Näkökulma | 12.6.2020

Innovaatiot ovat yrityksen huoltoa

Monessa organisaatiossa kunnossapito ja innovointi nähdään erillisinä toimintoina, jopa toistensa vastakohtina. Vaikka kaikki toki ymmärtävät, että kunnossapidossakin voi innovoida, miellämme silti huollon toimet usein "vanhan" ylläpidoksi, kun taas innovoinnin uuden luomiseksi. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että syvemmällä tasolla näissä kahdessa on hyvinkin paljon samaa.

Innovaatiot ovat yrityksen huoltoa

Alf Rehn

Åbo Akademin liiketaloustieteen professori

Kunnossapito on tärkeä toimi, joskin sellainen, josta välillä lipsutaan. Hetkellisesti tämä ei ole suuri ongelma, mutta jos huollot jätetään toistuvasti tekemättä, on mahdollista, että luodaan kauaskantoisia ongelmia, joita ei enää ole yksinkertaista korjata. Jos kunnossapito jätetään hunningolle, voi edessä olla tilanne, joka on sekä kallis, työläs että hidas.

Aivan samaa voi sanoa innovoinnista. Juuri nyt tutkimus ja kehitys voi tuntua ylellisyydeltä, kun yritykset taistelevat koronakriisin kanssa. On oletettavissa, että moni yritys leikkaakin näiltä osin budjettejaan, ja se on ymmärrettävää hetkellisesti. Jos tästä tulee tapa, ajaudumme samoihin ongelmiin kuin kunnossapidon laiminlyönnillä, ja ne ongelmat, joita tällä tavoin luodaan, voivat vaikuttaa yrityksiin ja yhteiskuntaan vielä vuosikymmenten kuluttua.

Innovointi on nimittäin organisaation kunnossapitoa: sen avulla varmistetaan, että yrityksellä on myös tulevaisuudessa kyky luoda arvoa ja siten paikkansa markkinalla. Tutkimus ja kehitys voi näyttää hitaalta nyhväämiseltä – ja sitä se välillä onkin. Suuri osa innovaatiotyöstä ei näyttäydy tuottavana toimintana moneen vuoteen. Samaan tapaan huolellinen kunnossapito voi näkyä ennen kaikkea ongelmien poissaolona. Siksi se jää helposti huomaamatta. Näkymättömyydestä huolimatta molemmat ovat erittäin tärkeitä toimintoja – siitä huolimatta, ettei niiden arvo ole laskettavissa samalla tavalla kuin esimerkiksi myynnin.

On mahdollista, että moni yritys leikkaa tässä tilanteessa T&K-budjettejaan. Leikkaamalla teemme hallaa omalle tulevaisuudellemme samalla tavalla kuin laiminlyömällä huollot. Tilanne on hankala, koska oletettavissa on, että myös valtiot ympäri maailmaa joutuvat kiristämään vöitään ja keskittymään talouden ongelmien ratkomiseen sen sijaan, että panostaisivat innovaatioihin samalla tavalla kuin ennen koronakriisiä. Tämä skenaario on hyvin pelottava, etenkin siksi, että sen vaikutukset eivät näy heti. Voi näyttää siltä, että talous tervehtyy ja tasapaino saavutetaan jälleen, mutta samalla kehityksen keskiössä voi olla ammottava aukko.

Olisi kovin ikävää, jos kriisin laannuttua huomaisimme, että meillä ei ole tarpeeksi uusien innovaatioiden perustaa, jotta voisimme hyötyä tulevista, paremmista ajoista. Perustutkimus liikkuu hitaasti, ja jos se on näivettynyt kriisin aikana, sen henkiin herättäminen voi olla pitkä ja kivulias prosessi. Joten muistetaan kunnossapito – myös innovaatioiden osalta. Muuten olemme kuin tehtaanomistaja, joka jättää huollot tekemättä ja ajaa koneensa loppuun ihmetellen, mikä meni mönkään. Huolletaan yrityksemme kriisissäkin, kaikilta osin.

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.