https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 25.1.2019

Kunnossapito varmistaa väylien päivittäisen liikennöitävyyden - Nykyrahoitus ei riitä

Liikenneverkon liikennöitävyys ja rakenteiden elinkaaren hallinta varmistetaan laadukkaalla ja suunnitelmallisella kunnossapidolla. Päivittäinen kunnossapito ja liikenteen palveluiden taso pyritään pääosin varmistamaan koko väyläverkolla.

Kari Wihlman, pääjohtaja, Väylävirasto

Kari Wihlman

Väyläviraston pääjohtaja

Väylien kunnossapito rahoitetaan perusväylänpidon rahoitusmomentilta, joka on viime vuosina ollut noin yksi miljardi euroa. Perusväylänpidon rahoitus ei ole viime vuosina riittänyt läheskään kaikkiin kunnossapidon tarpeisiin, joten rahoituksen käyttöä on jouduttu priorisoimaan. Väyläverkon korjausvelka on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa.

Korjausvelka pidentää matka-aikoja

Rautateillä riittämätön kunnossapito johtaa nopeus- ja painorajoitusten lisääntymiseen. Käytännössä liikenteen sujuvuus heikkenee ja matka-ajat pitenevät. Lisäksi huonokuntoinen rataverkko on altis liikenteen häiriöille. Tämä näkyy raideliikenteen täsmällisyyden heikkenemisenä. Radan huono kunto voi aiheuttaa jopa vähäliikenteisten ratojen liikenteen keskeytymisiä korjausten ajaksi.

Myös maanteillä väylien huono kunto johtaa nopeus- ja painorajoituksiin, mikä puolestaan lisää tienkäyttäjien ajokustannuksia ja pidentää matka-aikoja. Pääväylillä matkat sujuvat myös jatkossa kohtuullisen hyvin, mutta muiden väylien tilanne heikkenee. Palvelutaso laskee erityisesti päällystetyllä keskivilkkaalla tiestöllä ja vähäliikenteisellä liikenneverkolla. Sorateiden riittämättömät kelirikkokorjaukset lisäävät painorajoituksia ja liikenteen ongelmia erityisesti metsäkuljetuksille.

Ilman lisärahoitusta korjausvelka kasvaa uhkaavasti

Vuosina 2016-2019 perusväylänpitoon osoitettiin yhteensä 934 miljoonan lisärahoitus korjausvelan kasvun hillitsemiseen. Lisärahoituksen turvin pystyimme hetkeksi katkaisemaan korjausvelan kasvun. Korjausvelkarahoituksen päättymisen jälkeen väylien korjausvelka jatkaa kiihtyvää kasvua, mikäli lisärahaa ei saada. Jotta väylien riittävä kunnossapitotaso voidaan varmistaa, tulee vuosittaisen perusväylänpidon budjetin olla vähintään 300 miljoonaa nykyistä suurempi.

Uusimmat artikkelit

15.3.2024 | Alan Uutiset

Traficom julkaisi selvityksen koko Suomen kaukoliikenteen pysäyttäneen ratavaurion syistä – korjaamista tiedonkulussa

Ratavaurion syynä oli veturin rikkoontuminen ja sitä seuranneet liikkeellelähtöyritykset. Selvityksen mukaan erityisesti häiriötilanteiden viestinnässä ja johtamisessa on kehitettävää. Tapahtumiin liittyvien keskeisten toimijoiden yhteinen tilannekuva puuttui. 

Raision kaikki tehtaat ovat nyt hiilineutraaleja – ratkaisut syntyivät yhteistyössä kumppanien kanssa

Tuotannot pyörivät nyt uusiutuvalla energialla, eikä päästökompensaatioihin ole tarvinnut turvautua.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.