Näkökulma | 25.1.2019

Kunnossapito varmistaa väylien päivittäisen liikennöitävyyden - Nykyrahoitus ei riitä

Liikenneverkon liikennöitävyys ja rakenteiden elinkaaren hallinta varmistetaan laadukkaalla ja suunnitelmallisella kunnossapidolla. Päivittäinen kunnossapito ja liikenteen palveluiden taso pyritään pääosin varmistamaan koko väyläverkolla.

Kari Wihlman, pääjohtaja, Väylävirasto

Kari Wihlman

Väyläviraston pääjohtaja

Väylien kunnossapito rahoitetaan perusväylänpidon rahoitusmomentilta, joka on viime vuosina ollut noin yksi miljardi euroa. Perusväylänpidon rahoitus ei ole viime vuosina riittänyt läheskään kaikkiin kunnossapidon tarpeisiin, joten rahoituksen käyttöä on jouduttu priorisoimaan. Väyläverkon korjausvelka on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa.

Korjausvelka pidentää matka-aikoja

Rautateillä riittämätön kunnossapito johtaa nopeus- ja painorajoitusten lisääntymiseen. Käytännössä liikenteen sujuvuus heikkenee ja matka-ajat pitenevät. Lisäksi huonokuntoinen rataverkko on altis liikenteen häiriöille. Tämä näkyy raideliikenteen täsmällisyyden heikkenemisenä. Radan huono kunto voi aiheuttaa jopa vähäliikenteisten ratojen liikenteen keskeytymisiä korjausten ajaksi.

Myös maanteillä väylien huono kunto johtaa nopeus- ja painorajoituksiin, mikä puolestaan lisää tienkäyttäjien ajokustannuksia ja pidentää matka-aikoja. Pääväylillä matkat sujuvat myös jatkossa kohtuullisen hyvin, mutta muiden väylien tilanne heikkenee. Palvelutaso laskee erityisesti päällystetyllä keskivilkkaalla tiestöllä ja vähäliikenteisellä liikenneverkolla. Sorateiden riittämättömät kelirikkokorjaukset lisäävät painorajoituksia ja liikenteen ongelmia erityisesti metsäkuljetuksille.

Ilman lisärahoitusta korjausvelka kasvaa uhkaavasti

Vuosina 2016-2019 perusväylänpitoon osoitettiin yhteensä 934 miljoonan lisärahoitus korjausvelan kasvun hillitsemiseen. Lisärahoituksen turvin pystyimme hetkeksi katkaisemaan korjausvelan kasvun. Korjausvelkarahoituksen päättymisen jälkeen väylien korjausvelka jatkaa kiihtyvää kasvua, mikäli lisärahaa ei saada. Jotta väylien riittävä kunnossapitotaso voidaan varmistaa, tulee vuosittaisen perusväylänpidon budjetin olla vähintään 300 miljoonaa nykyistä suurempi.

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.