Näkökulma | 15.3.2017

Ovet auki ja kiinni yhtaikaa

Moottorit osaavat kertoa itsenäisesti keskukselle, jos ne epäilevät vikaantuvansa. Laivat viestivät ennen satamaan tuloa tietoja huoltotarpeistaan. Koneen toteuttamat hissit jopa kertovat selvällä englannilla, miten viimeisin kuljetus sujui, ja havaitsiko järjestelmä jotain erityistä toiminnan aikana. Kaikki tämä on jo täyttä arkipäivää.

Ovet auki ja kiinni yhtaikaa

Reko Lehti

Partneri yrityksessä Taival Advisory Oy. Erityisosaamisalueet: digitaalinen muutos, ekosysteemit sekä tulevaisuuden yritysarkkitehtuurit.

Eräs digitalisoitumisen ja teollisen internetin avainhyödyistä on tiedon avoimuuden lisääntyminen. Monet yritykset tarjoavat ohjelmoitavia rajapintoja (API) organisaation ulkopuolelle toivoen rakentavansa samalla ekosysteemiä tai uusia, itseäänkin hyödyttäviä palveluita tarjotun tiedon ympärille.

Tiedon avoimuus on lisääntymässä myös organisaatioiden välisessä toiminnassa. Aiemmin yrityksen sisäisenä pidetty tieto on työssä käytettävän teknologian kautta usein myös vuokratyövoiman tai kumppanin saatavilla. Entistä matalammat organisaatiot luovat yrityksille myös tarvetta antaa työntekijöilleen pääsy entistä laajempaan tietomäärään.

Tietoturvasta vastaaville teollinen internet ja tiedon jaon avoimuus aiheuttavat kuitenkin unettomia öitä. Vastavoimana tiedon vapaalle jakamiselle on regulaatio, joka yrittää pysyä mukana kehityksen vauhdissa. Keväällä 2018 voimaan astuva Euroopan unionin tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR) pyrkii suojaamaan yksityishenkilöiden henkilötietoja kattavilla rajoituksilla ja tuntuvilla sanktioilla. Vaikka asetuksesta ja sen tuomista lakimuutoksista puhutaan Suomen yrityselämässä paljon, tulevat sen tuomat vaatimukset yllättämään monen yrityksen täysin.

Tietoturvan ryhtiliikkeelle onkin kysyntää. Virukset ja kalasteluhyökkäykset ovat arkipäivää miltei jokaisessa yrityksessä, ja mitä arvokkaampaa tietoa yritys käsittelee, sitä vahvempia ja kehittyneempiä ovat hyökkäykset. Flame, erittäin edistynyt haittaohjelma, löydettiin 2010-luvun alussa saastutettuaan kahden vuoden ajan ennennäkemättömän tehokkaasti ja huomaamatta Lähi-idän maiden tehdasjärjestelmiä ja poliittisia organisaatioita. Stuxnet, toinen kehittynyt haittaohjelma, onnistui sabotoimaan tietyn Iranilaisen tehtaan tuotantoa muuttamalla tuotantolinjan sentrifugien ohjauslogiikkaa.

Yritykset ovat siis tilanteessa, jossa kaikkea tiedonvaihtoa pitäisi lisätä massiivisesti, mutta samalla rajata ja suojata tarkasti monista eri näkökulmista. Jos haluaa pysyä kehityksen vauhdissa, on yrityksen tieto-omaisuudesta vastaavien henkilöiden kyettävä edistämään kumpaakin näistä vastakkaissuuntaisista tavoitteista. Alla kolme tärkeää vaatimusta tietoturvalliselle digitaaliselle organisaatiolle:

Reagointinopeus ratkaisee

Jatkuvasti kehittyvät haittaohjelmat ja murtautumiskeinot pääsevät läpi yritykseen kuin yritykseen. Sen sijaan että yritykset rakentavat paksuja muureja ja tarkkoja rajauksia tiedon suojaksi, on tärkeää panostaa poikkeamien havainnointinopeuteen ja tehokkaaseen reagointiin. Mitä kauemmin hyökkäykselle on altistuneena, sen suuremmat ovat tuhot.

Koulutettu henkilöstö - paras suojakilpi

Kattava, toistuva viestintä ja koulutus erityisesti riskiryhmään kuuluville työntekijöille on olennainen suojautumiskeino. Kun henkilöstö oppii tunnistamaan ja reagoimaan tietoturvauhkiin oikealla tavalla ja tietää miten kriittistä tietoa tulee käsitellä, riskit tietovarkauksista pienenevät huomattavasti. Positiivinen, pelottelematon ja faktapohjainen viestintä tietoturvaprosesseista ja yhteisistä toimintatavoista varmistaa, että haitallisia tapahtumia kuten virusinfektioita ei peitellä, vaan ne saavat ansaitsemaansa huomiota.

Suojaa alusta loppuun

Riippumatta tiedonsiirron tavasta, tiedon siirtokanava pitää olla tilkitty joka kohdasta, sekä teknisesti että sopimuksin. Jos jaat tietoja asiakkaista kumppanille, tietojen tulee olla on salattuna, keskinäisen sopimuksen tulee kattaa tiedon siirto ja suojaaminen ja tietoa tulee siirtää vain sen verran kuin on tarpeen. Jos tietoa siirretään teknisesti, on varmistettava että tieto on koko matkan kohdejärjestelmään asti salattuna.

Tulevaisuus on älykäs

Tarpeet tiedon suojaamiselle, mutta myös avoimelle, joustavalle jakamiselle tulevat kiihtymään entisestään tulevaisuudessa. Asioiden internetin (IOT) yleistyessä saatavilla olevan tiedon määrä tulee räjähtämään, kun kaikki leivänpaahtimesta sähkövoimalaan on liitetty verkkoon. Uudet teknologiat mahdollistavat kuitenkin tietojen suojaamisen tulevaisuudessakin. Lohkoketjujen (blockchain) ennustetaan mullistavan tiedon luotettavuuden ongelmat rekisteröimällä vaikkapa laitteen huoltotiedot erityiseen suojattuun tietokantaan jota kuka tahansa voi tarkastella, mutta ei muuttaa. Tekoäly taas valjastetaan oppimaan yrityksen tiedon käsittelytapoja, ja huomatessaan jotain vierasta toimintaa, tekee hälytyksen tai sulkee pääsyn ko. tietoon.

Tiedon vapaalla saatavuudella on suuri merkitys ihmisten, yritysten ja jopa valtioiden toiminnalle ja kehittämiselle. Samaan aikaan politiikassa nähdään, miten tiedon vääristelyllä tai rajoittamisella saadaan aikaan suurta vahinkoa. Yritysten velvollisuus on olla suunnannäyttäjiä avoimen, turvallisen tiedon tuottamisessa, pitämällä oviaan auki, mutta sulkemalla ne herkästi tarpeen niin vaatiessa.

 

Kirjoittaja Reko Lehti

Reko on partneri yrityksessä Taival Advisory Oy erityisosaamisalueinaan digitaalinen muutos, ekosysteemit sekä tulevaisuuden yritysarkkitehtuurit. Hän on aiemmin toiminut tietoturvan, liiketoiminta-arkkitehtuurin ja strategian johtotehtävissä kaupan alalla sekä johdon konsulttina.

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.