Näkökulma | 25.1.2019

Kunnossapito varmistaa väylien päivittäisen liikennöitävyyden - Nykyrahoitus ei riitä

Liikenneverkon liikennöitävyys ja rakenteiden elinkaaren hallinta varmistetaan laadukkaalla ja suunnitelmallisella kunnossapidolla. Päivittäinen kunnossapito ja liikenteen palveluiden taso pyritään pääosin varmistamaan koko väyläverkolla.

Kari Wihlman, pääjohtaja, Väylävirasto

Kari Wihlman

Väyläviraston pääjohtaja

Väylien kunnossapito rahoitetaan perusväylänpidon rahoitusmomentilta, joka on viime vuosina ollut noin yksi miljardi euroa. Perusväylänpidon rahoitus ei ole viime vuosina riittänyt läheskään kaikkiin kunnossapidon tarpeisiin, joten rahoituksen käyttöä on jouduttu priorisoimaan. Väyläverkon korjausvelka on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa.

Korjausvelka pidentää matka-aikoja

Rautateillä riittämätön kunnossapito johtaa nopeus- ja painorajoitusten lisääntymiseen. Käytännössä liikenteen sujuvuus heikkenee ja matka-ajat pitenevät. Lisäksi huonokuntoinen rataverkko on altis liikenteen häiriöille. Tämä näkyy raideliikenteen täsmällisyyden heikkenemisenä. Radan huono kunto voi aiheuttaa jopa vähäliikenteisten ratojen liikenteen keskeytymisiä korjausten ajaksi.

Myös maanteillä väylien huono kunto johtaa nopeus- ja painorajoituksiin, mikä puolestaan lisää tienkäyttäjien ajokustannuksia ja pidentää matka-aikoja. Pääväylillä matkat sujuvat myös jatkossa kohtuullisen hyvin, mutta muiden väylien tilanne heikkenee. Palvelutaso laskee erityisesti päällystetyllä keskivilkkaalla tiestöllä ja vähäliikenteisellä liikenneverkolla. Sorateiden riittämättömät kelirikkokorjaukset lisäävät painorajoituksia ja liikenteen ongelmia erityisesti metsäkuljetuksille.

Ilman lisärahoitusta korjausvelka kasvaa uhkaavasti

Vuosina 2016-2019 perusväylänpitoon osoitettiin yhteensä 934 miljoonan lisärahoitus korjausvelan kasvun hillitsemiseen. Lisärahoituksen turvin pystyimme hetkeksi katkaisemaan korjausvelan kasvun. Korjausvelkarahoituksen päättymisen jälkeen väylien korjausvelka jatkaa kiihtyvää kasvua, mikäli lisärahaa ei saada. Jotta väylien riittävä kunnossapitotaso voidaan varmistaa, tulee vuosittaisen perusväylänpidon budjetin olla vähintään 300 miljoonaa nykyistä suurempi.

Uusimmat artikkelit

K-ryhmän uusi energiankierrätysjärjestelmä leikkaa ruokakauppojen lämmönkulutuksen jopa 95 prosenttia

K-ryhmä ja Granlund ovat kehittäneet K-ruokakaupoille energiankierrätysmallin, jolla lämmönkulutus pienenee parhaimmillaan 95 prosenttia ja joka muuttaa kiinteistön kerralla energian osalta lähes hiilineutraaliksi. Päästösäästöt vastaavat vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kunnan vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

10.12.2019 | Tutkimus ja koulutus

Vaasan yliopisto rakentaa kiertotalouden ekosysteemiä jäte-energia-alalle

Vaasan yliopiston energian ja kestävän kehityksen tutkimusalusta VEBIC ryhtyy rakentamaan kiertotalouden tiekarttaa ja ekosysteemiä jäte-energia-alalle yhdessä alan toimijoiden kanssa. Uusia ratkaisuja kaivataan esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen, aiemmin jätteeksi luokiteltujen sivuvirtojen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja hukan minimointiin liittyen.

10.12.2019 | Alan Uutiset

Rakennuskonevuokraus kääntyy ensi vuonna taas kasvuun

Suomen talouden ja rakentamisen aiempaa hieman myönteisemmät odotukset näkyvät rakennuskoneiden vuokrakysynnässä sekä kuluvana että ensi vuonna. Maailmantalouden näkymissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia: kasvuvauhti hiipuu, mutta taantumaa ei ennakoida.  Vuonna 2021 sekä rakentamisen että rakennuskoneiden käytön ennakoidaan vähenevän selvästi, Forecon Oy:n tuoreesta selvityksestä käy ilmi.

Tieto-ohjautuvia menetelmiä laakerien kunnonvalvontaan

Laakerit ovat yleisin koneissa käytettävä komponentti ja vioittunut laakeri yleisin syy koneiden rikkoutumiseen. Heikkokuntoinen laakeri voi rikkoutuessaan aiheuttaa äkkinäisen konerikon, jonka seuraus saattaa olla merkittävä taloudellinen tappio – tai pahimmillaan ihmishenki. Uusi väitöstutkimus hyödyntää tieto-ohjautuvia menetelmiä ja ohjelmistoarkkitehtuuria laakerien kunnonvalvonnassa.

Posti raivaa esteitä digitalisaation tieltä – Postin palveluihin kirjautuminen SisuID:llä

Posti osallistui digitaalisen identiteetin käyttöä edistävän hankkeen pilottiin. Uusi tunnistusmenetelmä tekisi Postin digitalisaatiotavoitteista helpommin saavutettavia.

Puhtaiden osien merkitys sähköautoteollisuudessa haastaa laitetoimittajat

FinnSonic Oy on saanut historiansa suurimman ultraäänipesulinjatilauksen. Noin kahden miljoonan euron arvoinen linja toimitetaan keväällä 2020 Saksaan sähköautoteollisuuden tarpeisiin.

8.11.2019 | Kumppaniartikkeli

KL-Lämmön osaaminen tulppaa teollisten laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa. Ainakin kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tässä on suurten kiinteistöjen omistajille taas yksi hyvä syy pitää järjestelmät kunnossa.