https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 8.5.2014

Osaaminen on kilpailutekijä!

Kunnossapitotehtäviin tarvitaan poikkitieteellistä yleisosaamista.

Osaaminen on  kilpailutekijä!

Kari Ojala
Rautaruukin Raahen tehtaan johtaja
Promaint ry hallituksen jäsen

Monen perusteollisuuden prosessin ongelmana on suurten ikäluokkien nopeatahtinen eläkkeelle siirtyminen. Samalla poistuu paljon teknistä osaamista, joka työnantajan on pystyttävä korvaamaan. Mitä paremmat valmiudet uusille tulijoille on koulutuksen kautta onnistuttu rakentamaan, sitä lyhyempi on työssä oppimisen vaihe ja sitä nopeammin saadaan resurssit tehokkaaseen käyttöön.

Teknillisen koulutuksen haasteena on teknologioiden nopea kehitys. Jos suurin osa koulutusvaiheesta käytetään syvällisen osaamisen saamiseen johonkin tekniikan osa-alueeseen, perusopintojen vaihe jää pakostakin lyhyemmäksi ja kapeammaksi. Teknisen koulutuksen painopistettä ohjataan tuleviin potentiaalisiin kasvu-alueisiin tai niihin teknologioihin, jotka tarjoavat riittävästi yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksia, ja sitä kautta ulkopuolista rahoitusta. Se on pääasiassa hyvä asia, sillä koulutuksen tuleekin ennakoida yhteiskunnan osaamistarpeita. Huolestuttavaksi se muodostuu, jos keskitytään liikaa kapeisiin erikoisaloihin.

Suomessa on paljon tuotantolaitoksia, jotka on rakennettu vuosia sitten. Ne ovat elinkaarensa osalta ylläpito- tai uusimisvaiheessa. Kunnossapidollisesti tämä on haaste. Ikääntyvien laitteiden toimintakunto pitää pystyä varmistamaan, jotta prosessit pyörivät sujuvasti. Ilmaantuneiden häiriöiden korjaaminen ei yksin riitä, vaan kunnossapidon tulee pystyä ennakoimaan ja painottua laitosten käytettävyyden ja luotettavuuden varmistamiseen. Hyvä kunnossapito on samalla teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämistä.

Tästä näkökulmasta on riskialtista, jos muutamien vuosien päästä valtaosa osaamisesta ja osaajista on suuntautunut erityisaloille. Kunnossapitotehtäviin tarvitaan poikkitieteellistä yleisosaamista.

Teknillisten yliopistojen ja muiden oppilaitosten tulee huolehtia siitä, että yleinen kone- ja sähkötekniikka pysyvät edelleen opetuksen vahvana perustana. Lisäksi tarvitaan muun muassa diagnostiikan ja automaatiotekniikan hallintaa. Vahvan yleisteknisen perustan päälle on helpompaa rakentaa kunnossapidon johtamisen ja menetelmien osaaminen.

Kari Ojala
Kirjoittaja on Rautaruukin Raahen tehtaan johtaja ja Promaint ry:n hallituksen jäsen

Uusimmat artikkelit

12.4.2024 | Alan Uutiset

Volvo Cars käyttää biokaasua ensimmäisessä ilmastoneutraalissa tehtaassaan Kiinassa

Volvon tehdas Taizhoussa on siirtynyt käyttämään biokaasua. Taizhou on toinen Volvon ilmastoneutraali autotehdas Göteborgissa sijaitsevan Torslandan-tuotantolaitoksen jälkeen.

Kunnossapitokonkari opiskelee työn ohella alan erikoisammattitutkintoa

L&T Ympäristöpalveluiden laitostyöntekijä Kari Asikainen suorittaa aikuisena jo kolmatta tutkintoa. Taitotalossa suoritettava Kunnossapidon erikoisammattitutkinto auttaa etenemään hallinnollisiin tehtäviin.

SSAB:n vihreä energian jätti-investointi meni Ruotsiin, Raahen terästehtaan vuoro myöhemmin

Uusi huippumoderni fossiilivapaan teräksen minimill-tuotantolaitos rakennetaan Ruotsiin. Tehtaan uudistus vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia. SSAB kertoo liiketoiminnallisten syiden puoltaneen hankkeen etenemistä seuraavaksi Luulajan tehtaassa.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.