Näkökulma | 19.10.2018

Insinöörien työttömyyden monet kasvot

Heinäkuun lopussa Suomessa oli TEM:n työnvälitystilaston mukaan yhteensä 4939 työtöntä insinööriä (insinööri amk/insinööri) ja rakennusarkkitehtiä, mikä vastaa vajaata viittä prosenttia työikäisistä insinööreistä. Työttömiä on siis yhä paljon, vaikka työttömien insinöörien määrä on alimmillaan sitten vuoden 2012.

Jenni Larjomaa

Jenni Larjomaa
Tutkimuspäällikkö
Insinööriliitto IL ry

Työttömien lukumäärässä ylitettiin muutama vuosi sitten jopa 90-luvun laman ajat. Eniten työttömiä insinöörejä heinäkuussa on ollut vuonna 2016, jolloin työttömänä oli 7335 insinööriä ja rakennusarkkitehtiä. Matalimmillaan heinäkuun työttömyys oli vuonna 1990, jolloin työttömiä insinöörejä oli 802 henkilöä, toki 1990-luvulla insinöörien koulutusmäärät olivat myös nykyistä selvästi matalampia.

Työttömyydessä on melko suuria alakohtaisia eroja. Työttömien osuudet suhteessa kyseisen alan insinööreihin ovat korkeat varsinkin tietotekniikan ja prosessi- ja materiaalitekniikan insinööreillä. Keskimääräistä paremmin taas menee tällä hetkellä rakennus- ja maanmittaustekniikan ja sähkö- ja automaatiotekniikan insinööreillä. Myös alueelliset erot ovat insinöörityöttömyydessä melko suuria. Suhteessa työikäisten insinöörien määrään eri alueilla työllisyystilanne on hyvä varsinkin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Työtilanteen kannalta hankalimmat alueet ovat taas Pohjois-Karjala, Lappi ja Kaakkois-Suomi, joissa insinöörien työttömyysaste on keskimääräistä selvästi korkeampi. Viimeisen vuoden aikana työttömyys on kuitenkin vähentynyt kaikilla alueilla, mutta Pirkanmaalla eniten, lähes 200 henkilöllä.

Myös vastavalmistuneita on työttömänä, heinäkuun lopulla työttömänä oli 341 vastavalmistunutta. Eniten, lähes kolmasosa, vastavalmistuneita työttömiä on tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusalalla. Nuorille ja etenkin naisille kasaantuu määräaikaisia työsuhteita, jotka aiheuttavat katkoksia työuraan ja vaikuttavat ura- ja palkkakehitykseen. Viime keväänä toteutettu Insinööriliiton vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus osoittaa, että myös vastavalmistuneista parhaiten viime aikoina ovat työllistyneet rakennus- ja maanmittaustekniikan aloilta valmistuneet insinöörit. Monet vastavalmistuneet kokevat työllistymisen hankalana varsinkin silloin kun opiskelujen ajalta on kertynyt vain vähän kontakteja oman alan työpaikkoihin.

Vaikka työttömiä insinöörejä on yhä paljon, tietyillä aloilla ja alueilla insinöörityövoiman kysyntä on tarjontaa kovempi. Onko tähän syynä työvoiman heikko liikkuvuus ,vai eivätkö tarjolla olevat työsuhteet houkuttele riittävästi? On ymmärrettävää, että halu lähteä vaikkapa toiselle puolelle maata on matala, jos työsuhde on väliaikainen ja siitä saatu palkka kuluisi toiseen asuntoon tai matkoihin. Ehkä puolisolla on jo työpaikka omalla paikkakunnalla ja sitä ei olisi viisasta jättää.  

Sen sijaan ainakaan nuoria suomalaisia haluttomuus liikkua työn perässä ei koske, tämän osoittaa muun muassa  Eurostatin tutkimus . Nuorilla ei vielä usein olekaan perhettä tai paikkakunnalla kiinni pitävää omistusasuntoa. Työnantajien tarpeet osaamisesta eivät myöskään aina vastaa tarjolla olevaa osaamista, sillä tarpeet muuttuvat teknisen kehityksen myötä nopeaan tahtiin. Muun muassa muuntokoulutuksen avulla pyritään työttömiä insinöörejä kouluttamaan aloille, joilla työvoiman tarvetta on.

Insinööriliitto seuraa työttömien insinöörien (insinööri amk/insinööri) ja rakennusarkkitehtien työttömyyden kehittymistä kuukausittain. Seuranta perustuu TEM:n työnvälitystilastoon, jonka lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri. TEM:in mukaan Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun 2018 lopussa yhteensä 243 300 työtöntä työnhakijaa.  Insinööriliiton vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus seuraa vastavalmistuneiden insinöörien työllistymistä.

Lisää tietoa: www.ilry.fi/tutkittuatietoa

Uusimmat artikkelit

Austalin telakka kyberiskun kohteena – U.S. Navyn data turvassa

Sotalaivoja ja matkustaja-aluksia rakentava australialainen Austalin telakka ilmoittaa joutuneensa äskettäin kiristyshaittaohjelman kohteeksi. Telakka ei maksanut kiristäjille. 

12.11.2018 | Alan Uutiset

Janakkalan vuoden yrittäjäksi on valittu teollisuuden kunnossapitoon erikoistunut Inweld Oy

Janakkalan vuoden yrittäjinä on palkittu teollisuuden kunnossapitoon erikoistuneen Inweld Oy:n yrittäjät Timo ja Janne Kurkela. Hämeen Yrittäjät ja paikallisyhdistys Janakkalan Yrittäjät luovuttivat palkinnon Janakkalan yrittäjäjuhlassa viime perjantaina, kerrotaan Yrittäjät.fi -verkkosivustolla.

SSAB ja Kemppi kehittävät yhdessä hitsausprosessia nopeuttavan digitaalisen ratkaisun

SSAB ja hitsausalan digitalisoinnin edelläkävijä, Kemppi, ovat onnistuneet yhdistämään SSAB SmartSteel- ja Kemppi WeldEye-pilvipalvelut toisiinsa perusainetietojen käsittelyn tehostamiseksi hitsaustuotannossa. Onnistuneen pilottikokeen tulokset ovat nyt kumpaakin digitaalista palvelua käyttävien yritysten saatavilla.

7.11.2018 | Tutkimus ja koulutus

Turbiinitekniikka -kirja voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle sekä energia-alan opiskelijoille

Turbiinitekniikka -kirja on tarkoitettu käsikirjaksi voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle. Kirjan tavoitteena on antaa lukijoille perustiedot turbiinilaitoksesta ja perusta oman turbiinilaitoksen ymmärtämiseen ja käyttö- ja kunnossapitotoiminnan kehittämiseen.

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.

Kemijoki Oy jatkaa sopimusta Lieksan seudun vesivoimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta Maintpartnerin kanssa

Kemijoki Oy jatkaa Lieksanjoessa sijaitsevien Lieksankosken ja Pankakosken vesivoimalaitostensa paikalliskäyttöä ja kunnossapitoa koskevaa sopimusta Maintpartnerin kanssa. Maintpartner on vastannut laitosten käytöstä ja kunnossapidosta vuodesta 2008.