Näkökulma | 19.10.2018

Insinöörien työttömyyden monet kasvot

Heinäkuun lopussa Suomessa oli TEM:n työnvälitystilaston mukaan yhteensä 4939 työtöntä insinööriä (insinööri amk/insinööri) ja rakennusarkkitehtiä, mikä vastaa vajaata viittä prosenttia työikäisistä insinööreistä. Työttömiä on siis yhä paljon, vaikka työttömien insinöörien määrä on alimmillaan sitten vuoden 2012.

Jenni Larjomaa

Jenni Larjomaa
Tutkimuspäällikkö
Insinööriliitto IL ry

Työttömien lukumäärässä ylitettiin muutama vuosi sitten jopa 90-luvun laman ajat. Eniten työttömiä insinöörejä heinäkuussa on ollut vuonna 2016, jolloin työttömänä oli 7335 insinööriä ja rakennusarkkitehtiä. Matalimmillaan heinäkuun työttömyys oli vuonna 1990, jolloin työttömiä insinöörejä oli 802 henkilöä, toki 1990-luvulla insinöörien koulutusmäärät olivat myös nykyistä selvästi matalampia.

Työttömyydessä on melko suuria alakohtaisia eroja. Työttömien osuudet suhteessa kyseisen alan insinööreihin ovat korkeat varsinkin tietotekniikan ja prosessi- ja materiaalitekniikan insinööreillä. Keskimääräistä paremmin taas menee tällä hetkellä rakennus- ja maanmittaustekniikan ja sähkö- ja automaatiotekniikan insinööreillä. Myös alueelliset erot ovat insinöörityöttömyydessä melko suuria. Suhteessa työikäisten insinöörien määrään eri alueilla työllisyystilanne on hyvä varsinkin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Työtilanteen kannalta hankalimmat alueet ovat taas Pohjois-Karjala, Lappi ja Kaakkois-Suomi, joissa insinöörien työttömyysaste on keskimääräistä selvästi korkeampi. Viimeisen vuoden aikana työttömyys on kuitenkin vähentynyt kaikilla alueilla, mutta Pirkanmaalla eniten, lähes 200 henkilöllä.

Myös vastavalmistuneita on työttömänä, heinäkuun lopulla työttömänä oli 341 vastavalmistunutta. Eniten, lähes kolmasosa, vastavalmistuneita työttömiä on tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusalalla. Nuorille ja etenkin naisille kasaantuu määräaikaisia työsuhteita, jotka aiheuttavat katkoksia työuraan ja vaikuttavat ura- ja palkkakehitykseen. Viime keväänä toteutettu Insinööriliiton vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus osoittaa, että myös vastavalmistuneista parhaiten viime aikoina ovat työllistyneet rakennus- ja maanmittaustekniikan aloilta valmistuneet insinöörit. Monet vastavalmistuneet kokevat työllistymisen hankalana varsinkin silloin kun opiskelujen ajalta on kertynyt vain vähän kontakteja oman alan työpaikkoihin.

Vaikka työttömiä insinöörejä on yhä paljon, tietyillä aloilla ja alueilla insinöörityövoiman kysyntä on tarjontaa kovempi. Onko tähän syynä työvoiman heikko liikkuvuus ,vai eivätkö tarjolla olevat työsuhteet houkuttele riittävästi? On ymmärrettävää, että halu lähteä vaikkapa toiselle puolelle maata on matala, jos työsuhde on väliaikainen ja siitä saatu palkka kuluisi toiseen asuntoon tai matkoihin. Ehkä puolisolla on jo työpaikka omalla paikkakunnalla ja sitä ei olisi viisasta jättää.  

Sen sijaan ainakaan nuoria suomalaisia haluttomuus liikkua työn perässä ei koske, tämän osoittaa muun muassa  Eurostatin tutkimus . Nuorilla ei vielä usein olekaan perhettä tai paikkakunnalla kiinni pitävää omistusasuntoa. Työnantajien tarpeet osaamisesta eivät myöskään aina vastaa tarjolla olevaa osaamista, sillä tarpeet muuttuvat teknisen kehityksen myötä nopeaan tahtiin. Muun muassa muuntokoulutuksen avulla pyritään työttömiä insinöörejä kouluttamaan aloille, joilla työvoiman tarvetta on.

