Näkökulma | 23.10.2017

Nykyaikainen teollisuuden valaistus – ei vain säästöjen vuoksi

Menneisyydessä valaistus tuntuu olleen teollisuudessa pikemminkin pakollinen paha kuin näkemisen mahdollistaja. Vielä nykyäänkin on paljon kohteita, jotka valaistaan punaisilla suurpainenatrium- tai monimetallivalaisimilla, joista puolet on elinkaarensa lopussa, eivätkä ne valaise juuri ollenkaan.

Nykyaikainen teollisuuden valaistus – ei vain säästöjen vuoksi

Vesa Vähänen

Kehitysjohtaja

Greenled Oy

Monesti tulee vastaan myös se, että valaistus on huonosti suunniteltu. Kohteissa on käytetty tiukalla valokeilalla olevaa optiikkaa, josta lattiaan tulee hienosti valoa, mutta koneiden pystypinnat, jolla ihmisten työskentely tapahtuu, ovat heikosti valaistuja kapean optiikan vuoksi. Kuitenkin Suomessa arvostetaan teollisuustyöntekijöiden turvallisuutta, ja se on viety turvaliivien, -lasien ja -kenkien avulla huippuunsa. Mutta usein, kun mennään turvavarusteissa tuotantoon, niin se tärkein turvallisuuden luoja eli valaistus on heikossa kunnossa.

Tehoa, turvallisuutta ja viihtyvyyttä

Kreikkalaisessa filosofiassa TIETO on näkemistä. Sen koemme jo 2-3 -vuotiaista lapsistamme, joilla ei ole kokemusta, mutta he hankkivat sitä näkemisen kautta. Kun he kaatavat lasin, jossa on maitoa, he näkevät mitä siitä seuraa, ja näin kokemus karttuu.

Vastaavasti valaistuksen tehtävä on sama: lisätä näkemistä ja sitä kautta TIETOA. Nykyisin löytyy valtavasti tutkimuksia, joissa on todettu, että valolla, valon värillä ja valon määrällä on merkittävä vaikutus ihmisten tehokkuuteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.

Tämä ohjaakin keskusteluun, jossa tulisi yhä enemmän keskittyä valaistukseen, eikä niinkään pelkkään valaistuksen energiansäästöön. Tämä olisi järkevää jo pelkästään yrityksen taloudellisesta näkökulmasta. Yleisesti valaistuksen osuus yrityksen kustannuksista on noin 1 prosentin verran, ja vastaavasti kiinteistön osuus noin 9 prosenttia. Loput 90 prosenttia syntyy työvoimakustannuksista. Nyt valaistuskeskustelut ovat keskittyneet pitkälti siihen, miten paljon säästöjä uudella led-tekniikalla ja ohjauksella voidaan saavuttaa, jopa 80 prosenttia. Tämä on sinällään erittäin hieno asia, mutta miksi ottaa huomioon vain säästöt, kun muutakin etuja on saatavissa?

Älykkäät ratkaisut auttavat säästämään

Nykytutkimusten avulla on helppo osoittaa, että kiinteistön ylläpitokustannuksia on mahdollisuus alentaa älykkäillä ratkaisuilla ja tekniikalla jopa 5-7 prosenttia. Tällaiset ratkaisut mahdollistavat laitteiden ja kiinteistön tehokkaamman käytön, tarjoavat tarkkoja vikaraportteja huoltojen kilpailuttamista varten, ilmoittavat kiinteistön siivoustarpeet käytön mukaan ja mahdollistavat tarkat elinikätiedot, mikä parantaa PTS-suunnitelmien tekemistä. Esimerkiksi yleisesti tiedetään, että toimistossa on vain puolet tilasta käytössä. Ei vain tiedetä, että mikä osa se on. Pelkästään tarkka tieto tästä mahdollistaisi yrityksille merkittävästi pienemmät toimitilat.

Maailmalta löytyy lukuisia tutkimuksia joissa todetaan, että valon määrällä ja värillä pystytään vaikuttamaan 2-10 prosenttia virheiden pienenemiseen, turvallisuuteen, tehokkuuteen ja viihtyvyyteen. Jokainen meistä osaa laskea: jos yrityksen työntekijöiden osuus kustannuksista on 90 prosenttia ja saavutettava hyöty on 2-10 prosenttia, niin kumpaan kannattaa satsata? Valaistuksen energiansäästöön vai parempaan valaistukseen?

Tässä valossa tulevaisuus näyttää siltä, että yritysten TIETO lisääntyy, ja sitä kautta työntekijöille järjestyy parempaa ja älykkäämpää valaistusta. Tutkimusten mukaan valaistuksella onkin saatavissa työntekijöistä enemmän hyötyä ja tehoa käyttöön kuin KIKY-sopimuksella.

Uusimmat artikkelit

Kiina lopetti jätteiden tuonnin - Iso-Britannia hukkuu muoveihinsa

Ison-Britannian kierrätysalalle on epäselvää se, miten ala aikoo menestyä nyt, kun Kiina on kieltäytynyt vastaanottamasta muovijätteitä muista maista. Britannia on laivannut joka vuosi 500 000 tonnia muovia kierrätykseen Kiinassa, mutta toiminta on tykkänään loppunut vuodenvaihteessa.

Vain oikein asennettu vesimittari täyttää vaatimukset

Vain oikein asennettu vesimittari täyttää mittauslaitelain vaatimukset. Vesimittarin on täytettävä vaatimukset, jotta sitä saa käyttää laskutettavan vedenkulutuksen mittaukseen.

Mallintamalla nopeampia ja parempia biotalousprosesseja

VTT:n erikoistutkija, diplomi-insinööri Kristian Melin on väitöstyössään kehittänyt mallinnus- ja arviointimenetelmän, jonka avulla kehitettävistä biojalostamojen prosesseista voidaan löytää ne, jotka käyttävät raaka-aineen tehokkaimmin, vähentävät eniten kasvihuonekaasupäästöjä tai ovat taloudellisesti kannattavimpia. Lisäksi menetelmä voi nopeuttaa uusien biotalousprosessien kehitystä laboratoriosta tuotantomittakaavaan.

15.1.2018 | Tutkimus ja koulutus

Materiaalitutkimus ottaa digiloikan – TTY ja Aalto kehittävät uusia menetelmiä katalyyttimateriaalien suunnitteluun

Uusien materiaalien suunnittelu nopeutuu huimaa vauhtia. Kun perinteisesti materiaaleja on kehitetty laboratoriossa yrityksen ja erehdyksen kautta, käytetään nyt apuna muun muassa koneoppimisen menetelmiä.

Lämpöpumppuinvestoinnit jo puoli miljardia vuodessa – SULPU ry

Lämpöpumppujen sekä kappalemääräinen että erityisesti euromääräinen myynti kasvoi viime vuonna. Isojen lämpöpumppujen kauppa jatkoi vilkastumistaan. Reiluun 60 000 asennettuun lämpöpumppuun investoitiin lähes puoli miljardia vuodessa.

12.1.2018 | Alan Uutiset

Woikosken toimitusjohtaja valittiin kansainvälisen kaasunvalmistajien järjestö IOMA:n johtoon

Suomalaisen perheyhtiön Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtaja Clas Palmberg valittiin IOMA:n presidentiksi kaudelle 2018 vuosikokouksessa, joka järjestettiin marraskuussa Dubaissa.