Näkökulma | 8.5.2014

Osaaminen on kilpailutekijä!

Kunnossapitotehtäviin tarvitaan poikkitieteellistä yleisosaamista.

Osaaminen on  kilpailutekijä!

Kari Ojala
Rautaruukin Raahen tehtaan johtaja
Promaint ry hallituksen jäsen

Monen perusteollisuuden prosessin ongelmana on suurten ikäluokkien nopeatahtinen eläkkeelle siirtyminen. Samalla poistuu paljon teknistä osaamista, joka työnantajan on pystyttävä korvaamaan. Mitä paremmat valmiudet uusille tulijoille on koulutuksen kautta onnistuttu rakentamaan, sitä lyhyempi on työssä oppimisen vaihe ja sitä nopeammin saadaan resurssit tehokkaaseen käyttöön.

Teknillisen koulutuksen haasteena on teknologioiden nopea kehitys. Jos suurin osa koulutusvaiheesta käytetään syvällisen osaamisen saamiseen johonkin tekniikan osa-alueeseen, perusopintojen vaihe jää pakostakin lyhyemmäksi ja kapeammaksi. Teknisen koulutuksen painopistettä ohjataan tuleviin potentiaalisiin kasvu-alueisiin tai niihin teknologioihin, jotka tarjoavat riittävästi yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksia, ja sitä kautta ulkopuolista rahoitusta. Se on pääasiassa hyvä asia, sillä koulutuksen tuleekin ennakoida yhteiskunnan osaamistarpeita. Huolestuttavaksi se muodostuu, jos keskitytään liikaa kapeisiin erikoisaloihin.

Suomessa on paljon tuotantolaitoksia, jotka on rakennettu vuosia sitten. Ne ovat elinkaarensa osalta ylläpito- tai uusimisvaiheessa. Kunnossapidollisesti tämä on haaste. Ikääntyvien laitteiden toimintakunto pitää pystyä varmistamaan, jotta prosessit pyörivät sujuvasti. Ilmaantuneiden häiriöiden korjaaminen ei yksin riitä, vaan kunnossapidon tulee pystyä ennakoimaan ja painottua laitosten käytettävyyden ja luotettavuuden varmistamiseen. Hyvä kunnossapito on samalla teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämistä.

Tästä näkökulmasta on riskialtista, jos muutamien vuosien päästä valtaosa osaamisesta ja osaajista on suuntautunut erityisaloille. Kunnossapitotehtäviin tarvitaan poikkitieteellistä yleisosaamista.

Teknillisten yliopistojen ja muiden oppilaitosten tulee huolehtia siitä, että yleinen kone- ja sähkötekniikka pysyvät edelleen opetuksen vahvana perustana. Lisäksi tarvitaan muun muassa diagnostiikan ja automaatiotekniikan hallintaa. Vahvan yleisteknisen perustan päälle on helpompaa rakentaa kunnossapidon johtamisen ja menetelmien osaaminen.

Kari Ojala
Kirjoittaja on Rautaruukin Raahen tehtaan johtaja ja Promaint ry:n hallituksen jäsen

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.