytyy lukuisia tutkimuksia joissa todetaan, että valon määrällä ja värillä pystytään vaikuttamaan 2-10 prosenttia virheiden pienenemiseen, turvallisuuteen, tehokkuuteen ja viihtyvyyteen. Jokainen meistä osaa laskea: jos yrityksen työntekijöiden osuus kustannuksista on 90 prosenttia ja saavutettava hyöty on 2-10 prosenttia, niin kumpaan kannattaa satsata? Valaistuksen energiansäästöön vai parempaan valaistukseen?

Tässä valossa tulevaisuus näyttää siltä, että yritysten TIETO lisääntyy, ja sitä kautta työntekijöille järjestyy parempaa ja älykkäämpää valaistusta. Tutkimusten mukaan valaistuksella onkin saatavissa työntekijöistä enemmän hyötyä ja tehoa käyttöön kuin KIKY-sopimuksella.

Uusimmat artikkelit

Suomessa on otollinen kulttuuri yhdessä kehittämiselle

– Suomi on raskaan prosessiteollisuuden ja konerakentamisen Piilaakso, Pauli Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa uusien teknologioiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden, akateemisten laitosten ja jopa samalla toimialalla kilpailevien yritysten kesken on Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa.

17.12.2018 | Tutkimus ja koulutus

Vanhan kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristöön huolestuttavat edelleen Kolarissa

Tietoa vanhojen kaivosten ympäristön nykyisestä tilasta, erityisesti niiden vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään ja luonnontuotteiden käytettävyyteen kaivataan nykyistä enemmän, osoittaa tuore tutkimus.

13.12.2018 | Alan Uutiset

Fortum valmistautuu Kivenlahden uuteen biolämpölaitokseen rakentamalla uuden kaukolämpölinjan

Fortum kertoo aloittavansa kaukolämpölinjan rakennustyöt Kivenlahdesta Puolarmetsään Espoossa. Putkiyhteydellä valmistaudutaan Kivenlahteen rakennettavaan biolämpölaitokseen, joka tulee vähentämään merkittävästi Espoon hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2020 aloittava uusi biolämpölaitos tulee korvaamaan osan Espoon hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Polttoaineena uudessa laitoksessa käytetään puuperäisiä polttoaineita, kuten hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

Mikkeli lähtee hyödyntämään biohiiltä hulevesien käsittelyssä

Mikkelin kaupunki panostaa uusien biohiiliratkaisujen käyttöönottoon. Kaupunkiin Pitkäjärvelle rakennetaan alkuvuoden 2019 aikana biohiiltä hyödyntävä hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka toimii samalla ainutlaatuisena hulevesien suodatinratkaisujen tutkimus- ja kehittämisympäristönä tutkimustoimijoille ja yrityksille. Uusi ympäristö vahvistaa osaltaan alueen vesiosaamista.

Elcolinen kunnianhimoinen lupaus: 100 miljoonan liikevaihto 2023 mennessä

Elcoline Group kertoo haluavansa tuottaa erinomaisia teknisiä urakointi- ja kunnossapitopalveluita teollisuusyrityksille ja olla toimialallaan maailman ykkönen. Tavoitteet vaativat määrätietoista kasvua ja siirtymistä yrityksenä seuraavaan kokoluokkaan. Elcolinen kohdalla se tarkoittaa 1 000 työntekijää ja 100 miljoonan euron liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana. Liikevaihtotavoitteen Elcoline aikoo saavuttaa orgaanisen kasvun ja yrityskauppojen avulla.  

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.