Näkökulma | 28.3.2018

Työtapaturmat voidaan estää

Työturvallisuus on ollut alkuvuonna säännöllisesti uutisissa, koska viime viikkoina on valitettavasti sattunut useita kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Työtapaturmien ehkäisyä pidetään keskeisenä työsuojelun ilmentymänä. Organisaatiot kuvaavatkin turvallisuustasoaan usein tapaturmataajuuden avulla – mitä pienempi tapaturmataajuus, sitä parempi turvallisuustaso.

raimo_antila

Raimo Antila

Sosiaali- ja terveysministeriön Työ- ja tasa-arvo-osaston osastopäällikkö

Työtapaturmat ovat vain pieni osa työturvallisuutta. Kuvaavaa onkin, että työelämästä poistuu työntekijöitä ennenaikaisesti eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia ja mielenterveydellisistä syistä. Työtapaturmat aiheuttavat selvästi vähemmän ennenaikaista poistumista työelämästä kuin edellä mainitut tekijät. Onko liioiteltua panostaa työtapaturmien vähentämiseen?

Mikäli työpaikoilla ei onnistuta pitämään henkilöstöä turvassa vaaroilta, kuinka niillä voidaan tehdä tuottavimmalla tavalla työtä?

Asiaa voi tarkastella monin eri tavoin. Tapaturmiin liittyy aina inhimillinen ulottuvuus. Pahimmillaan tapaturmat aiheuttavat pysyviä vammoja tai jopa kuoleman. Pysyvät vammat ja kivut eivät jää työpaikalle, vaan seuraavat pysyvästi mukana ja vaikuttavat työ- ja toimintakykyyn sekä työssä että kotona. Ne vaikuttavat itse tapaturman kohteen lisäksi myös lähipiiriin sekä työpaikalla että vapaa-ajalla.

Suomessa kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat pudonneet selvästi alle puoleen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Viime vuosina kuolemaan johtaneita tapaturmia on tapahtunut kolmenkymmenen kappaleen kummallakin puolen ja näistä noin kolmannes sattuu työmatkalla. Kaikkiaan työtapaturmia sattuu vuositasolla noin 120 000 kappaletta, joista työpaikoilla sattuu noin 100 000.

Työtapaturmista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus on vuositasolla 2-2,5 miljardia euroa.

Tapaturmilla on myös hintalappu. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että työtapaturmista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus on vuositasolla 2-2,5 miljardia euroa. Siis aika paljon!

Tapaturmat ovat estettävissä. Tästä on hyviä esimerkkejä erityisesti yritysmaailmasta aina tapaturmavaarallisia toimialoja myöten. Tärkeää on johtaminen ja halu parantaa toimintaa. Turvallisuusasioissa on harvoin liikesalaisuuksia tai muutakaan mitä ei haluttaisi jakaa – pikemmin turvallisuusorientoituneet organisaatiot edellyttävät omia käytäntöjään myös yhteistyökumppaneiltaan. Asian eteen tekevät ansiokasta työtä myös työmarkkinajärjestöt, työsuojeluviranomaiset ja hyviä käytäntöjä levittävät muut tahot ja verkostot, kuten Nolla Tapaturmaa –foorumi. En tunne organisaatioita, jotka saatuaan aikaan parannuksen työturvallisuudessa olisivat ”palanneet entiseen” eli todenneet turvallisuuden parantamisen tarpeettomaksi.

Turvalliset työpaikat ovat hyvin johdettuja, ja niissä on selkeät vastuut ja toimintatavat.

Miksi organisaatioiden kannattaisi satsata tapaturmien ehkäisyyn? Kokemusteni mukaan turvalliset työpaikat ovat hyvin johdettuja ja niissä on selkeät vastuut ja toimintatavat. Niiden toiminta on myös suunniteltua ja ennakoitua. Olenkin kutsunut tapaturmataajuutta ”sähläysindeksiksi”. Eli hieman kärjistäen: mikäli työpaikoilla ei onnistuta pitämään henkilöstöä turvassa vaaroilta, kuinka niillä voidaan tehdä tuottavimmalla tavalla työtä. Samoin voisi tilaajaorganisaatioiden näkökulmasta kysyä, miksi ne haluaisivat sähläävän toimijan tulevan aiheuttamaan haittaa toiminnalleen?

Tapaturmat ovat työturvallisuuden ytimessä ja niillä on iso inhimillinen ja taloudellinen merkitys. Siksi tapaturmia kannattaa torjua kaikin keinoin.

stm.fi

Uusimmat artikkelit

5.12.2019 | Tutkimus ja koulutus

Avaruusalan innovaatiot tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa

Ilmastonmuutoksen torjunta, kestävä kasvu, avaruuden kestävä käyttö ja arktinen alue, eli Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeiset viestit, olivat vahvasti esillä European Space Week –tapahtuman ohjelmassa 3.-5. joulukuuta Helsingissä.

5.12.2019 | Alan Uutiset

Konecranes vahvistaa markkina-asemaansa Kaakkois-Aasiassa ostamalla MHE-Demagin

Konecranes vahvistaa markkina-asemaansa nopeasti kasvavilla Kaakkois-Aasiassa ostamalla MHE-Demagin. Yritysosto kasvattaa Konecranesin liikevaihtoa Aasian ja Tyynenmeren alueella noin 30 prosenttia. Kaupan odotetaan toteutuvan 2.1.2020.

TUKES: Sähkötöiden johtajilla ja käytön johtajilla on ryhdistäytymisen paikka

Sähkölaitteistojen varmennus- ja määräaikaistarkastuksissa on ilmennyt asennuksiin liittyviä puutteita. Turvalllisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa sähkötöiden johtajia ja käytön johtajia tehostamaan toimintaansa ja valvomaan annettujen ohjeiden noudattamista. Käyttöönottotarkastukseen on keskityttävä huolellisesti. Huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa pitää noudattaa. Tukes ryhtyy valvomaan käytön johtajien toimintaa entistä tiiviimmin mm. dokumenttivalvonnan keinoin.

Posti raivaa esteitä digitalisaation tieltä - SisuID-pilotti asiakkaiden tunnistamiseksi verkossa ja kivijalassa

Posti osallistui digitaalisen identiteetin käyttöä edistävän hankkeen pilottiin. Uusi tunnistusmenetelmä tekisi Postin digitalisaatiotavoitteista helpommin saavutettavia.

Puhtaiden osien merkitys sähköautoteollisuudessa haastaa laitetoimittajat

FinnSonic Oy on saanut historiansa suurimman ultraäänipesulinjatilauksen. Noin kahden miljoonan euron arvoinen linja toimitetaan keväällä 2020 Saksaan sähköautoteollisuuden tarpeisiin.

Teollisuuden tarkastukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti

Viasor Oy palkittiin Teknologia 19-tapahtuman yhteydessä Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja Suomen Messusäätiön vuoden 2019 yritysinnovaatiopalkinnolla. Lokakuussa 2018 perustettu yhtiö on kehittänyt droneja hyödyntävän ratkaisun vaikeasti lähestyttävien kohteiden, kuten säiliöiden, kunnon tarkastukseen. Droneilla tehtävät seinämän paksuusmittaukset mahdollistavat käsin suoritettuja mittauksia laajemman otannan kustannustehokkaalla ja turvallisella tavalla.

8.11.2019 | Kumppaniartikkeli

KL-Lämmön osaaminen tulppaa teollisten laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa. Ainakin kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tässä on suurten kiinteistöjen omistajille taas yksi hyvä syy pitää järjestelmät kunnossa.