Näkökulma | 8.5.2014

Osaaminen on kilpailutekijä!

Kunnossapitotehtäviin tarvitaan poikkitieteellistä yleisosaamista.

Osaaminen on  kilpailutekijä!

Kari Ojala
Rautaruukin Raahen tehtaan johtaja
Promaint ry hallituksen jäsen

Monen perusteollisuuden prosessin ongelmana on suurten ikäluokkien nopeatahtinen eläkkeelle siirtyminen. Samalla poistuu paljon teknistä osaamista, joka työnantajan on pystyttävä korvaamaan. Mitä paremmat valmiudet uusille tulijoille on koulutuksen kautta onnistuttu rakentamaan, sitä lyhyempi on työssä oppimisen vaihe ja sitä nopeammin saadaan resurssit tehokkaaseen käyttöön.

Teknillisen koulutuksen haasteena on teknologioiden nopea kehitys. Jos suurin osa koulutusvaiheesta käytetään syvällisen osaamisen saamiseen johonkin tekniikan osa-alueeseen, perusopintojen vaihe jää pakostakin lyhyemmäksi ja kapeammaksi. Teknisen koulutuksen painopistettä ohjataan tuleviin potentiaalisiin kasvu-alueisiin tai niihin teknologioihin, jotka tarjoavat riittävästi yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksia, ja sitä kautta ulkopuolista rahoitusta. Se on pääasiassa hyvä asia, sillä koulutuksen tuleekin ennakoida yhteiskunnan osaamistarpeita. Huolestuttavaksi se muodostuu, jos keskitytään liikaa kapeisiin erikoisaloihin.

Suomessa on paljon tuotantolaitoksia, jotka on rakennettu vuosia sitten. Ne ovat elinkaarensa osalta ylläpito- tai uusimisvaiheessa. Kunnossapidollisesti tämä on haaste. Ikääntyvien laitteiden toimintakunto pitää pystyä varmistamaan, jotta prosessit pyörivät sujuvasti. Ilmaantuneiden häiriöiden korjaaminen ei yksin riitä, vaan kunnossapidon tulee pystyä ennakoimaan ja painottua laitosten käytettävyyden ja luotettavuuden varmistamiseen. Hyvä kunnossapito on samalla teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämistä.

Tästä näkökulmasta on riskialtista, jos muutamien vuosien päästä valtaosa osaamisesta ja osaajista on suuntautunut erityisaloille. Kunnossapitotehtäviin tarvitaan poikkitieteellistä yleisosaamista.

Teknillisten yliopistojen ja muiden oppilaitosten tulee huolehtia siitä, että yleinen kone- ja sähkötekniikka pysyvät edelleen opetuksen vahvana perustana. Lisäksi tarvitaan muun muassa diagnostiikan ja automaatiotekniikan hallintaa. Vahvan yleisteknisen perustan päälle on helpompaa rakentaa kunnossapidon johtamisen ja menetelmien osaaminen.

Kari Ojala
Kirjoittaja on Rautaruukin Raahen tehtaan johtaja ja Promaint ry:n hallituksen jäsen

Uusimmat artikkelit

Fortumilta ratkaisu jätteenpolton tuhkaongelmaan

Fortum avaa lähiviikkojen aikana Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen Porin Mäntyluodossa. Kyseessä on merkittävä ratkaisu tuhkan polttamisen mukana syntyvän suolaongelman poistamiseksi.

15.10.2019 | Tutkimus ja koulutus

IoT:n hyödyntäminen yrityksissä on merkittävässä kasvussa

Elisan teettämän tutkimuksen* mukaan jo lähes puolet yli 500 hengen suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista hyödyntää esineiden internetiä. Sen käyttäminen on lisääntynyt erityisesti 250–1000 hengen yrityksissä ja organisaatioissa.

Uusi moottoroitu sääsuoja edistää puurakentamista

NCC rakentaa Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin kahta puukerrostaloa, jotka valmistuvat täysin uudenlaisen sääsuojan alla. 

14.10.2019 | Alan Uutiset

Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä

Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia.

Empower ja Visuon käynnistävät yhteistyön 360°VR-teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä

Empower ja 360° visuaalisten työkalujen toimittaja Visuon ovat aloittaneet yhteistyön, jossa teollisuudelle älykästä kunnossapitoa ja ylläpidon analytiikkapalveluita tarjoava Empower hyödyntää Visuonin 360° VR-teknologiaan pohjautuvaa alustaa Em360° toimitilojen mallinnus- ja etähallintaratkaisussa Suomessa.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.