Näkökulma | 9.6.2015

Älykkyyttä kunnossapitoon

Alaa vähemmän tuntevien joukossa kunnossapito mielletään usein raskaaksi ja hankalissa olosuhteissa tehtäväksi työksi, jossa on vielä tyypillisesti tiukka aikataulu. Teollisuuden suurissa investointi- ja huoltoseisokeissa edellä kuvatut tuntomerkit ovat usein todellisuutta, mutta kunnossapito on myös paljon muuta.

Älykkyyttä kunnossapitoon

Kalevi Rantala

Kirjoittaja on Promaint ry:n hallituksen jäsen ja Efora Oy:n Veitsiluodon tulosyksikön päällikkö

Viime aikoina on noussut voimakkaasti esiin tiedon parempi hyödyntäminen kunnossapidossa. Sanat teollinen internet ja big data tulevat vastaan päivittäin. Kunnossapidossa on perinteisesti hyödynnetty eri laitteiden yksittäisiä tietoja, esimerkiksi värähtelyarvoja kunnonvalvontamittauksissa. Nykyajan tiedon hallinnan sovellukset antavat uusia mahdollisuuksia hyödyntää käytettävissä olevaa tietoa myös kunnossapidossa muun muassa laitteiden vikaantumisen ennustamiseen.

Keräämällä tietoa laitteiden ympärillä toimivista eri tietojärjestelmistä kuten tuotantotiedot, ohjausjärjestelmät ja kunnossapidon tiedot sekä näitä tietoja älykkäästi samanaikaisesti analysoimalla voidaan mahdollinen laitteen häiriö ennustaa varmemmin etukäteen. Operaattorilla jää näin aikaa poistaa hallitusti alkava vikatilanne siten, että tuotanto ei ehdi pysähtyä.
Suomi on ollut edelläkävijä monella teknologia-alueella. Miksi emme voisi olla suunnannäyttäjiä myös teollisessa internetissä ja tiedon hyödyntämisessä tuotantolaitteistojen älykkäässä kunnossapidossa?

On hienoa, että Suomessa on suuria investointihankkeita meneillään ja myös uusia hankkeita on starttaamassa. Jotta voimme varmistaa kilpailukykymme myös tulevaisuudessa, pitää meidän hoitaa myös kunnossapito tehokkaasti uusia tekniikoita ja tietoa hyödyntäen. Tuotannon täytyy toimia kuhunkin tilanteeseen parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Kun on sitten suunnitellun
huollon aika, edelleen arvossa ovat ne taidot, joilla osaava kunnossapitohenkilöstö suorittaa laitteiden vaihdot ja huollot turvallisesti sekä asiantuntevasti, jotta seuraava tuotantojakso voidaan ajaa ilman yllättäviä häiriöitä.

Uusimmat artikkelit

Fortumilta ratkaisu jätteenpolton tuhkaongelmaan

Fortum avaa lähiviikkojen aikana Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen Porin Mäntyluodossa. Kyseessä on merkittävä ratkaisu tuhkan polttamisen mukana syntyvän suolaongelman poistamiseksi.

15.10.2019 | Tutkimus ja koulutus

IoT:n hyödyntäminen yrityksissä on merkittävässä kasvussa

Elisan teettämän tutkimuksen* mukaan jo lähes puolet yli 500 hengen suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista hyödyntää esineiden internetiä. Sen käyttäminen on lisääntynyt erityisesti 250–1000 hengen yrityksissä ja organisaatioissa.

Uusi moottoroitu sääsuoja edistää puurakentamista

NCC rakentaa Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin kahta puukerrostaloa, jotka valmistuvat täysin uudenlaisen sääsuojan alla. 

14.10.2019 | Alan Uutiset

Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä

Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia.

Empower ja Visuon käynnistävät yhteistyön 360°VR-teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä

Empower ja 360° visuaalisten työkalujen toimittaja Visuon ovat aloittaneet yhteistyön, jossa teollisuudelle älykästä kunnossapitoa ja ylläpidon analytiikkapalveluita tarjoava Empower hyödyntää Visuonin 360° VR-teknologiaan pohjautuvaa alustaa Em360° toimitilojen mallinnus- ja etähallintaratkaisussa Suomessa.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.