Insinööriliitto seuraa työttömien insinöörien (insinööri amk/insinööri) ja rakennusarkkitehtien työttömyyden kehittymistä kuukausittain. Seuranta perustuu TEM:n työnvälitystilastoon, jonka lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri. TEM:in mukaan Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun 2018 lopussa yhteensä 243 300 työtöntä työnhakijaa.  Insinööriliiton vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus seuraa vastavalmistuneiden insinöörien työllistymistä.

Lisää tietoa: www.ilry.fi/tutkittuatietoa

Uusimmat artikkelit

K-ryhmän uusi energiankierrätysjärjestelmä leikkaa ruokakauppojen lämmönkulutuksen jopa 95 prosenttia

K-ryhmä ja Granlund ovat kehittäneet K-ruokakaupoille energiankierrätysmallin, jolla lämmönkulutus pienenee parhaimmillaan 95 prosenttia ja joka muuttaa kiinteistön kerralla energian osalta lähes hiilineutraaliksi. Päästösäästöt vastaavat vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kunnan vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

10.12.2019 | Tutkimus ja koulutus

Vaasan yliopisto rakentaa kiertotalouden ekosysteemiä jäte-energia-alalle

Vaasan yliopiston energian ja kestävän kehityksen tutkimusalusta VEBIC ryhtyy rakentamaan kiertotalouden tiekarttaa ja ekosysteemiä jäte-energia-alalle yhdessä alan toimijoiden kanssa. Uusia ratkaisuja kaivataan esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen, aiemmin jätteeksi luokiteltujen sivuvirtojen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja hukan minimointiin liittyen.

10.12.2019 | Alan Uutiset

Rakennuskonevuokraus kääntyy ensi vuonna taas kasvuun

Suomen talouden ja rakentamisen aiempaa hieman myönteisemmät odotukset näkyvät rakennuskoneiden vuokrakysynnässä sekä kuluvana että ensi vuonna. Maailmantalouden näkymissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia: kasvuvauhti hiipuu, mutta taantumaa ei ennakoida.  Vuonna 2021 sekä rakentamisen että rakennuskoneiden käytön ennakoidaan vähenevän selvästi, Forecon Oy:n tuoreesta selvityksestä käy ilmi.

Tieto-ohjautuvia menetelmiä laakerien kunnonvalvontaan

Laakerit ovat yleisin koneissa käytettävä komponentti ja vioittunut laakeri yleisin syy koneiden rikkoutumiseen. Heikkokuntoinen laakeri voi rikkoutuessaan aiheuttaa äkkinäisen konerikon, jonka seuraus saattaa olla merkittävä taloudellinen tappio – tai pahimmillaan ihmishenki. Uusi väitöstutkimus hyödyntää tieto-ohjautuvia menetelmiä ja ohjelmistoarkkitehtuuria laakerien kunnonvalvonnassa.

Posti raivaa esteitä digitalisaation tieltä – Postin palveluihin kirjautuminen SisuID:llä

Posti osallistui digitaalisen identiteetin käyttöä edistävän hankkeen pilottiin. Uusi tunnistusmenetelmä tekisi Postin digitalisaatiotavoitteista helpommin saavutettavia.

Puhtaiden osien merkitys sähköautoteollisuudessa haastaa laitetoimittajat

FinnSonic Oy on saanut historiansa suurimman ultraäänipesulinjatilauksen. Noin kahden miljoonan euron arvoinen linja toimitetaan keväällä 2020 Saksaan sähköautoteollisuuden tarpeisiin.

8.11.2019 | Kumppaniartikkeli

KL-Lämmön osaaminen tulppaa teollisten laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa. Ainakin kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tässä on suurten kiinteistöjen omistajille taas yksi hyvä syy pitää järjestelmät kunnossa.