Näkökulma | 5.3.2017

Turvallisuuden ydin, ihminen

Meillä kaikilla on esikuvia ja roolimalleja elämän eri osa-alueilta liittyen esimerkiksi harrastuksiimme tai työelämäämme. Vaikka emme puhuisikaan varsinaisesta esikuvasta, niin työyhteisöstämme löytyy vähintäänkin yksi tai useampi henkilö johon luotamme ja jota katsomme vahvasti ylöspäin. Kyseiset henkilöt toimivat meille esimerkkinä ja muokkaavat siten osaltaan toimintaamme. Tämä koskee myös suhtautumistamme turvallisuuteen.

Turvallisuuden ydin, ihminen

Erkki Mäkelä 
aluemyyntipäällikkö, teollisuuspalvelut
Lassila & Tikanoja Oyj

Erityisesti työuran alkuvaiheessa ja uudessa toimintaympäristössä aistitaan herkästi ihmisten toimintatapoja ja suhtautumista turvallisuusasioihin. Perehdyttäjän tai opastajan, mutta samalla koko työyhteisön kautta koemme, miten turvallisuus huomioidaan organisaatiossa käytännössä. Havaittu tekeminen sekä asenne siirtyvät huomaamatta myös meidän omaan toimintaamme. Onkin ensiarvoisen tärkeää huomioida, että meistä jokainen on osa työyhteisöä ja siten oma toimintamme vaikuttaa myös muiden tekemiseen. Vaikka vahinko ei sattuisi suoraan minulle, se saattaa esimerkin kautta tapahtua jollekin toiselle.

Olen ollut koko työurani tehtävissä, joissa olen onnekseni päässyt kiertämään hyvin erilaisia toimintaympäristöjä ja näkemään samalla erilaisia turvallisuuden toimintamalleja. Lähes kaikilla yrityksillä on tänä päivänä sisäänrakennetut turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset ja prosessit ja niitä hyvin tai vähemmän hyvin tukevat järjestelmät. Toisin sanoen tavoitellaan toimintamallia, jossa ihminen voi vaihtua, mutta malli toimii yhtä hyvin. Ainakin teoriassa.

Toimintamalli sekä järjestelmät tulee olla rakennettuina ja ohjeistukset ovat välttämättömiä, mutta käytännössä päivittäiset valinnat ja päätökset tekee lopulta aina ihminen. Uskonkin, että parhaiten turvallisuusasioissa kuten myös muussa liiketoiminnassa pärjäävät ne organisaatiot, jotka osaavat aidosti huomioida tekijän, ihmisen. Tämä korostuu erityisesti nykymaailmassa, jossa keskitytään entistä enemmän tietoon ja järjestelmiin.

Meistä jokainen toimii esimerkkinä työyhteisön muille jäsenille riippumatta siitä millä organisaatiotasolle toimimme. Tuolla esimerkillä on merkittäviä vaikutuksia niin turvallisuudessa kuin muutenkin liiketoiminnassa menestymiseen. Muistetaan tämä tehdessämme päivittäisiä valintoja.

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.