Näkökulma | 9.6.2015

Älykkyyttä kunnossapitoon

Alaa vähemmän tuntevien joukossa kunnossapito mielletään usein raskaaksi ja hankalissa olosuhteissa tehtäväksi työksi, jossa on vielä tyypillisesti tiukka aikataulu. Teollisuuden suurissa investointi- ja huoltoseisokeissa edellä kuvatut tuntomerkit ovat usein todellisuutta, mutta kunnossapito on myös paljon muuta.

Älykkyyttä kunnossapitoon

Kalevi Rantala

Kirjoittaja on Promaint ry:n hallituksen jäsen ja Efora Oy:n Veitsiluodon tulosyksikön päällikkö

Viime aikoina on noussut voimakkaasti esiin tiedon parempi hyödyntäminen kunnossapidossa. Sanat teollinen internet ja big data tulevat vastaan päivittäin. Kunnossapidossa on perinteisesti hyödynnetty eri laitteiden yksittäisiä tietoja, esimerkiksi värähtelyarvoja kunnonvalvontamittauksissa. Nykyajan tiedon hallinnan sovellukset antavat uusia mahdollisuuksia hyödyntää käytettävissä olevaa tietoa myös kunnossapidossa muun muassa laitteiden vikaantumisen ennustamiseen.

Keräämällä tietoa laitteiden ympärillä toimivista eri tietojärjestelmistä kuten tuotantotiedot, ohjausjärjestelmät ja kunnossapidon tiedot sekä näitä tietoja älykkäästi samanaikaisesti analysoimalla voidaan mahdollinen laitteen häiriö ennustaa varmemmin etukäteen. Operaattorilla jää näin aikaa poistaa hallitusti alkava vikatilanne siten, että tuotanto ei ehdi pysähtyä.
Suomi on ollut edelläkävijä monella teknologia-alueella. Miksi emme voisi olla suunnannäyttäjiä myös teollisessa internetissä ja tiedon hyödyntämisessä tuotantolaitteistojen älykkäässä kunnossapidossa?

On hienoa, että Suomessa on suuria investointihankkeita meneillään ja myös uusia hankkeita on starttaamassa. Jotta voimme varmistaa kilpailukykymme myös tulevaisuudessa, pitää meidän hoitaa myös kunnossapito tehokkaasti uusia tekniikoita ja tietoa hyödyntäen. Tuotannon täytyy toimia kuhunkin tilanteeseen parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Kun on sitten suunnitellun
huollon aika, edelleen arvossa ovat ne taidot, joilla osaava kunnossapitohenkilöstö suorittaa laitteiden vaihdot ja huollot turvallisesti sekä asiantuntevasti, jotta seuraava tuotantojakso voidaan ajaa ilman yllättäviä häiriöitä.

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.