Näkökulma | 11.5.2020

ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: Mittausteknologia mahdollistaa terveemmän huomisen

Terveys ja hyvinvointi ovat tänä päivänä mukana lähes kaikissa keskusteluissa, liittyivätpä ne suoraan tai välillisesti vallitsevaan koronapandemiaan. Teema on keskeinen myös meille Vaisalassa.  

ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: Mittausteknologia mahdollistaa terveemmän huomisen

Kimmo Korpela

Teollisten mittausten Euroopan liiketoiminnan johtaja, VAISALA

Mittausteknologiaamme käytetään monenlaisissa sään, ympäristön ja teollisuuden sovelluksissa, mukaan lukien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Teknologiamme on myös mukana torjumassa pandemiaa esimerkiksi seuraamalla lääkkeiden valmistus- ja kehitysprosesseja, sekä turvaamalla työskentelyolosuhteet tutkimuslaboratorioissa

Teknologia mahdollistaa luotettavan olosuhdevalvonnan useissa lääketeollisuuden ja terveydenhuollon käyttökohteissa, kuten esimerkiksi lääkevarastoissa, puhdashuoneissa, kylmätiloissa tai leikkaus- ja hoitotiloissa sekä apteekeissa.

Jatkuvaa olosuhdevalvontaa tarvitsevia tiloja ovat myös kudospankit, joissa käsitellään ja säilytetään ihmiskudoksia. Tarkkailemalla kriittisiä parametrejä näissä tiloissa, arvokkaat materiaalit pysyvät käyttökelpoisina elintärkeää käyttöä varten. Olosuhdevalvontajärjestelmämme tarkkailee muun muassa Helsingin uuden lastensairaalan kudospankkia ympäri vuorokauden.

Lisäksi teknologian keinoin tuetaan biotekniikan ja lääkkeiden tutkimusta, valmistusta sekä varastointia.

Teknologian avulla seurataan myös lääkkeiden valmistusta ja kehitystä lääkkeiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luotettavien mittausten avulla rokotteet voidaan kehittää nopeasti ja turvallisesti laadusta tinkimättä; instrumenttiemme avulla varmistetaan optimaaliset olosuhteet rokotteiden kehittämiselle ja valmistamiselle. Ajankohtaisin esimerkki tästä on COVID-19-rokotekehitys.

Maaliskuussa lehdistössä uutisoitiin saamastamme tuotetilauksesta Kiinan Wuhaniin, jonne toimitimme hiilidioksidimittareita. Wuhanissa mittausinstrumenttimme valvovat ja ohjaavat virusviljelykaappien olosuhteita, joissa koronaviruksia kasvatetaan erittäin kontrolloiduissa olosuhteissa rokotteen kehittämistä varten.

Hiilidioksidilähettimet eivät ole ainoa rokotekehitykseen käytetty Vaisalan kehittämä mittausinstrumentti. Myös nesteiden pitoisuusmittauksiin kehitettyä refraktometria käytetään monien viruspohjaisten rokotteiden, kuten esimerkiksi influenssa- ja sikainfluenssarokotteen valmistuksessa. Tutkimusta ja kehitystä koronavirukseen tehoavan lääkkeen löytämiseksi jatketaan ympäri maailmaa.

Vaisalan mittausteknologiaa on hyödynnetty taistelussa koronavirusta vastaan myös muun muassa Etelä-Koreassa. Siellä vetyperoksihöyryn mittaamiseen optimoitua mittausinstrumenttiamme on käytetty bio-dekontaminaatioprosesseissa laboratorioissa, joissa koronavirusta on tutkittu. Vetyperoksidihöyry on tunnettu puhdistusaine, joka tappaa jopa kaikkein vastustuskykyisimmät mikro-organismit kuten virukset. Vaisalan anturiteknologian tuottama data ohjaa puhdistusprosessia ja auttaa varmistamaan laboratoriotilojen biologisen puhdistuksen. Samaa laitetta voisi käyttää hyvin myös esimerkiksi joukkoliikennevälineiden, kuten esimerkiksi bussien, junien tai vaikkapa matkustajalentokoneiden steriloimiseen.

Teknologia auttaa ratkaisemaan edessämme olevia kiperiä, globaaleja haasteita. Teknologia vaikuttaa myös arkeemme. Yrityksille se mahdollistaa tuotantotehokkuuden ja prosessien optimoinnin. Meille muille se voi näkyä esimerkiksi rapsahtavissa maissilastuissa, turvallisissa lääkkeissä tai terveellisessä sisäilmassa. Jokapäiväisessä elämässä.

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.