Näkökulma | 12.10.2016

Tieto lisää tuskaa?

Syksyn epävakaan sään lähestyessä mieleen hiipii kysymys, missä sateenvarjoni on. Samalla tulee ajatelleeksi, onko sateenvarjo ehjä ja kestävätkö kenkäni vettä. Jos sateen turvavarusteet ja varotoimenpiteet ovat kunnossa, seuraavaksi pitäisi tietää, milloin niitä tarvitaan eli milloin todennäköisesti sataa. 

Tieto lisää tuskaa?

Emil Ackerman

Toimitusjohtaja, Quva Oy. Promaint ry:n Datasta Toimintaan Teollisuudessa -toimikunnan puheenjohtaja.

Tähän löytyy montaa eri koulukuntaa: toiset huomaavat sateen ulkona ollessaan, kastuvat ja korjaavat tilanteen esimerkiksi vaihtamalla vaatteet; toiset ennakoivat sateen pitäen sateenvarjoa aina mukana ja toiset seuraavat sääennusteita tehden niiden pohjalta päätöksen sateeseen varautumisesta.

Jos kaikilla on kuitenkin mahdollisuus seurata sääennusteita, miksi kaikki eivät toimi parhaan mahdollisen tiedon pohjalta? Syitä on monia: koska ennusteet eivät aina ole oikeassa, koska pieni sade ei pahaa tee, koska ei ole aikaa seurata ennusteita. Kaikki näistä ovat oleellisia näkökulmia ja loppujen lopuksi onhan se jokaisen oma asia, kuinka sateelta suojautuu, jos suojautuu.

Kunnossapidon ja yleisestikin liiketoiminnan näkökulmasta asia ei kuitenkaan ole yhtä yksinkertainen. Pieni tai iso sade tuotannossa tarkoittaa ylimääräisiä kustannuksia, jatkuva sateenvarjon mukana pitäminen tarkoittaa ylimääräisiä kustannuksia ja myös virheelliset ennusteet voivat aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Liiketoiminnan ja tehokkuuden näkökulmasta ei ole yhdentekevää, miten sateen suhteen varaudutaan.

Digitalisaation avulla kunnossapitoon liittyvät ennusteet ovat entistä tarkempia ja niiden avulla tulevat ongelmat voidaan havaita entistä paremmin ja helpommin. Silloin enää ei tarvitsisi jälkeenpäin todeta, että vaatteet ovat taas märkinä. Sama pätee myös liiketoimintaan: kuinka moni meistä seuraisi viimeisen kvartaalin toteutuneita säätietoja, jos ensi viikonkin tiedot olisivat jo saatavilla?

Pitäisiköhän vanha sanonta päivittääkin muotoon: Virheellinen tai myöhässä tuleva tieto lisää tuskaa, ajoissa tuleva oikea tieto lisää varmuutta.

Syysterveisin,

Emil Ackerman

Uusimmat artikkelit

Fortumilta ratkaisu jätteenpolton tuhkaongelmaan

Fortum avaa lähiviikkojen aikana Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen Porin Mäntyluodossa. Kyseessä on merkittävä ratkaisu tuhkan polttamisen mukana syntyvän suolaongelman poistamiseksi.

15.10.2019 | Tutkimus ja koulutus

IoT:n hyödyntäminen yrityksissä on merkittävässä kasvussa

Elisan teettämän tutkimuksen* mukaan jo lähes puolet yli 500 hengen suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista hyödyntää esineiden internetiä. Sen käyttäminen on lisääntynyt erityisesti 250–1000 hengen yrityksissä ja organisaatioissa.

Uusi moottoroitu sääsuoja edistää puurakentamista

NCC rakentaa Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin kahta puukerrostaloa, jotka valmistuvat täysin uudenlaisen sääsuojan alla. 

14.10.2019 | Alan Uutiset

Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä

Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia.

Empower ja Visuon käynnistävät yhteistyön 360°VR-teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä

Empower ja 360° visuaalisten työkalujen toimittaja Visuon ovat aloittaneet yhteistyön, jossa teollisuudelle älykästä kunnossapitoa ja ylläpidon analytiikkapalveluita tarjoava Empower hyödyntää Visuonin 360° VR-teknologiaan pohjautuvaa alustaa Em360° toimitilojen mallinnus- ja etähallintaratkaisussa Suomessa.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.