Näkökulma | 19.4.2018

Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa

Ajatelkaapa: yhteiskuntamme pyörii ohuen voitelukalvon varassa. Koneet ja laitteet sekä teollisuus kaikkiaan edellyttää oikeaa voitelua toimiakseen sujuvasti ja turvallisesti. Infrastruktuuri ja liikenne ovat myös voitelun varassa. Hyvästä esimerkistä käy rataverkko ja sen vaativat voitelukohteet. Jos kunnossapito ei niissä toimi, tavarat ja ihmiset eivät pääse liikkumaan.

Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa

Marko Lehtosaari

Kunnossapidon laatuvastaava

Liikennevirasto 

Kilpailukykyinen teollisuus, yhteiskunta ja sen infrastruktuuri tarvitsevat laadukasta kunnossapitoa, josta toimiva voitelu on vain yksi esimerkki. Koneiden ja laitteiden luotettavuus – ja näin myös monet yhteiskunnan kriittiset toiminnot – ovat kunnossapitäjien osaamisen varassa. Heidän työnsä ja valintansa vaikuttavat myös esimerkiksi ympäristöön sekä energian ja materiaalien kulutukseen. Tavoitteena on kulutuksen optimointi, energian käytön vähentäminen.

Laadukas kunnossapito on pitkällä tähtäimellä johdettua omaisuudenhallintaa. Siinä omaisuuden kuntoa ja käyttövarmuutta vaalitaan, kuntoa mitataan ja toimenpiteitä suoritetaan yksittäisen laitteen todelliseen kuntoon perustuen. Taustalla on tieto, jota saadaan teknologian kehittymisen ansiosta yhä enemmän. Tiedon hyödyntäminen myös haastaa – mistä asioista ja kuinka paljon tietoa on riittävästi? Perusasioista on edelleen huolehdittava myös silloin kun uusi teknologia on kunnossapidon apuna.

Osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista tarvitaan

Voitelu on kaiken teknisen kehityksen keskellä omaisuudenhallinnan perusta. Sen tulee toimia optimaalisesti, jos halutaan laitteille käyttövarmuutta ja pitkää elinkaarta. Samalla varmistetaan sekä yritysten että yhteiskunnan hyvä kilpailukyky.

Tribologian osa-alueiden perusteoriat ovat edelleen samat kuin vuosikymmeniä sitten. Silti ala kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi kasvavat ympäristövastuun ja käyttövarmuuden vaatimukset ovat edistäneet myös uusien tuotteiden ja tekniikoiden kehittymistä. Niillä voidaan saavuttaa esimerkiksi alhaisempaa energian kulutusta, pienempää ympäristön kuormitusta sekä parempia voiteluominaisuuksia vaativissa käyttöolosuhteissa.

Kunnossapitoalan muutokset ja vaatimukset edellyttävät alan työntekijöiltä jatkuvaa oppimista ja uusien asioiden omaksumista. Taustalla on oltava korkeatasoinen ammattitaito. Kunnossapidon tekijät ovat usein sekä moniosaajia että jonkin teknisen osa-alueen erikoisosaajia. Väistämättä vastaan tulevissa tilanteissa, joissa oma osaaminen ei riitä, kunnossapitäjien verkosto on korvaamaton. Tämä pätee myös kunnossapitoa tarvitseviin yrityksiin.

Eräs kunnossapidon tekijöitä tukeva monipuolisen ja korkean osaamisen verkosto on Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n voitelutekninen toimikunta. Sen toimintaan kuuluu muun muassa voitelutekniikan julkaisujen tuottaminen kunnossapidon ammattilaisten käyttöön. Pidetään huolta monipuolisesti kunnossapito-osaamisestamme, jotta pystymme täyttämään vaativien asiakkaidemme, sidosryhmiemme ja yhteiskunnan odotukset ja tarpeet. 

Pohjoinen teollisuus -blogitekstin kirjoittaja Marko Lehtosaari on Kunnossapitoyhdistys Promaintin voiteluteknisen toimikunnan puheenjohtaja. Hän toimii Liikennevirastolla Radan kunnossapito -yksikössä kunnossapidon laatuvastaavana. Aiemmin hän työskenteli Rautaruukilla ja SSABllä kunnossapitoinsinöörinä toimien mm. voiteluhuollon ja kunnonvalvonnan tehtävissä. Hän on suorittanut EFNMSn European Expert in Maintenance Management -sertfioinnin. ( www.pohjoinenteollisuus.fi

Uusimmat artikkelit

24.9.2020 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi prosessikemian pilotointialusta vauhdittaa bio- ja kiertotaloutta

Uusi prosessikemian pilotointialusta VTT Bioruukki -pilotointikeskuksessa on suunniteltu nopeuttamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden bio- ja kiertotaloushankkeita. Pilotointialustan avajaisia vietettiin 23.9.

Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa on haasteita

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

Fingrid valitsi Empowerin sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitopartneriksi

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n omistama Empower on valittu Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa ”yhdeksi merkittäväksi kunnossapitopartneriksi". Hankinnan kohteena ovat Fingridin sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapitopalvelut vuosille 2021–2023.

14.9.2020 | Alan Uutiset

Neste aloittaa yt-neuvottelut, suunnittelee lakkauttavansa Naantalin jalostamon toiminnot

Neste suunnittelee Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

Liikuteltavat lasertyökalut tuovat joustavuutta kentälle

Uudet laserteknologiat mahdollistavat uuden joustavuuden tehdashalleissa ja kentällä tapahtuvassa työssä. Koherentti valo kohdistaa energian pienelle alueelle, jolloin alusta tai ympäristö ei vahingoitu, mutta työ käy nopeasti, siististi ja tarkasti.