Näkökulma | 19.4.2018

Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa

Ajatelkaapa: yhteiskuntamme pyörii ohuen voitelukalvon varassa. Koneet ja laitteet sekä teollisuus kaikkiaan edellyttää oikeaa voitelua toimiakseen sujuvasti ja turvallisesti. Infrastruktuuri ja liikenne ovat myös voitelun varassa. Hyvästä esimerkistä käy rataverkko ja sen vaativat voitelukohteet. Jos kunnossapito ei niissä toimi, tavarat ja ihmiset eivät pääse liikkumaan.

Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa

Marko Lehtosaari

Kunnossapidon laatuvastaava

Liikennevirasto 

Kilpailukykyinen teollisuus, yhteiskunta ja sen infrastruktuuri tarvitsevat laadukasta kunnossapitoa, josta toimiva voitelu on vain yksi esimerkki. Koneiden ja laitteiden luotettavuus – ja näin myös monet yhteiskunnan kriittiset toiminnot – ovat kunnossapitäjien osaamisen varassa. Heidän työnsä ja valintansa vaikuttavat myös esimerkiksi ympäristöön sekä energian ja materiaalien kulutukseen. Tavoitteena on kulutuksen optimointi, energian käytön vähentäminen.

Laadukas kunnossapito on pitkällä tähtäimellä johdettua omaisuudenhallintaa. Siinä omaisuuden kuntoa ja käyttövarmuutta vaalitaan, kuntoa mitataan ja toimenpiteitä suoritetaan yksittäisen laitteen todelliseen kuntoon perustuen. Taustalla on tieto, jota saadaan teknologian kehittymisen ansiosta yhä enemmän. Tiedon hyödyntäminen myös haastaa – mistä asioista ja kuinka paljon tietoa on riittävästi? Perusasioista on edelleen huolehdittava myös silloin kun uusi teknologia on kunnossapidon apuna.

Osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista tarvitaan

Voitelu on kaiken teknisen kehityksen keskellä omaisuudenhallinnan perusta. Sen tulee toimia optimaalisesti, jos halutaan laitteille käyttövarmuutta ja pitkää elinkaarta. Samalla varmistetaan sekä yritysten että yhteiskunnan hyvä kilpailukyky.

Tribologian osa-alueiden perusteoriat ovat edelleen samat kuin vuosikymmeniä sitten. Silti ala kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi kasvavat ympäristövastuun ja käyttövarmuuden vaatimukset ovat edistäneet myös uusien tuotteiden ja tekniikoiden kehittymistä. Niillä voidaan saavuttaa esimerkiksi alhaisempaa energian kulutusta, pienempää ympäristön kuormitusta sekä parempia voiteluominaisuuksia vaativissa käyttöolosuhteissa.

Kunnossapitoalan muutokset ja vaatimukset edellyttävät alan työntekijöiltä jatkuvaa oppimista ja uusien asioiden omaksumista. Taustalla on oltava korkeatasoinen ammattitaito. Kunnossapidon tekijät ovat usein sekä moniosaajia että jonkin teknisen osa-alueen erikoisosaajia. Väistämättä vastaan tulevissa tilanteissa, joissa oma osaaminen ei riitä, kunnossapitäjien verkosto on korvaamaton. Tämä pätee myös kunnossapitoa tarvitseviin yrityksiin.

Eräs kunnossapidon tekijöitä tukeva monipuolisen ja korkean osaamisen verkosto on Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n voitelutekninen toimikunta. Sen toimintaan kuuluu muun muassa voitelutekniikan julkaisujen tuottaminen kunnossapidon ammattilaisten käyttöön. Pidetään huolta monipuolisesti kunnossapito-osaamisestamme, jotta pystymme täyttämään vaativien asiakkaidemme, sidosryhmiemme ja yhteiskunnan odotukset ja tarpeet. 

Pohjoinen teollisuus -blogitekstin kirjoittaja Marko Lehtosaari on Kunnossapitoyhdistys Promaintin voiteluteknisen toimikunnan puheenjohtaja. Hän toimii Liikennevirastolla Radan kunnossapito -yksikössä kunnossapidon laatuvastaavana. Aiemmin hän työskenteli Rautaruukilla ja SSABllä kunnossapitoinsinöörinä toimien mm. voiteluhuollon ja kunnonvalvonnan tehtävissä. Hän on suorittanut EFNMSn European Expert in Maintenance Management -sertfioinnin. ( www.pohjoinenteollisuus.fi

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.