https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 19.10.2018

Insinöörien työttömyyden monet kasvot

Heinäkuun lopussa Suomessa oli TEM:n työnvälitystilaston mukaan yhteensä 4939 työtöntä insinööriä (insinööri amk/insinööri) ja rakennusarkkitehtiä, mikä vastaa vajaata viittä prosenttia työikäisistä insinööreistä. Työttömiä on siis yhä paljon, vaikka työttömien insinöörien määrä on alimmillaan sitten vuoden 2012.

Jenni Larjomaa

Jenni Larjomaa
Tutkimuspäällikkö
Insinööriliitto IL ry

Työttömien lukumäärässä ylitettiin muutama vuosi sitten jopa 90-luvun laman ajat. Eniten työttömiä insinöörejä heinäkuussa on ollut vuonna 2016, jolloin työttömänä oli 7335 insinööriä ja rakennusarkkitehtiä. Matalimmillaan heinäkuun työttömyys oli vuonna 1990, jolloin työttömiä insinöörejä oli 802 henkilöä, toki 1990-luvulla insinöörien koulutusmäärät olivat myös nykyistä selvästi matalampia.

Työttömyydessä on melko suuria alakohtaisia eroja. Työttömien osuudet suhteessa kyseisen alan insinööreihin ovat korkeat varsinkin tietotekniikan ja prosessi- ja materiaalitekniikan insinööreillä. Keskimääräistä paremmin taas menee tällä hetkellä rakennus- ja maanmittaustekniikan ja sähkö- ja automaatiotekniikan insinööreillä. Myös alueelliset erot ovat insinöörityöttömyydessä melko suuria. Suhteessa työikäisten insinöörien määrään eri alueilla työllisyystilanne on hyvä varsinkin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Työtilanteen kannalta hankalimmat alueet ovat taas Pohjois-Karjala, Lappi ja Kaakkois-Suomi, joissa insinöörien työttömyysaste on keskimääräistä selvästi korkeampi. Viimeisen vuoden aikana työttömyys on kuitenkin vähentynyt kaikilla alueilla, mutta Pirkanmaalla eniten, lähes 200 henkilöllä.

Myös vastavalmistuneita on työttömänä, heinäkuun lopulla työttömänä oli 341 vastavalmistunutta. Eniten, lähes kolmasosa, vastavalmistuneita työttömiä on tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusalalla. Nuorille ja etenkin naisille kasaantuu määräaikaisia työsuhteita, jotka aiheuttavat katkoksia työuraan ja vaikuttavat ura- ja palkkakehitykseen. Viime keväänä toteutettu Insinööriliiton vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus osoittaa, että myös vastavalmistuneista parhaiten viime aikoina ovat työllistyneet rakennus- ja maanmittaustekniikan aloilta valmistuneet insinöörit. Monet vastavalmistuneet kokevat työllistymisen hankalana varsinkin silloin kun opiskelujen ajalta on kertynyt vain vähän kontakteja oman alan työpaikkoihin.

Vaikka työttömiä insinöörejä on yhä paljon, tietyillä aloilla ja alueilla insinöörityövoiman kysyntä on tarjontaa kovempi. Onko tähän syynä työvoiman heikko liikkuvuus ,vai eivätkö tarjolla olevat työsuhteet houkuttele riittävästi? On ymmärrettävää, että halu lähteä vaikkapa toiselle puolelle maata on matala, jos työsuhde on väliaikainen ja siitä saatu palkka kuluisi toiseen asuntoon tai matkoihin. Ehkä puolisolla on jo työpaikka omalla paikkakunnalla ja sitä ei olisi viisasta jättää.  

Sen sijaan ainakaan nuoria suomalaisia haluttomuus liikkua työn perässä ei koske, tämän osoittaa muun muassa  Eurostatin tutkimus . Nuorilla ei vielä usein olekaan perhettä tai paikkakunnalla kiinni pitävää omistusasuntoa. Työnantajien tarpeet osaamisesta eivät myöskään aina vastaa tarjolla olevaa osaamista, sillä tarpeet muuttuvat teknisen kehityksen myötä nopeaan tahtiin. Muun muassa muuntokoulutuksen avulla pyritään työttömiä insinöörejä kouluttamaan aloille, joilla työvoiman tarvetta on.

Insinööriliitto seuraa työttömien insinöörien (insinööri amk/insinööri) ja rakennusarkkitehtien työttömyyden kehittymistä kuukausittain. Seuranta perustuu TEM:n työnvälitystilastoon, jonka lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri. TEM:in mukaan Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun 2018 lopussa yhteensä 243 300 työtöntä työnhakijaa.  Insinööriliiton vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus seuraa vastavalmistuneiden insinöörien työllistymistä.

Lisää tietoa: www.ilry.fi/tutkittuatietoa

Uusimmat artikkelit

Työturvallisuusrikoksesta ja ympäristön törkeästä turmelemisesta ehdollista vankeutta

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi kauhavalaisen yrityksen törkeästä ympäristön turmelemisesta ja työturvallisuusrikoksesta yhteisösakkoon ja rikoshyödyn menettämiseen. Laiminlyönnit paljastuivat työsuojelutarkastuksessa.

17.6.2025 | Alan Uutiset

NRC Group kunnossapitäjäksi Riihimäki–Kokkola-rataosuudelle

NRC Group on valittu Riihimäen ja Kokkolan välisen rautatien radan ja turvalaitteiden kunnossapitäjäksi vuosille 2026–2030.

HSY uusi laitos jalostaa biojätteen lannoitteeksi pelloille

Biojätteen käsittelyssä siirrytään tehokkaampaan tapaan hyödyntää pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella kerättyä biojätettä.

Tekoäly torjuu törmäykset – sensorijärjestelmä saa junan pysähtymään ajoissa norsunkin edessä

VTT:n kehittämää sensorijärjestelmää on testattu Intiassa. Se estää liikenneonnettomuuksia ja parantaa kaivosteollisuuden tuottavuutta.

Aalto-yliopistosta valmistuu avoimen automaation osaajia

"Oppiminen on sujunut parhaiten silloin, kun opiskelijoilla ei ole ennakko-oletuksia oikeasta tai väärästä tavasta tehdä automaatiota," tekniikan professori Valeriy Vyatkin toteaa. 

Rail Baltica -ratatyömaalla hyödynnetään suomalaista 3D-koneohjausjärjestelmää

Täysin digitalisoidussa mallipohjaisessa rakentamisessa työtä voivat tehdä yhdessä reaaliaikaisesti infrasuunnittelija, työkoneenkuljettaja, työmaapäällikkö ja projektinjohto.

10.3.2025 | Kumppaniartikkeli

Sulzerin innovatiiviset ratkaisut vedenkäsittelyyn ja pumppaamiseen

Sulzer on yksi Suomen johtavista vedenkäsittelyn ja pumppausteknologian toimijoista. Yhtiön panostukset kotimaisuuteen, kestävään kehitykseen, kokonaisratkaisuihin ja asiakaspalveluun tekevät siitä luotettavan kumppanin sekä kunnallisille että teollisille toimijoille.