Näkökulma | 23.10.2017

Nykyaikainen teollisuuden valaistus – ei vain säästöjen vuoksi

Menneisyydessä valaistus tuntuu olleen teollisuudessa pikemminkin pakollinen paha kuin näkemisen mahdollistaja. Vielä nykyäänkin on paljon kohteita, jotka valaistaan punaisilla suurpainenatrium- tai monimetallivalaisimilla, joista puolet on elinkaarensa lopussa, eivätkä ne valaise juuri ollenkaan.

Nykyaikainen teollisuuden valaistus – ei vain säästöjen vuoksi

Vesa Vähänen

Kehitysjohtaja

Greenled Oy

Monesti tulee vastaan myös se, että valaistus on huonosti suunniteltu. Kohteissa on käytetty tiukalla valokeilalla olevaa optiikkaa, josta lattiaan tulee hienosti valoa, mutta koneiden pystypinnat, jolla ihmisten työskentely tapahtuu, ovat heikosti valaistuja kapean optiikan vuoksi. Kuitenkin Suomessa arvostetaan teollisuustyöntekijöiden turvallisuutta, ja se on viety turvaliivien, -lasien ja -kenkien avulla huippuunsa. Mutta usein, kun mennään turvavarusteissa tuotantoon, niin se tärkein turvallisuuden luoja eli valaistus on heikossa kunnossa.

Tehoa, turvallisuutta ja viihtyvyyttä

Kreikkalaisessa filosofiassa TIETO on näkemistä. Sen koemme jo 2-3 -vuotiaista lapsistamme, joilla ei ole kokemusta, mutta he hankkivat sitä näkemisen kautta. Kun he kaatavat lasin, jossa on maitoa, he näkevät mitä siitä seuraa, ja näin kokemus karttuu.

Vastaavasti valaistuksen tehtävä on sama: lisätä näkemistä ja sitä kautta TIETOA. Nykyisin löytyy valtavasti tutkimuksia, joissa on todettu, että valolla, valon värillä ja valon määrällä on merkittävä vaikutus ihmisten tehokkuuteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.

Tämä ohjaakin keskusteluun, jossa tulisi yhä enemmän keskittyä valaistukseen, eikä niinkään pelkkään valaistuksen energiansäästöön. Tämä olisi järkevää jo pelkästään yrityksen taloudellisesta näkökulmasta. Yleisesti valaistuksen osuus yrityksen kustannuksista on noin 1 prosentin verran, ja vastaavasti kiinteistön osuus noin 9 prosenttia. Loput 90 prosenttia syntyy työvoimakustannuksista. Nyt valaistuskeskustelut ovat keskittyneet pitkälti siihen, miten paljon säästöjä uudella led-tekniikalla ja ohjauksella voidaan saavuttaa, jopa 80 prosenttia. Tämä on sinällään erittäin hieno asia, mutta miksi ottaa huomioon vain säästöt, kun muutakin etuja on saatavissa?

Älykkäät ratkaisut auttavat säästämään

Nykytutkimusten avulla on helppo osoittaa, että kiinteistön ylläpitokustannuksia on mahdollisuus alentaa älykkäillä ratkaisuilla ja tekniikalla jopa 5-7 prosenttia. Tällaiset ratkaisut mahdollistavat laitteiden ja kiinteistön tehokkaamman käytön, tarjoavat tarkkoja vikaraportteja huoltojen kilpailuttamista varten, ilmoittavat kiinteistön siivoustarpeet käytön mukaan ja mahdollistavat tarkat elinikätiedot, mikä parantaa PTS-suunnitelmien tekemistä. Esimerkiksi yleisesti tiedetään, että toimistossa on vain puolet tilasta käytössä. Ei vain tiedetä, että mikä osa se on. Pelkästään tarkka tieto tästä mahdollistaisi yrityksille merkittävästi pienemmät toimitilat.

Maailmalta löytyy lukuisia tutkimuksia joissa todetaan, että valon määrällä ja värillä pystytään vaikuttamaan 2-10 prosenttia virheiden pienenemiseen, turvallisuuteen, tehokkuuteen ja viihtyvyyteen. Jokainen meistä osaa laskea: jos yrityksen työntekijöiden osuus kustannuksista on 90 prosenttia ja saavutettava hyöty on 2-10 prosenttia, niin kumpaan kannattaa satsata? Valaistuksen energiansäästöön vai parempaan valaistukseen?

Tässä valossa tulevaisuus näyttää siltä, että yritysten TIETO lisääntyy, ja sitä kautta työntekijöille järjestyy parempaa ja älykkäämpää valaistusta. Tutkimusten mukaan valaistuksella onkin saatavissa työntekijöistä enemmän hyötyä ja tehoa käyttöön kuin KIKY-sopimuksella.

Uusimmat artikkelit

18.6.2018 | Alan Uutiset

Tuulivoimaa tullaan rakentamaan Suomeen markkinaehtoisesti merkittäviä määriä

Tuulivoima on Suomessa erittäin kilpailukykyistä ilman tukia. Tuulivoimaa tullaan rakentamaan Suomeen tulevina vuosina runsaasti markkinaehtoisesti, mikä tulee muuttamaan koko Suomen sähköjärjestelmää.

Uusi teknologiakeskus avattu Kuopioon, kehittää uutta kromausmenetelmää Suomessa

Uudenlaista kromipinnoitusteknologiaa Suomessa kehittävä teknologiakeskus on avattu Kuopioon. Sen perustamista edelsi miljoonan euron rahoituskierros, jonka kuopiolainen kasvuyritys Savroc Oy keräsi rakentaakseen keskuksen ja kiihdyttääkseen teknologian kansainvälistymistä. TripleHard-pinnoite on jo patentoitu kansainvälisillä markkinoilla. Vastaavaa menetelmää ei ole maailmanmarkkinoilla. 

15.6.2018 | Tutkimus ja koulutus

Turvallisuusosaamisen parhaat käytännöt -kilpailun voittajaksi AEL:n työturvallisuuskoulutuksen malli

Opetushallitus järjesti keväällä 2018 kilpailun, jossa etsittiin hyviä käytäntöjä, joilla oppilaitokset kehittävät turvallisuusosaamista ja turvallisia toimintatapoja yhteistyössä työelämän kanssa. Kilpailun voittajaksi valittiin Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr:n työturvallisuuskoulutuksen malli kiertotaloustoimijoille. Voittaja julkistettiin Koulutusalan johtamisen foorumissa 11. kesäkuuta.

Distence ja Houston Analytics yhteistyöhön – Teollinen IoT kohtaa tekoälyn

Yhteistyö mahdollistaa teollisille valmistajille helpon keinon siirtää toimintoketjunsa kertaheitolla tekoälyn ja alustatalouden aikakaudelle. Teolliset valmistajat voivat hyödyntää yhteistyön mahdollistamaa tiedon keruuta ja käyttämistä läpi koko toimintoketjunsa.

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen

Caverion vastaamaan Pohjoismaiden toiseksi suurimman avoimen palvelinkeskuksen valvonnasta ja ylläpidosta

Caverion ja Telia Finland ovat tehneet sopimuksen Telian rakennuttaman uuden Helsinki Data Centerin valvonnasta sekä kiinteistön ylläpidosta. Helsingin Pitäjänmäkeen valmistuva avoin palvelinkeskus on Pohjoismaiden turvallisin, energiatehokkain ja ympäristöystävällisin.