https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 25.1.2019

Kunnossapito varmistaa väylien päivittäisen liikennöitävyyden - Nykyrahoitus ei riitä

Liikenneverkon liikennöitävyys ja rakenteiden elinkaaren hallinta varmistetaan laadukkaalla ja suunnitelmallisella kunnossapidolla. Päivittäinen kunnossapito ja liikenteen palveluiden taso pyritään pääosin varmistamaan koko väyläverkolla.

Kari Wihlman, pääjohtaja, Väylävirasto

Kari Wihlman

Väyläviraston pääjohtaja

Väylien kunnossapito rahoitetaan perusväylänpidon rahoitusmomentilta, joka on viime vuosina ollut noin yksi miljardi euroa. Perusväylänpidon rahoitus ei ole viime vuosina riittänyt läheskään kaikkiin kunnossapidon tarpeisiin, joten rahoituksen käyttöä on jouduttu priorisoimaan. Väyläverkon korjausvelka on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa.

Korjausvelka pidentää matka-aikoja

Rautateillä riittämätön kunnossapito johtaa nopeus- ja painorajoitusten lisääntymiseen. Käytännössä liikenteen sujuvuus heikkenee ja matka-ajat pitenevät. Lisäksi huonokuntoinen rataverkko on altis liikenteen häiriöille. Tämä näkyy raideliikenteen täsmällisyyden heikkenemisenä. Radan huono kunto voi aiheuttaa jopa vähäliikenteisten ratojen liikenteen keskeytymisiä korjausten ajaksi.

Myös maanteillä väylien huono kunto johtaa nopeus- ja painorajoituksiin, mikä puolestaan lisää tienkäyttäjien ajokustannuksia ja pidentää matka-aikoja. Pääväylillä matkat sujuvat myös jatkossa kohtuullisen hyvin, mutta muiden väylien tilanne heikkenee. Palvelutaso laskee erityisesti päällystetyllä keskivilkkaalla tiestöllä ja vähäliikenteisellä liikenneverkolla. Sorateiden riittämättömät kelirikkokorjaukset lisäävät painorajoituksia ja liikenteen ongelmia erityisesti metsäkuljetuksille.

Ilman lisärahoitusta korjausvelka kasvaa uhkaavasti

Vuosina 2016-2019 perusväylänpitoon osoitettiin yhteensä 934 miljoonan lisärahoitus korjausvelan kasvun hillitsemiseen. Lisärahoituksen turvin pystyimme hetkeksi katkaisemaan korjausvelan kasvun. Korjausvelkarahoituksen päättymisen jälkeen väylien korjausvelka jatkaa kiihtyvää kasvua, mikäli lisärahaa ei saada. Jotta väylien riittävä kunnossapitotaso voidaan varmistaa, tulee vuosittaisen perusväylänpidon budjetin olla vähintään 300 miljoonaa nykyistä suurempi.

Uusimmat artikkelit

12.4.2024 | Alan Uutiset

Volvo Cars käyttää biokaasua ensimmäisessä ilmastoneutraalissa tehtaassaan Kiinassa

Volvon tehdas Taizhoussa on siirtynyt käyttämään biokaasua. Taizhou on toinen Volvon ilmastoneutraali autotehdas Göteborgissa sijaitsevan Torslandan-tuotantolaitoksen jälkeen.

Kunnossapitokonkari opiskelee työn ohella alan erikoisammattitutkintoa

L&T Ympäristöpalveluiden laitostyöntekijä Kari Asikainen suorittaa aikuisena jo kolmatta tutkintoa. Taitotalossa suoritettava Kunnossapidon erikoisammattitutkinto auttaa etenemään hallinnollisiin tehtäviin.

SSAB:n vihreä energian jätti-investointi meni Ruotsiin, Raahen terästehtaan vuoro myöhemmin

Uusi huippumoderni fossiilivapaan teräksen minimill-tuotantolaitos rakennetaan Ruotsiin. Tehtaan uudistus vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia. SSAB kertoo liiketoiminnallisten syiden puoltaneen hankkeen etenemistä seuraavaksi Luulajan tehtaassa.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.