Näkökulma | 19.4.2018

Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa

Ajatelkaapa: yhteiskuntamme pyörii ohuen voitelukalvon varassa. Koneet ja laitteet sekä teollisuus kaikkiaan edellyttää oikeaa voitelua toimiakseen sujuvasti ja turvallisesti. Infrastruktuuri ja liikenne ovat myös voitelun varassa. Hyvästä esimerkistä käy rataverkko ja sen vaativat voitelukohteet. Jos kunnossapito ei niissä toimi, tavarat ja ihmiset eivät pääse liikkumaan.

Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa

Marko Lehtosaari

Kunnossapidon laatuvastaava

Liikennevirasto 

Kilpailukykyinen teollisuus, yhteiskunta ja sen infrastruktuuri tarvitsevat laadukasta kunnossapitoa, josta toimiva voitelu on vain yksi esimerkki. Koneiden ja laitteiden luotettavuus – ja näin myös monet yhteiskunnan kriittiset toiminnot – ovat kunnossapitäjien osaamisen varassa. Heidän työnsä ja valintansa vaikuttavat myös esimerkiksi ympäristöön sekä energian ja materiaalien kulutukseen. Tavoitteena on kulutuksen optimointi, energian käytön vähentäminen.

Laadukas kunnossapito on pitkällä tähtäimellä johdettua omaisuudenhallintaa. Siinä omaisuuden kuntoa ja käyttövarmuutta vaalitaan, kuntoa mitataan ja toimenpiteitä suoritetaan yksittäisen laitteen todelliseen kuntoon perustuen. Taustalla on tieto, jota saadaan teknologian kehittymisen ansiosta yhä enemmän. Tiedon hyödyntäminen myös haastaa – mistä asioista ja kuinka paljon tietoa on riittävästi? Perusasioista on edelleen huolehdittava myös silloin kun uusi teknologia on kunnossapidon apuna.

Osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista tarvitaan

Voitelu on kaiken teknisen kehityksen keskellä omaisuudenhallinnan perusta. Sen tulee toimia optimaalisesti, jos halutaan laitteille käyttövarmuutta ja pitkää elinkaarta. Samalla varmistetaan sekä yritysten että yhteiskunnan hyvä kilpailukyky.

Tribologian osa-alueiden perusteoriat ovat edelleen samat kuin vuosikymmeniä sitten. Silti ala kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi kasvavat ympäristövastuun ja käyttövarmuuden vaatimukset ovat edistäneet myös uusien tuotteiden ja tekniikoiden kehittymistä. Niillä voidaan saavuttaa esimerkiksi alhaisempaa energian kulutusta, pienempää ympäristön kuormitusta sekä parempia voiteluominaisuuksia vaativissa käyttöolosuhteissa.

Kunnossapitoalan muutokset ja vaatimukset edellyttävät alan työntekijöiltä jatkuvaa oppimista ja uusien asioiden omaksumista. Taustalla on oltava korkeatasoinen ammattitaito. Kunnossapidon tekijät ovat usein sekä moniosaajia että jonkin teknisen osa-alueen erikoisosaajia. Väistämättä vastaan tulevissa tilanteissa, joissa oma osaaminen ei riitä, kunnossapitäjien verkosto on korvaamaton. Tämä pätee myös kunnossapitoa tarvitseviin yrityksiin.

Eräs kunnossapidon tekijöitä tukeva monipuolisen ja korkean osaamisen verkosto on Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n voitelutekninen toimikunta. Sen toimintaan kuuluu muun muassa voitelutekniikan julkaisujen tuottaminen kunnossapidon ammattilaisten käyttöön. Pidetään huolta monipuolisesti kunnossapito-osaamisestamme, jotta pystymme täyttämään vaativien asiakkaidemme, sidosryhmiemme ja yhteiskunnan odotukset ja tarpeet. 

Pohjoinen teollisuus -blogitekstin kirjoittaja Marko Lehtosaari on Kunnossapitoyhdistys Promaintin voiteluteknisen toimikunnan puheenjohtaja. Hän toimii Liikennevirastolla Radan kunnossapito -yksikössä kunnossapidon laatuvastaavana. Aiemmin hän työskenteli Rautaruukilla ja SSABllä kunnossapitoinsinöörinä toimien mm. voiteluhuollon ja kunnonvalvonnan tehtävissä. Hän on suorittanut EFNMSn European Expert in Maintenance Management -sertfioinnin. ( www.pohjoinenteollisuus.fi

Uusimmat artikkelit

5.12.2019 | Tutkimus ja koulutus

Avaruusalan innovaatiot tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa

Ilmastonmuutoksen torjunta, kestävä kasvu, avaruuden kestävä käyttö ja arktinen alue, eli Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeiset viestit, olivat vahvasti esillä European Space Week –tapahtuman ohjelmassa 3.-5. joulukuuta Helsingissä.

5.12.2019 | Alan Uutiset

Konecranes vahvistaa markkina-asemaansa Kaakkois-Aasiassa ostamalla MHE-Demagin

Konecranes vahvistaa markkina-asemaansa nopeasti kasvavilla Kaakkois-Aasiassa ostamalla MHE-Demagin. Yritysosto kasvattaa Konecranesin liikevaihtoa Aasian ja Tyynenmeren alueella noin 30 prosenttia. Kaupan odotetaan toteutuvan 2.1.2020.

TUKES: Sähkötöiden johtajilla ja käytön johtajilla on ryhdistäytymisen paikka

Sähkölaitteistojen varmennus- ja määräaikaistarkastuksissa on ilmennyt asennuksiin liittyviä puutteita. Turvalllisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa sähkötöiden johtajia ja käytön johtajia tehostamaan toimintaansa ja valvomaan annettujen ohjeiden noudattamista. Käyttöönottotarkastukseen on keskityttävä huolellisesti. Huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa pitää noudattaa. Tukes ryhtyy valvomaan käytön johtajien toimintaa entistä tiiviimmin mm. dokumenttivalvonnan keinoin.

Posti raivaa esteitä digitalisaation tieltä - SisuID-pilotti asiakkaiden tunnistamiseksi verkossa ja kivijalassa

Posti osallistui digitaalisen identiteetin käyttöä edistävän hankkeen pilottiin. Uusi tunnistusmenetelmä tekisi Postin digitalisaatiotavoitteista helpommin saavutettavia.

Puhtaiden osien merkitys sähköautoteollisuudessa haastaa laitetoimittajat

FinnSonic Oy on saanut historiansa suurimman ultraäänipesulinjatilauksen. Noin kahden miljoonan euron arvoinen linja toimitetaan keväällä 2020 Saksaan sähköautoteollisuuden tarpeisiin.

Teollisuuden tarkastukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti

Viasor Oy palkittiin Teknologia 19-tapahtuman yhteydessä Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja Suomen Messusäätiön vuoden 2019 yritysinnovaatiopalkinnolla. Lokakuussa 2018 perustettu yhtiö on kehittänyt droneja hyödyntävän ratkaisun vaikeasti lähestyttävien kohteiden, kuten säiliöiden, kunnon tarkastukseen. Droneilla tehtävät seinämän paksuusmittaukset mahdollistavat käsin suoritettuja mittauksia laajemman otannan kustannustehokkaalla ja turvallisella tavalla.

8.11.2019 | Kumppaniartikkeli

KL-Lämmön osaaminen tulppaa teollisten laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa. Ainakin kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tässä on suurten kiinteistöjen omistajille taas yksi hyvä syy pitää järjestelmät kunnossa.