Näkökulma | 19.10.2018

Insinöörien työttömyyden monet kasvot

Heinäkuun lopussa Suomessa oli TEM:n työnvälitystilaston mukaan yhteensä 4939 työtöntä insinööriä (insinööri amk/insinööri) ja rakennusarkkitehtiä, mikä vastaa vajaata viittä prosenttia työikäisistä insinööreistä. Työttömiä on siis yhä paljon, vaikka työttömien insinöörien määrä on alimmillaan sitten vuoden 2012.

Jenni Larjomaa

Jenni Larjomaa
Tutkimuspäällikkö
Insinööriliitto IL ry

Työttömien lukumäärässä ylitettiin muutama vuosi sitten jopa 90-luvun laman ajat. Eniten työttömiä insinöörejä heinäkuussa on ollut vuonna 2016, jolloin työttömänä oli 7335 insinööriä ja rakennusarkkitehtiä. Matalimmillaan heinäkuun työttömyys oli vuonna 1990, jolloin työttömiä insinöörejä oli 802 henkilöä, toki 1990-luvulla insinöörien koulutusmäärät olivat myös nykyistä selvästi matalampia.

Työttömyydessä on melko suuria alakohtaisia eroja. Työttömien osuudet suhteessa kyseisen alan insinööreihin ovat korkeat varsinkin tietotekniikan ja prosessi- ja materiaalitekniikan insinööreillä. Keskimääräistä paremmin taas menee tällä hetkellä rakennus- ja maanmittaustekniikan ja sähkö- ja automaatiotekniikan insinööreillä. Myös alueelliset erot ovat insinöörityöttömyydessä melko suuria. Suhteessa työikäisten insinöörien määrään eri alueilla työllisyystilanne on hyvä varsinkin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Työtilanteen kannalta hankalimmat alueet ovat taas Pohjois-Karjala, Lappi ja Kaakkois-Suomi, joissa insinöörien työttömyysaste on keskimääräistä selvästi korkeampi. Viimeisen vuoden aikana työttömyys on kuitenkin vähentynyt kaikilla alueilla, mutta Pirkanmaalla eniten, lähes 200 henkilöllä.

Myös vastavalmistuneita on työttömänä, heinäkuun lopulla työttömänä oli 341 vastavalmistunutta. Eniten, lähes kolmasosa, vastavalmistuneita työttömiä on tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusalalla. Nuorille ja etenkin naisille kasaantuu määräaikaisia työsuhteita, jotka aiheuttavat katkoksia työuraan ja vaikuttavat ura- ja palkkakehitykseen. Viime keväänä toteutettu Insinööriliiton vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus osoittaa, että myös vastavalmistuneista parhaiten viime aikoina ovat työllistyneet rakennus- ja maanmittaustekniikan aloilta valmistuneet insinöörit. Monet vastavalmistuneet kokevat työllistymisen hankalana varsinkin silloin kun opiskelujen ajalta on kertynyt vain vähän kontakteja oman alan työpaikkoihin.

Vaikka työttömiä insinöörejä on yhä paljon, tietyillä aloilla ja alueilla insinöörityövoiman kysyntä on tarjontaa kovempi. Onko tähän syynä työvoiman heikko liikkuvuus ,vai eivätkö tarjolla olevat työsuhteet houkuttele riittävästi? On ymmärrettävää, että halu lähteä vaikkapa toiselle puolelle maata on matala, jos työsuhde on väliaikainen ja siitä saatu palkka kuluisi toiseen asuntoon tai matkoihin. Ehkä puolisolla on jo työpaikka omalla paikkakunnalla ja sitä ei olisi viisasta jättää.  

Sen sijaan ainakaan nuoria suomalaisia haluttomuus liikkua työn perässä ei koske, tämän osoittaa muun muassa  Eurostatin tutkimus . Nuorilla ei vielä usein olekaan perhettä tai paikkakunnalla kiinni pitävää omistusasuntoa. Työnantajien tarpeet osaamisesta eivät myöskään aina vastaa tarjolla olevaa osaamista, sillä tarpeet muuttuvat teknisen kehityksen myötä nopeaan tahtiin. Muun muassa muuntokoulutuksen avulla pyritään työttömiä insinöörejä kouluttamaan aloille, joilla työvoiman tarvetta on.

Insinööriliitto seuraa työttömien insinöörien (insinööri amk/insinööri) ja rakennusarkkitehtien työttömyyden kehittymistä kuukausittain. Seuranta perustuu TEM:n työnvälitystilastoon, jonka lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri. TEM:in mukaan Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun 2018 lopussa yhteensä 243 300 työtöntä työnhakijaa.  Insinööriliiton vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus seuraa vastavalmistuneiden insinöörien työllistymistä.

Lisää tietoa: www.ilry.fi/tutkittuatietoa

Uusimmat artikkelit

Fortumilta ratkaisu jätteenpolton tuhkaongelmaan

Fortum avaa lähiviikkojen aikana Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen Porin Mäntyluodossa. Kyseessä on merkittävä ratkaisu tuhkan polttamisen mukana syntyvän suolaongelman poistamiseksi.

15.10.2019 | Tutkimus ja koulutus

IoT:n hyödyntäminen yrityksissä on merkittävässä kasvussa

Elisan teettämän tutkimuksen* mukaan jo lähes puolet yli 500 hengen suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista hyödyntää esineiden internetiä. Sen käyttäminen on lisääntynyt erityisesti 250–1000 hengen yrityksissä ja organisaatioissa.

Uusi moottoroitu sääsuoja edistää puurakentamista

NCC rakentaa Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin kahta puukerrostaloa, jotka valmistuvat täysin uudenlaisen sääsuojan alla. 

14.10.2019 | Alan Uutiset

Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä

Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia.

Empower ja Visuon käynnistävät yhteistyön 360°VR-teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä

Empower ja 360° visuaalisten työkalujen toimittaja Visuon ovat aloittaneet yhteistyön, jossa teollisuudelle älykästä kunnossapitoa ja ylläpidon analytiikkapalveluita tarjoava Empower hyödyntää Visuonin 360° VR-teknologiaan pohjautuvaa alustaa Em360° toimitilojen mallinnus- ja etähallintaratkaisussa Suomessa.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.