Näkökulma | 12.10.2016

Tieto lisää tuskaa?

Syksyn epävakaan sään lähestyessä mieleen hiipii kysymys, missä sateenvarjoni on. Samalla tulee ajatelleeksi, onko sateenvarjo ehjä ja kestävätkö kenkäni vettä. Jos sateen turvavarusteet ja varotoimenpiteet ovat kunnossa, seuraavaksi pitäisi tietää, milloin niitä tarvitaan eli milloin todennäköisesti sataa. 

Tieto lisää tuskaa?

Emil Ackerman

Toimitusjohtaja, Quva Oy. Promaint ry:n Datasta Toimintaan Teollisuudessa -toimikunnan puheenjohtaja.

Tähän löytyy montaa eri koulukuntaa: toiset huomaavat sateen ulkona ollessaan, kastuvat ja korjaavat tilanteen esimerkiksi vaihtamalla vaatteet; toiset ennakoivat sateen pitäen sateenvarjoa aina mukana ja toiset seuraavat sääennusteita tehden niiden pohjalta päätöksen sateeseen varautumisesta.

Jos kaikilla on kuitenkin mahdollisuus seurata sääennusteita, miksi kaikki eivät toimi parhaan mahdollisen tiedon pohjalta? Syitä on monia: koska ennusteet eivät aina ole oikeassa, koska pieni sade ei pahaa tee, koska ei ole aikaa seurata ennusteita. Kaikki näistä ovat oleellisia näkökulmia ja loppujen lopuksi onhan se jokaisen oma asia, kuinka sateelta suojautuu, jos suojautuu.

Kunnossapidon ja yleisestikin liiketoiminnan näkökulmasta asia ei kuitenkaan ole yhtä yksinkertainen. Pieni tai iso sade tuotannossa tarkoittaa ylimääräisiä kustannuksia, jatkuva sateenvarjon mukana pitäminen tarkoittaa ylimääräisiä kustannuksia ja myös virheelliset ennusteet voivat aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Liiketoiminnan ja tehokkuuden näkökulmasta ei ole yhdentekevää, miten sateen suhteen varaudutaan.

Digitalisaation avulla kunnossapitoon liittyvät ennusteet ovat entistä tarkempia ja niiden avulla tulevat ongelmat voidaan havaita entistä paremmin ja helpommin. Silloin enää ei tarvitsisi jälkeenpäin todeta, että vaatteet ovat taas märkinä. Sama pätee myös liiketoimintaan: kuinka moni meistä seuraisi viimeisen kvartaalin toteutuneita säätietoja, jos ensi viikonkin tiedot olisivat jo saatavilla?

Pitäisiköhän vanha sanonta päivittääkin muotoon: Virheellinen tai myöhässä tuleva tieto lisää tuskaa, ajoissa tuleva oikea tieto lisää varmuutta.

Syysterveisin,

Emil Ackerman

Uusimmat artikkelit

24.9.2020 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi prosessikemian pilotointialusta vauhdittaa bio- ja kiertotaloutta

Uusi prosessikemian pilotointialusta VTT Bioruukki -pilotointikeskuksessa on suunniteltu nopeuttamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden bio- ja kiertotaloushankkeita. Pilotointialustan avajaisia vietettiin 23.9.

Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa on haasteita

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

Fingrid valitsi Empowerin sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitopartneriksi

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n omistama Empower on valittu Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa ”yhdeksi merkittäväksi kunnossapitopartneriksi". Hankinnan kohteena ovat Fingridin sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapitopalvelut vuosille 2021–2023.

14.9.2020 | Alan Uutiset

Neste aloittaa yt-neuvottelut, suunnittelee lakkauttavansa Naantalin jalostamon toiminnot

Neste suunnittelee Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

Liikuteltavat lasertyökalut tuovat joustavuutta kentälle

Uudet laserteknologiat mahdollistavat uuden joustavuuden tehdashalleissa ja kentällä tapahtuvassa työssä. Koherentti valo kohdistaa energian pienelle alueelle, jolloin alusta tai ympäristö ei vahingoitu, mutta työ käy nopeasti, siististi ja tarkasti.