Näkökulma | 28.3.2018

Työtapaturmat voidaan estää

Työturvallisuus on ollut alkuvuonna säännöllisesti uutisissa, koska viime viikkoina on valitettavasti sattunut useita kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Työtapaturmien ehkäisyä pidetään keskeisenä työsuojelun ilmentymänä. Organisaatiot kuvaavatkin turvallisuustasoaan usein tapaturmataajuuden avulla – mitä pienempi tapaturmataajuus, sitä parempi turvallisuustaso.

raimo_antila

Raimo Antila

Sosiaali- ja terveysministeriön Työ- ja tasa-arvo-osaston osastopäällikkö

Työtapaturmat ovat vain pieni osa työturvallisuutta. Kuvaavaa onkin, että työelämästä poistuu työntekijöitä ennenaikaisesti eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia ja mielenterveydellisistä syistä. Työtapaturmat aiheuttavat selvästi vähemmän ennenaikaista poistumista työelämästä kuin edellä mainitut tekijät. Onko liioiteltua panostaa työtapaturmien vähentämiseen?

Mikäli työpaikoilla ei onnistuta pitämään henkilöstöä turvassa vaaroilta, kuinka niillä voidaan tehdä tuottavimmalla tavalla työtä?

Asiaa voi tarkastella monin eri tavoin. Tapaturmiin liittyy aina inhimillinen ulottuvuus. Pahimmillaan tapaturmat aiheuttavat pysyviä vammoja tai jopa kuoleman. Pysyvät vammat ja kivut eivät jää työpaikalle, vaan seuraavat pysyvästi mukana ja vaikuttavat työ- ja toimintakykyyn sekä työssä että kotona. Ne vaikuttavat itse tapaturman kohteen lisäksi myös lähipiiriin sekä työpaikalla että vapaa-ajalla.

Suomessa kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat pudonneet selvästi alle puoleen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Viime vuosina kuolemaan johtaneita tapaturmia on tapahtunut kolmenkymmenen kappaleen kummallakin puolen ja näistä noin kolmannes sattuu työmatkalla. Kaikkiaan työtapaturmia sattuu vuositasolla noin 120 000 kappaletta, joista työpaikoilla sattuu noin 100 000.

Työtapaturmista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus on vuositasolla 2-2,5 miljardia euroa.

Tapaturmilla on myös hintalappu. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että työtapaturmista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus on vuositasolla 2-2,5 miljardia euroa. Siis aika paljon!

Tapaturmat ovat estettävissä. Tästä on hyviä esimerkkejä erityisesti yritysmaailmasta aina tapaturmavaarallisia toimialoja myöten. Tärkeää on johtaminen ja halu parantaa toimintaa. Turvallisuusasioissa on harvoin liikesalaisuuksia tai muutakaan mitä ei haluttaisi jakaa – pikemmin turvallisuusorientoituneet organisaatiot edellyttävät omia käytäntöjään myös yhteistyökumppaneiltaan. Asian eteen tekevät ansiokasta työtä myös työmarkkinajärjestöt, työsuojeluviranomaiset ja hyviä käytäntöjä levittävät muut tahot ja verkostot, kuten Nolla Tapaturmaa –foorumi. En tunne organisaatioita, jotka saatuaan aikaan parannuksen työturvallisuudessa olisivat ”palanneet entiseen” eli todenneet turvallisuuden parantamisen tarpeettomaksi.

Turvalliset työpaikat ovat hyvin johdettuja, ja niissä on selkeät vastuut ja toimintatavat.

Miksi organisaatioiden kannattaisi satsata tapaturmien ehkäisyyn? Kokemusteni mukaan turvalliset työpaikat ovat hyvin johdettuja ja niissä on selkeät vastuut ja toimintatavat. Niiden toiminta on myös suunniteltua ja ennakoitua. Olenkin kutsunut tapaturmataajuutta ”sähläysindeksiksi”. Eli hieman kärjistäen: mikäli työpaikoilla ei onnistuta pitämään henkilöstöä turvassa vaaroilta, kuinka niillä voidaan tehdä tuottavimmalla tavalla työtä. Samoin voisi tilaajaorganisaatioiden näkökulmasta kysyä, miksi ne haluaisivat sähläävän toimijan tulevan aiheuttamaan haittaa toiminnalleen?

