Näkökulma | 28.3.2018

Työtapaturmat voidaan estää

Työturvallisuus on ollut alkuvuonna säännöllisesti uutisissa, koska viime viikkoina on valitettavasti sattunut useita kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Työtapaturmien ehkäisyä pidetään keskeisenä työsuojelun ilmentymänä. Organisaatiot kuvaavatkin turvallisuustasoaan usein tapaturmataajuuden avulla – mitä pienempi tapaturmataajuus, sitä parempi turvallisuustaso.

raimo_antila

Raimo Antila

Sosiaali- ja terveysministeriön Työ- ja tasa-arvo-osaston osastopäällikkö

Työtapaturmat ovat vain pieni osa työturvallisuutta. Kuvaavaa onkin, että työelämästä poistuu työntekijöitä ennenaikaisesti eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia ja mielenterveydellisistä syistä. Työtapaturmat aiheuttavat selvästi vähemmän ennenaikaista poistumista työelämästä kuin edellä mainitut tekijät. Onko liioiteltua panostaa työtapaturmien vähentämiseen?

Mikäli työpaikoilla ei onnistuta pitämään henkilöstöä turvassa vaaroilta, kuinka niillä voidaan tehdä tuottavimmalla tavalla työtä?

Asiaa voi tarkastella monin eri tavoin. Tapaturmiin liittyy aina inhimillinen ulottuvuus. Pahimmillaan tapaturmat aiheuttavat pysyviä vammoja tai jopa kuoleman. Pysyvät vammat ja kivut eivät jää työpaikalle, vaan seuraavat pysyvästi mukana ja vaikuttavat työ- ja toimintakykyyn sekä työssä että kotona. Ne vaikuttavat itse tapaturman kohteen lisäksi myös lähipiiriin sekä työpaikalla että vapaa-ajalla.

Suomessa kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat pudonneet selvästi alle puoleen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Viime vuosina kuolemaan johtaneita tapaturmia on tapahtunut kolmenkymmenen kappaleen kummallakin puolen ja näistä noin kolmannes sattuu työmatkalla. Kaikkiaan työtapaturmia sattuu vuositasolla noin 120 000 kappaletta, joista työpaikoilla sattuu noin 100 000.

Työtapaturmista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus on vuositasolla 2-2,5 miljardia euroa.

Tapaturmilla on myös hintalappu. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että työtapaturmista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus on vuositasolla 2-2,5 miljardia euroa. Siis aika paljon!

Tapaturmat ovat estettävissä. Tästä on hyviä esimerkkejä erityisesti yritysmaailmasta aina tapaturmavaarallisia toimialoja myöten. Tärkeää on johtaminen ja halu parantaa toimintaa. Turvallisuusasioissa on harvoin liikesalaisuuksia tai muutakaan mitä ei haluttaisi jakaa – pikemmin turvallisuusorientoituneet organisaatiot edellyttävät omia käytäntöjään myös yhteistyökumppaneiltaan. Asian eteen tekevät ansiokasta työtä myös työmarkkinajärjestöt, työsuojeluviranomaiset ja hyviä käytäntöjä levittävät muut tahot ja verkostot, kuten Nolla Tapaturmaa –foorumi. En tunne organisaatioita, jotka saatuaan aikaan parannuksen työturvallisuudessa olisivat ”palanneet entiseen” eli todenneet turvallisuuden parantamisen tarpeettomaksi.

Turvalliset työpaikat ovat hyvin johdettuja, ja niissä on selkeät vastuut ja toimintatavat.

Miksi organisaatioiden kannattaisi satsata tapaturmien ehkäisyyn? Kokemusteni mukaan turvalliset työpaikat ovat hyvin johdettuja ja niissä on selkeät vastuut ja toimintatavat. Niiden toiminta on myös suunniteltua ja ennakoitua. Olenkin kutsunut tapaturmataajuutta ”sähläysindeksiksi”. Eli hieman kärjistäen: mikäli työpaikoilla ei onnistuta pitämään henkilöstöä turvassa vaaroilta, kuinka niillä voidaan tehdä tuottavimmalla tavalla työtä. Samoin voisi tilaajaorganisaatioiden näkökulmasta kysyä, miksi ne haluaisivat sähläävän toimijan tulevan aiheuttamaan haittaa toiminnalleen?

Tapaturmat ovat työturvallisuuden ytimessä ja niillä on iso inhimillinen ja taloudellinen merkitys. Siksi tapaturmia kannattaa torjua kaikin keinoin.

stm.fi

Uusimmat artikkelit

24.4.2018 | Alan Uutiset

Ilari Kallio Konecranesin digitalisaatiojohtajaksi

Ilari Kallio (MSc, eMBA) on nimitetty Konecranesin digitaalisesta kehityksestä vastaavaksi johtajaksi (Chief Digital Officer). Hän aloittaa uudessa tehtävässään 18. kesäkuuta 2018 ja raportoi teknologiajohtaja Juha Pankakoskelle.

Varustamot vahvistamaan One Sea -ekosysteemiä, suomalaisen merenkulun digitalisaatiota

Suomen Varustamot Ry on aloittanut yhteistyön autonomista merenkulkua kehittävän kansainvälisen One Sea -ekosysteemin kanssa. Tarkoitus on luoda yhä paremmat edellytykset merkittävästi entistä energiatehokkaammalle ja turvallisemmalle merenkululle.

Kiertotalous kiinnostaa yrityksiä – tietokoneita jatkokäsittelevä keskus avattiin Vantaalle

Yhä useammat yritykset ovat havahtuneet IT-laitteiden jatkokäsittelyn parantavan koneiden kierrätysmahdollisuuksia ja huolehtivan niiden tietojen turvallisesta hävittämisestä. Vauhdittaakseen käytettyjen koneiden uudelleenkäyttöä 3 Step IT on avannut uuden käsittelykeskuksen Vantaalle.

Rakennusautomaatio pitää energiankulutuksen kustannukset kurissa

Rakennusautomaatiourakointi on ollut viime vuosina yksi nopeimmin kasvavista talotekniikan osa-alueista. Yksi tämän kasvun tärkeimmistä tekijöistä on rakennusten kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset, joiden seurauksena LVI-tekniikkaa jatkuvasti monipuolistetaan. Tällaisten järjestelmien hallinnointiin rakennusautomaatiojärjestelmä on oiva työkalu.

20.4.2018 | Tutkimus ja koulutus

Suomi vasta alkutaipaleella tekoälyn huippumaaksi – mahdollisuudet valtavat

Suomalaisilla organisaatioilla on erinomaisia mahdollisuuksia ryhtyä hyödyntämään tekoälyä. Avainasemassa on kyky hallita ja hyödyntää dataa ja huolehtia henkilöstön osaamisesta, tuoreesta raportista selviää.

Wärtsilä optimoi Viking Gracen LNG-järjestelmän ylläpidon

Teknologiakonserni Wärtsilä on solminut ylläpitosopimuksen Viking Line-varustamon kanssa. Sopimuksen kohteena on matkustaja-alus Viking Gracen Wärtsilä LNGPac, joka on polttoaineena käytettävän nesteytetyn maakaasun käsittelyjärjestelmä. Kyseessä on ensimmäinen LNG-käyttöisissä aluksissa hyödynnettävää Wärtsilä LNGPac-järjestelmää koskeva ylläpitosopimus.