https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 12.10.2016

Tieto lisää tuskaa?

Syksyn epävakaan sään lähestyessä mieleen hiipii kysymys, missä sateenvarjoni on. Samalla tulee ajatelleeksi, onko sateenvarjo ehjä ja kestävätkö kenkäni vettä. Jos sateen turvavarusteet ja varotoimenpiteet ovat kunnossa, seuraavaksi pitäisi tietää, milloin niitä tarvitaan eli milloin todennäköisesti sataa. 

Tieto lisää tuskaa?

Emil Ackerman

Toimitusjohtaja, Quva Oy. Promaint ry:n Datasta Toimintaan Teollisuudessa -toimikunnan puheenjohtaja.

Tähän löytyy montaa eri koulukuntaa: toiset huomaavat sateen ulkona ollessaan, kastuvat ja korjaavat tilanteen esimerkiksi vaihtamalla vaatteet; toiset ennakoivat sateen pitäen sateenvarjoa aina mukana ja toiset seuraavat sääennusteita tehden niiden pohjalta päätöksen sateeseen varautumisesta.

Jos kaikilla on kuitenkin mahdollisuus seurata sääennusteita, miksi kaikki eivät toimi parhaan mahdollisen tiedon pohjalta? Syitä on monia: koska ennusteet eivät aina ole oikeassa, koska pieni sade ei pahaa tee, koska ei ole aikaa seurata ennusteita. Kaikki näistä ovat oleellisia näkökulmia ja loppujen lopuksi onhan se jokaisen oma asia, kuinka sateelta suojautuu, jos suojautuu.

Kunnossapidon ja yleisestikin liiketoiminnan näkökulmasta asia ei kuitenkaan ole yhtä yksinkertainen. Pieni tai iso sade tuotannossa tarkoittaa ylimääräisiä kustannuksia, jatkuva sateenvarjon mukana pitäminen tarkoittaa ylimääräisiä kustannuksia ja myös virheelliset ennusteet voivat aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Liiketoiminnan ja tehokkuuden näkökulmasta ei ole yhdentekevää, miten sateen suhteen varaudutaan.

Digitalisaation avulla kunnossapitoon liittyvät ennusteet ovat entistä tarkempia ja niiden avulla tulevat ongelmat voidaan havaita entistä paremmin ja helpommin. Silloin enää ei tarvitsisi jälkeenpäin todeta, että vaatteet ovat taas märkinä. Sama pätee myös liiketoimintaan: kuinka moni meistä seuraisi viimeisen kvartaalin toteutuneita säätietoja, jos ensi viikonkin tiedot olisivat jo saatavilla?

Pitäisiköhän vanha sanonta päivittääkin muotoon: Virheellinen tai myöhässä tuleva tieto lisää tuskaa, ajoissa tuleva oikea tieto lisää varmuutta.

Syysterveisin,

Emil Ackerman

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.