Näkökulma | 28.3.2018

Työtapaturmat voidaan estää

Työturvallisuus on ollut alkuvuonna säännöllisesti uutisissa, koska viime viikkoina on valitettavasti sattunut useita kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Työtapaturmien ehkäisyä pidetään keskeisenä työsuojelun ilmentymänä. Organisaatiot kuvaavatkin turvallisuustasoaan usein tapaturmataajuuden avulla – mitä pienempi tapaturmataajuus, sitä parempi turvallisuustaso.

raimo_antila

Raimo Antila

Sosiaali- ja terveysministeriön Työ- ja tasa-arvo-osaston osastopäällikkö

Työtapaturmat ovat vain pieni osa työturvallisuutta. Kuvaavaa onkin, että työelämästä poistuu työntekijöitä ennenaikaisesti eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia ja mielenterveydellisistä syistä. Työtapaturmat aiheuttavat selvästi vähemmän ennenaikaista poistumista työelämästä kuin edellä mainitut tekijät. Onko liioiteltua panostaa työtapaturmien vähentämiseen?

Mikäli työpaikoilla ei onnistuta pitämään henkilöstöä turvassa vaaroilta, kuinka niillä voidaan tehdä tuottavimmalla tavalla työtä?

Asiaa voi tarkastella monin eri tavoin. Tapaturmiin liittyy aina inhimillinen ulottuvuus. Pahimmillaan tapaturmat aiheuttavat pysyviä vammoja tai jopa kuoleman. Pysyvät vammat ja kivut eivät jää työpaikalle, vaan seuraavat pysyvästi mukana ja vaikuttavat työ- ja toimintakykyyn sekä työssä että kotona. Ne vaikuttavat itse tapaturman kohteen lisäksi myös lähipiiriin sekä työpaikalla että vapaa-ajalla.

Suomessa kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat pudonneet selvästi alle puoleen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Viime vuosina kuolemaan johtaneita tapaturmia on tapahtunut kolmenkymmenen kappaleen kummallakin puolen ja näistä noin kolmannes sattuu työmatkalla. Kaikkiaan työtapaturmia sattuu vuositasolla noin 120 000 kappaletta, joista työpaikoilla sattuu noin 100 000.

Työtapaturmista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus on vuositasolla 2-2,5 miljardia euroa.

Tapaturmilla on myös hintalappu. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että työtapaturmista aiheutuva menetetyn työpanoksen kustannus on vuositasolla 2-2,5 miljardia euroa. Siis aika paljon!

Tapaturmat ovat estettävissä. Tästä on hyviä esimerkkejä erityisesti yritysmaailmasta aina tapaturmavaarallisia toimialoja myöten. Tärkeää on johtaminen ja halu parantaa toimintaa. Turvallisuusasioissa on harvoin liikesalaisuuksia tai muutakaan mitä ei haluttaisi jakaa – pikemmin turvallisuusorientoituneet organisaatiot edellyttävät omia käytäntöjään myös yhteistyökumppaneiltaan. Asian eteen tekevät ansiokasta työtä myös työmarkkinajärjestöt, työsuojeluviranomaiset ja hyviä käytäntöjä levittävät muut tahot ja verkostot, kuten Nolla Tapaturmaa –foorumi. En tunne organisaatioita, jotka saatuaan aikaan parannuksen työturvallisuudessa olisivat ”palanneet entiseen” eli todenneet turvallisuuden parantamisen tarpeettomaksi.

Turvalliset työpaikat ovat hyvin johdettuja, ja niissä on selkeät vastuut ja toimintatavat.

Miksi organisaatioiden kannattaisi satsata tapaturmien ehkäisyyn? Kokemusteni mukaan turvalliset työpaikat ovat hyvin johdettuja ja niissä on selkeät vastuut ja toimintatavat. Niiden toiminta on myös suunniteltua ja ennakoitua. Olenkin kutsunut tapaturmataajuutta ”sähläysindeksiksi”. Eli hieman kärjistäen: mikäli työpaikoilla ei onnistuta pitämään henkilöstöä turvassa vaaroilta, kuinka niillä voidaan tehdä tuottavimmalla tavalla työtä. Samoin voisi tilaajaorganisaatioiden näkökulmasta kysyä, miksi ne haluaisivat sähläävän toimijan tulevan aiheuttamaan haittaa toiminnalleen?

Tapaturmat ovat työturvallisuuden ytimessä ja niillä on iso inhimillinen ja taloudellinen merkitys. Siksi tapaturmia kannattaa torjua kaikin keinoin.

stm.fi

Uusimmat artikkelit

Suomessa on otollinen kulttuuri yhdessä kehittämiselle

– Suomi on raskaan prosessiteollisuuden ja konerakentamisen Piilaakso, Pauli Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa uusien teknologioiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden, akateemisten laitosten ja jopa samalla toimialalla kilpailevien yritysten kesken on Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa.

17.12.2018 | Tutkimus ja koulutus

Vanhan kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristöön huolestuttavat edelleen Kolarissa

Tietoa vanhojen kaivosten ympäristön nykyisestä tilasta, erityisesti niiden vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään ja luonnontuotteiden käytettävyyteen kaivataan nykyistä enemmän, osoittaa tuore tutkimus.

13.12.2018 | Alan Uutiset

Fortum valmistautuu Kivenlahden uuteen biolämpölaitokseen rakentamalla uuden kaukolämpölinjan

Fortum kertoo aloittavansa kaukolämpölinjan rakennustyöt Kivenlahdesta Puolarmetsään Espoossa. Putkiyhteydellä valmistaudutaan Kivenlahteen rakennettavaan biolämpölaitokseen, joka tulee vähentämään merkittävästi Espoon hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2020 aloittava uusi biolämpölaitos tulee korvaamaan osan Espoon hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Polttoaineena uudessa laitoksessa käytetään puuperäisiä polttoaineita, kuten hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

Mikkeli lähtee hyödyntämään biohiiltä hulevesien käsittelyssä

Mikkelin kaupunki panostaa uusien biohiiliratkaisujen käyttöönottoon. Kaupunkiin Pitkäjärvelle rakennetaan alkuvuoden 2019 aikana biohiiltä hyödyntävä hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka toimii samalla ainutlaatuisena hulevesien suodatinratkaisujen tutkimus- ja kehittämisympäristönä tutkimustoimijoille ja yrityksille. Uusi ympäristö vahvistaa osaltaan alueen vesiosaamista.

Elcolinen kunnianhimoinen lupaus: 100 miljoonan liikevaihto 2023 mennessä

Elcoline Group kertoo haluavansa tuottaa erinomaisia teknisiä urakointi- ja kunnossapitopalveluita teollisuusyrityksille ja olla toimialallaan maailman ykkönen. Tavoitteet vaativat määrätietoista kasvua ja siirtymistä yrityksenä seuraavaan kokoluokkaan. Elcolinen kohdalla se tarkoittaa 1 000 työntekijää ja 100 miljoonan euron liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana. Liikevaihtotavoitteen Elcoline aikoo saavuttaa orgaanisen kasvun ja yrityskauppojen avulla.  

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.