https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 8.5.2014

Osaaminen on kilpailutekijä!

Kunnossapitotehtäviin tarvitaan poikkitieteellistä yleisosaamista.

Osaaminen on  kilpailutekijä!

Kari Ojala
Rautaruukin Raahen tehtaan johtaja
Promaint ry hallituksen jäsen

Monen perusteollisuuden prosessin ongelmana on suurten ikäluokkien nopeatahtinen eläkkeelle siirtyminen. Samalla poistuu paljon teknistä osaamista, joka työnantajan on pystyttävä korvaamaan. Mitä paremmat valmiudet uusille tulijoille on koulutuksen kautta onnistuttu rakentamaan, sitä lyhyempi on työssä oppimisen vaihe ja sitä nopeammin saadaan resurssit tehokkaaseen käyttöön.

Teknillisen koulutuksen haasteena on teknologioiden nopea kehitys. Jos suurin osa koulutusvaiheesta käytetään syvällisen osaamisen saamiseen johonkin tekniikan osa-alueeseen, perusopintojen vaihe jää pakostakin lyhyemmäksi ja kapeammaksi. Teknisen koulutuksen painopistettä ohjataan tuleviin potentiaalisiin kasvu-alueisiin tai niihin teknologioihin, jotka tarjoavat riittävästi yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksia, ja sitä kautta ulkopuolista rahoitusta. Se on pääasiassa hyvä asia, sillä koulutuksen tuleekin ennakoida yhteiskunnan osaamistarpeita. Huolestuttavaksi se muodostuu, jos keskitytään liikaa kapeisiin erikoisaloihin.

Suomessa on paljon tuotantolaitoksia, jotka on rakennettu vuosia sitten. Ne ovat elinkaarensa osalta ylläpito- tai uusimisvaiheessa. Kunnossapidollisesti tämä on haaste. Ikääntyvien laitteiden toimintakunto pitää pystyä varmistamaan, jotta prosessit pyörivät sujuvasti. Ilmaantuneiden häiriöiden korjaaminen ei yksin riitä, vaan kunnossapidon tulee pystyä ennakoimaan ja painottua laitosten käytettävyyden ja luotettavuuden varmistamiseen. Hyvä kunnossapito on samalla teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämistä.

Tästä näkökulmasta on riskialtista, jos muutamien vuosien päästä valtaosa osaamisesta ja osaajista on suuntautunut erityisaloille. Kunnossapitotehtäviin tarvitaan poikkitieteellistä yleisosaamista.

Teknillisten yliopistojen ja muiden oppilaitosten tulee huolehtia siitä, että yleinen kone- ja sähkötekniikka pysyvät edelleen opetuksen vahvana perustana. Lisäksi tarvitaan muun muassa diagnostiikan ja automaatiotekniikan hallintaa. Vahvan yleisteknisen perustan päälle on helpompaa rakentaa kunnossapidon johtamisen ja menetelmien osaaminen.

Kari Ojala
Kirjoittaja on Rautaruukin Raahen tehtaan johtaja ja Promaint ry:n hallituksen jäsen

Uusimmat artikkelit

15.3.2024 | Alan Uutiset

Traficom julkaisi selvityksen koko Suomen kaukoliikenteen pysäyttäneen ratavaurion syistä – korjaamista tiedonkulussa

Ratavaurion syynä oli veturin rikkoontuminen ja sitä seuranneet liikkeellelähtöyritykset. Selvityksen mukaan erityisesti häiriötilanteiden viestinnässä ja johtamisessa on kehitettävää. Tapahtumiin liittyvien keskeisten toimijoiden yhteinen tilannekuva puuttui. 

Raision kaikki tehtaat ovat nyt hiilineutraaleja – ratkaisut syntyivät yhteistyössä kumppanien kanssa

Tuotannot pyörivät nyt uusiutuvalla energialla, eikä päästökompensaatioihin ole tarvinnut turvautua.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.