Tieto lisää tuskaa?
Syksyn epävakaan sään lähestyessä mieleen hiipii kysymys, missä sateenvarjoni on. Samalla tulee ajatelleeksi, onko sateenvarjo ehjä ja kestävätkö kenkäni vettä. Jos sateen turvavarusteet ja varotoimenpiteet ovat kunnossa, seuraavaksi pitäisi tietää, milloin niitä tarvitaan eli milloin todennäköisesti sataa.

Emil Ackerman
Toimitusjohtaja, Quva Oy. Promaint ry:n Datasta Toimintaan Teollisuudessa -toimikunnan puheenjohtaja.
Tähän löytyy montaa eri koulukuntaa: toiset huomaavat sateen ulkona ollessaan, kastuvat ja korjaavat tilanteen esimerkiksi vaihtamalla vaatteet; toiset ennakoivat sateen pitäen sateenvarjoa aina mukana ja toiset seuraavat sääennusteita tehden niiden pohjalta päätöksen sateeseen varautumisesta.
Jos kaikilla on kuitenkin mahdollisuus seurata sääennusteita, miksi kaikki eivät toimi parhaan mahdollisen tiedon pohjalta? Syitä on monia: koska ennusteet eivät aina ole oikeassa, koska pieni sade ei pahaa tee, koska ei ole aikaa seurata ennusteita. Kaikki näistä ovat oleellisia näkökulmia ja loppujen lopuksi onhan se jokaisen oma asia, kuinka sateelta suojautuu, jos suojautuu.
Kunnossapidon ja yleisestikin liiketoiminnan näkökulmasta asia ei kuitenkaan ole yhtä yksinkertainen. Pieni tai iso sade tuotannossa tarkoittaa ylimääräisiä kustannuksia, jatkuva sateenvarjon mukana pitäminen tarkoittaa ylimääräisiä kustannuksia ja myös virheelliset ennusteet voivat aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Liiketoiminnan ja tehokkuuden näkökulmasta ei ole yhdentekevää, miten sateen suhteen varaudutaan.
Digitalisaation avulla kunnossapitoon liittyvät ennusteet ovat entistä tarkempia ja niiden avulla tulevat ongelmat voidaan havaita entistä paremmin ja helpommin. Silloin enää ei tarvitsisi jälkeenpäin todeta, että vaatteet ovat taas märkinä. Sama pätee myös liiketoimintaan: kuinka moni meistä seuraisi viimeisen kvartaalin toteutuneita säätietoja, jos ensi viikonkin tiedot olisivat jo saatavilla?
Pitäisiköhän vanha sanonta päivittääkin muotoon: Virheellinen tai myöhässä tuleva tieto lisää tuskaa, ajoissa tuleva oikea tieto lisää varmuutta.
Syysterveisin,
Emil Ackerman
Nina Garlo-Melkas
Maailma tarvitsee tulevaisuuden teknologiaosaajia
Antti Väisänen
Pölynhallinta on työturvallisuutta
Robert Valkama
Esineiden internet tehtaan lattialla
Timo Halonen
Vesiosaaminen on Suomelle kasvuliiketoiminnan ja viennin mahdollisuus
Martti Hakonen
Varmista osaamistasosi ylläpito
Katja Lahti
Virheitä ei voi estää
Kari Wihlman, Väylän pääjohtaja
Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun
Jenna Kauppila
Sähkötyöturvallisuus sulaketta vaihdettaessa
Rasmus Pinomaa
Energiatehokkuudella kohti hiilineutraalia kemianteollisuutta
Robert Valkama
Ensin oli tehdas, sitten saapui tietoturva
Kari Wihlman
Kunnossapito varmistaa väylien päivittäisen liikennöitävyyden - Nykyrahoitus ei riitä
Ira Hanf
Aito vastuullisuus vaatii liiketoimintamallien radikaalia muutosta
Tomi Niemi
Tulokset tapahtumien keskiössä
Jenni Larjomaa
Insinöörien työttömyyden monet kasvot
Joni Räsänen
Koneet, tekoäly ja robotit, entäs me?
Jorma Mikkonen
Muovijätteen arvo talteen
Petri Lundahl
Hyvä tapa toimia sisältää lupauksen uudistumisesta
Terhi Hirvikorpi
Tulevaisuus on edelleen omissa käsissämme
Kari Malkamäki
Suurhankkeet tuovat kasvua Pohjois-Suomen teollisuusyrityksille
Marko Lehtosaari
Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa
Jenni Koivunen
Digitaalisuus kuuluu kaikille
Tapio S. Katko
Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys
Vesa Vähänen
Nykyaikainen teollisuuden valaistus – ei vain säästöjen vuoksi
Petri Asikainen
Teollinen Internet on arvoa tuottavaa arkipäivää
Juho Liljeroos
Uudet liiketoimintamallit ravistelevat kunnossapidon kenttää
Juho Ristimäki
Vihreä vallankumous tulee – oletko valmis?
Michael Hanf