Näkökulma | 19.10.2018

Insinöörien työttömyyden monet kasvot

Heinäkuun lopussa Suomessa oli TEM:n työnvälitystilaston mukaan yhteensä 4939 työtöntä insinööriä (insinööri amk/insinööri) ja rakennusarkkitehtiä, mikä vastaa vajaata viittä prosenttia työikäisistä insinööreistä. Työttömiä on siis yhä paljon, vaikka työttömien insinöörien määrä on alimmillaan sitten vuoden 2012.

Jenni Larjomaa

Jenni Larjomaa
Tutkimuspäällikkö
Insinööriliitto IL ry

Työttömien lukumäärässä ylitettiin muutama vuosi sitten jopa 90-luvun laman ajat. Eniten työttömiä insinöörejä heinäkuussa on ollut vuonna 2016, jolloin työttömänä oli 7335 insinööriä ja rakennusarkkitehtiä. Matalimmillaan heinäkuun työttömyys oli vuonna 1990, jolloin työttömiä insinöörejä oli 802 henkilöä, toki 1990-luvulla insinöörien koulutusmäärät olivat myös nykyistä selvästi matalampia.

Työttömyydessä on melko suuria alakohtaisia eroja. Työttömien osuudet suhteessa kyseisen alan insinööreihin ovat korkeat varsinkin tietotekniikan ja prosessi- ja materiaalitekniikan insinööreillä. Keskimääräistä paremmin taas menee tällä hetkellä rakennus- ja maanmittaustekniikan ja sähkö- ja automaatiotekniikan insinööreillä. Myös alueelliset erot ovat insinöörityöttömyydessä melko suuria. Suhteessa työikäisten insinöörien määrään eri alueilla työllisyystilanne on hyvä varsinkin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Työtilanteen kannalta hankalimmat alueet ovat taas Pohjois-Karjala, Lappi ja Kaakkois-Suomi, joissa insinöörien työttömyysaste on keskimääräistä selvästi korkeampi. Viimeisen vuoden aikana työttömyys on kuitenkin vähentynyt kaikilla alueilla, mutta Pirkanmaalla eniten, lähes 200 henkilöllä.

Myös vastavalmistuneita on työttömänä, heinäkuun lopulla työttömänä oli 341 vastavalmistunutta. Eniten, lähes kolmasosa, vastavalmistuneita työttömiä on tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusalalla. Nuorille ja etenkin naisille kasaantuu määräaikaisia työsuhteita, jotka aiheuttavat katkoksia työuraan ja vaikuttavat ura- ja palkkakehitykseen. Viime keväänä toteutettu Insinööriliiton vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus osoittaa, että myös vastavalmistuneista parhaiten viime aikoina ovat työllistyneet rakennus- ja maanmittaustekniikan aloilta valmistuneet insinöörit. Monet vastavalmistuneet kokevat työllistymisen hankalana varsinkin silloin kun opiskelujen ajalta on kertynyt vain vähän kontakteja oman alan työpaikkoihin.

Vaikka työttömiä insinöörejä on yhä paljon, tietyillä aloilla ja alueilla insinöörityövoiman kysyntä on tarjontaa kovempi. Onko tähän syynä työvoiman heikko liikkuvuus ,vai eivätkö tarjolla olevat työsuhteet houkuttele riittävästi? On ymmärrettävää, että halu lähteä vaikkapa toiselle puolelle maata on matala, jos työsuhde on väliaikainen ja siitä saatu palkka kuluisi toiseen asuntoon tai matkoihin. Ehkä puolisolla on jo työpaikka omalla paikkakunnalla ja sitä ei olisi viisasta jättää.  

Sen sijaan ainakaan nuoria suomalaisia haluttomuus liikkua työn perässä ei koske, tämän osoittaa muun muassa  Eurostatin tutkimus . Nuorilla ei vielä usein olekaan perhettä tai paikkakunnalla kiinni pitävää omistusasuntoa. Työnantajien tarpeet osaamisesta eivät myöskään aina vastaa tarjolla olevaa osaamista, sillä tarpeet muuttuvat teknisen kehityksen myötä nopeaan tahtiin. Muun muassa muuntokoulutuksen avulla pyritään työttömiä insinöörejä kouluttamaan aloille, joilla työvoiman tarvetta on.

Insinööriliitto seuraa työttömien insinöörien (insinööri amk/insinööri) ja rakennusarkkitehtien työttömyyden kehittymistä kuukausittain. Seuranta perustuu TEM:n työnvälitystilastoon, jonka lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri. TEM:in mukaan Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun 2018 lopussa yhteensä 243 300 työtöntä työnhakijaa.  Insinööriliiton vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus seuraa vastavalmistuneiden insinöörien työllistymistä.

Lisää tietoa: www.ilry.fi/tutkittuatietoa

Uusimmat artikkelit

23.8.2019 | Tutkimus ja koulutus

LUT-yliopisto osaksi kaivosalan kansainvälistä osaamiskeskusta

LUT-yliopisto on kutsuttu partneriksi kansainväliseen kaivosalan osaamiskeskukseen, jota johtaa Saint-Petersburg Mining University Pietarissa. Keskus toimii YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn hyväksymänä osaamiskeskuksena, joka edistää mineraalivarojen vastuullista hyötykäyttöä maailmanlaajuisesti.

Arktisten alueiden öljyntorjuntaa voidaan parantaa biojätteillä

Öljyvahingot ovat yksi vakavimmista uhkista merialueiden ekosysteemeille. Vahingon sattuessa torjuntamenetelmien sekä -kaluston saatavuus ja soveltuvuus vallitseviin olosuhteisiin vaihtelevat suuresti. LUTin vihreän kemian laboratorio kehittää arktisille merialueille soveltuvaa torjuntaratkaisua, jonka osana hyödynnetään biojätteitä.

22.8.2019 | Alan Uutiset

LeaseGreenin johto uudistuu: Thomas Luther toimitusjohtajaksi

LeaseGreen uudistaa ja vahvistaa johtajistoaan. Uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.12.2019 Thomas Luther, ja nykyinen toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto siirtyy vastaamaan yhtiön palvelukehityksestä ja asiakkuuksista. Muutoksen tavoitteena on lisätä resursseja LeaseGreenin kasvun johtamiseen, palvelun kehittämiseen ja asiakastyytyväisyyden jatkuvaan parantamiseen.

Schneider Electric toimittaa digitaaliset ratkaisut Haminan LNG-terminaalin sähköistykseen

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric kertoo toimittavansa Wärtsilän LNG-terminaaliprojektiin integroidun kokonaisratkaisun sähköistykseen ja prosessinhallintaan.

Nokian Renkaiden USA:n tehtaan rakentaminen etenee

Nokian Renkaiden rakenteilla oleva Daytonin-tehdas on merkittävä osa yhtiön kasvustrategiaa, jolla yhtiö pyrkii kaksinkertaistamaan myyntinsä USA:ssa vuoteen 2023 mennessä. Laitoksen myötä yhtiö pystyy tuottamaan maanosan kuluttajien tarpeisiin räätälöityjä premium-tuotteita, kasvattamaan ja vahvistamaan asiakaskuntaansa.

Langh Tech toimitti skrubberit Chiosin uuteen tankkeriin

Suomalainen Langh Tech on toimittanut rikkipesurit kreikkalaisen Chios Navigationin uuteen 50 000 dwt:n tuotetankkeriin, joka luovutettiin äskettäin korealaiselta Hyundai Mipon telakalta.

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.