Tapaturmat ovat työturvallisuuden ytimessä ja niillä on iso inhimillinen ja taloudellinen merkitys. Siksi tapaturmia kannattaa torjua kaikin keinoin.

stm.fi

Uusimmat artikkelit

Neste, ReNew ELP ja Licella aloittavat yhteistyön jätemuovin hyödyntämiseksi raaka-aineena

Uusiutuvan dieselin valmistaja Neste, brittiläinen kemiallisen kierrätyksen yhtiö ReNew ELP ja australialainen teknologiakehittäjä Licella tutkivat yhteisessä kehitysprojektissa erilaisten jätemuovien käyttöpotentiaalia polttoaineiden, kemikaalien ja uusien muovien raaka-aineena.

Kauppakeskus Veturin katolle valmistuu yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista

Kouvolassa sijaitsevan Kauppakeskus Veturin katolle valmistuu elokuussa aurinkovoimala. Suomen suurimpiin lukeutuva aurinkovoimala  tuottaa sähköä kauppakeskuksessa sijaitsevalle K-Citymarketille. Veturin kauppakeskus tarvitsee kaukolämpöä lämmittämiseen vain kaikkein kovimmilla pakkasilla.

13.8.2018 | Alan Uutiset

Fortum myy käyttö- ja kunnossapitoliiketoimintansa Naantalissa Turku Energialle

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) keskittää Turun ja Naantalin voimalaitostensa käytön ja kunnossapidon yhdelle palveluntoimittajalle, Turku Energialle. Tällä hetkellä Turun laitoksilla toiminnasta vastaa Turku Energia ja Naantalin laitoksilla Fortum. TSE on Fortumin osaomisteinen yhtiö.

Vesivoimalan uusiminen hyödyttää vesistöä

Savon Voima Oyj on valinnut VEO:n huolehtimaan Vieremällä sijaitsevan Salahmin 1MW:n vesivoimalaitoksen koneistojen kokonaisuusinnasta. Uudistuksessa entiset pienemmät potkuriturpiinit korvataan yhdellä isommalla säädettävällä turpiinilla, jonka avulla vesistön virtaama pystytään pitämään tasaisempana ja voimalan hyötysuhdetta saadaan parannettua.

13.8.2018 | Tutkimus ja koulutus

Puettava teknologia ja lisätty todellisuus mahdollistavat uudet työtavat kunnossapidossa

Puettavaa teknologiaa voidaan käyttää robotin etäohjauksessa ja lisätty todellisuus voi opastaa mobiilia huoltohenkilöä maapallon toiselta puolelta. VTT:n tutkija, diplomi-insinööri Iina Aaltonen havaitsi väitöstyössään, että uusien teknologioiden sovellettavuus ei ole vielä riittävällä tasolla työkäyttöön. Tarvitaan käytännön tietoa työntekijän ja teknologian vuorovaikutuksesta, jotta sovellettavuus ja kalliit teknologiainvestoinnit saadaan käännettyä hyödyiksi ja voitoiksi.

Posti ja Vaisala keräävät tekoälyllä tietoa teiden kunnosta

Suomen Posti ja Vaisala yhdistävät voimansa teiden ja katujen kuntoa mittaavan tekoälylaitteiston käyttöönotossa ja kaupallistamisessa. Vaisalan kehittämä RoadAI -järjestelmä antaa tiestön kunnosta ja liikenneoloista tosiaikaisen tilannekuvan Postin jakeluautojen kameroiden ja Vaisalan antureiden kautta. Pitkällä tähtäyksellä kimppa kehittää älyliikennettä Suomessa.