Näkökulma | 15.8.2018

Muovijätteen arvo talteen

L&T ja Neste järjestivät heinäkuun helteillä Porin Suomi Areenalla keskustelutilaisuuden muovista otsikolla ”Älä tule paha muovi, tule hyvä muovi”. Keskusteluun osallistuivat L&T:n ja Nesteen edustajien lisäksi Miapetra Kumpula-Natri Euroopan Parlamentista, Saara-Sofia Siren ja Ville Niinistö Suomen Eduskunnasta sekä Mari Pantsar Sitrasta. Tilaisuuden moderoi Taru Tujunen Ellun Kanoista. Värikäs ja antoisa keskustelu toi hyvin esiin muoviaiheen laajuuden ja haasteet kokonaisvaltaiselle lähestymiselle.

Jorma Mikkonen
Yhteiskuntasuhdejohtaja
Director, Corporate Relations and Responsibility

plastic_bottkles

Keskustelu muovin ympärillä on jatkunut vilkkaana koko vuoden ja lähestymiskulmia on ollut tarjolla runsaasti. Merten roskaantuminen ja vesistöjen mikromuovit ovat huolestuttavia esimerkkejä siitä, millaista jälkeä ihmisen toiminnasta aiheutuu koko ekosysteemille. Muovit ovat pieni - mutta tokikin näkyvin - osa elinympäristöämme pilaavista vuodoista, joihin pitää puuttua ympäristövalvonnan keinoin ja varsinkin kehittyvissä maissa rakentamalla asianmukainen jätteen keräämis- ja hyödyntämisinfra.

Ympäristönsuojelullinen näkökulma muovin ympärillä on relevantti, mutta samalla pitää varmistaa, ettei demonisoida keskeistä materiaalia ja teollisuuden alaa, jonka hyödyt ovat moninkertaiset esiin nostettuihin haittoihin verrattuna. Suomen tyyppisissä kehittyneissä talouksissa lainsäätäjien ei pitäisi tyytyä pelkästään populistisiin ja pistemäisiin kieltoihin (kuten esim. muovikassien kieltäminen), vaan pyrkiä löytämään koko arvoketjuun vaikuttavia toimenpiteitä.

Tämä regulatiivinen haaste tuli hyvin esille Suomi Areenan paneelikeskustelussa. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että regulaatiota eli kierrätystavoitteita, keppejä ja porkkanoita tarvitaan. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että tämän kaiken pitäisi johtaa siihen, että muovi palautuu uudelleen käyttöön mahdollisimman korkealla jalostusasteella.

Muovi on mahdollisuus

Kiertotalous ei ole ensisijaisesti ympäristöpolitiikkaa vaan talouspolitiikkaa. Kiertotalouden näkökulmasta suurin muoviin liittyvä haaste on se, että 95 % muovipakkausten arvosta, EU:n arvion mukaan 70-105 miljardia euroa, menetetään vuosittain hautaamalla muovia kaatopaikoille ja polttamalla sitä sekajätteen joukossa.

Muovin kierrätys ei ole Euroopassa kehittynyt toivotusti, koska ainoastaan 6 % Euroopan muovikysynnästä kyetään kattamaan uusiomuovilla. EU:lla ei ole käsissä muoviongelma vaan muovimahdollisuus. Euroopassa tuotetaan arvion mukaan vuosittain 26 miljoonaa tonnia muovijätettä, joka voitaisiin palauttaa uusilla teknologia- ja palveluratkaisuilla teollisuuden raaka-aineeksi. Jos politiikkatoimien fokus on esiin nostettujen ympäristöhaittojen vähentämisessä, menetetään jälleen kerran liiketoiminnan dynaamiset vaikutukset synnyttää uusia työpaikkoja ja investointeja, mutta ennen kaikkea mahdollisuus luoda uusia teknologioita, joilla ratkaistaan muoviongelmia siellä missä niitä on.

10 miljardin euron investoinnit

L&T liittyi vastikään laajaan koalitioon, joka koostuu europpalaisista järjestöistä ja yrityksistä. Koalition julkilausumassa peräänkuulutetaan toimenpiteitä muovien uusiokäytön edistämiseksi Euroopassa. Eurooppalaiset kierrätysratkaisut ja nielut ovat nyt entistäkin kriittisempiä, kun Kiina on ryhtynyt rajoittamaan länsimaista tulevien jätteiden vastaanottoa ja investoimaan omiin kierrätysratkaisuihinsa.

Jos Euroopassa asetettaisiin muoviteollisuudelle sekoitevelvoite käyttää uusiomuovia muovituotteissa ja –pakkauksissa, se synnyttäisi uusia eurooppalaisia nieluja uusiomuoville ja vauhdittaisi investointeja koko arvoketjussa aina syntypaikkalajittelusta uusiin teknologioihin. Jos sekoitevelvoite asetettaisiin 30 % tasolle vuoteen 2025 mennessä, se synnyttäisi 10 miljoonan tonnin uusiomuovimarkkinan Euroopaan ja merkitsi arviolta 10 miljardin euron investointeja muovin kierrätykseen.

Vaikuttavia politiikkatoimia toivotaan

Muovi ei siis ole ongelma, vaan ongelma on meissä ihmisissä. Muovista emme pääse eroon, eikä se ole tavoiteltavaakaan. Muovin kulutuksen arvioidaan maailmanlaajuisesti kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä yli 600 miljoonaan tonniin. Pilli- ja muovikassikieltojen sijaan tarvitaan määrätietoisia politiikkatoimia, joiden tuella eurooppalainen teollisuus pystyisi hyödyntämään liikkeelle laskemansa muovit entistä tehokkaammin.

Teollisten uusiomuovin hyödyntäjien lisäksi tarvitaan L&T:n ja Nesteen kaltaisia toimijoita, jotka etsivät aktiivisesti ratkaisuja muovikysymykseen koko arvoketjun varrelta. L&T:n roolina on ketjun alkupäässä tarjota entistä helpompaa ja tarkempaa syntypaikkalajittelua sekä muovin puhdistus- ja käsittelykapasiteettia, jotta jätemuovi saadaan teollisesti hyödynnettävään muotoon. Materiaalikierrätyksen jälkeen jää sitten vielä runsaasti sellaisia muoveja (seka- ja epäpuhtaat materiaalit), joista Neste voi jatkojalostaa liikennepolttoaineita ja kemikaaleja. Eli ratkaisut ovat käsissämme, jos tahtoa löytyy.

Ympäristöministeriön asettamassa yhteistyöryhmässä laaditaan parhaillaan tiekarttaa toimenpiteistä, joihin Suomessa tulisi muovikysymyksessä keskittyä. Toivottavasti tässä työssä vahva painotus olisi keinoissa, joilla muovi saadaan talteen ja palautettua teollisuuden raaka-aineiksi mahdollisimman tehokkaasti.

Uusimmat artikkelit

25.3.2019 | Alan Uutiset

SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalle autoteollisuuden IATF 16949:2016 -sertifiointi

DNV GL sertifiointilaitos on arvioinut SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan toimintaa. Tehtaalle on myönnetty autoteollisuuden IATF 16949:2016 – sertifikaatti. IATF 16949:2016 -standardissa määritellään autoteollisuuden laadunhallintajärjestelmän vaatimukset.

Fortumin ratkaisu nostaa akkujen kierrätysasteen yli 80 prosenttiin

Yhteiskunnan sähköistyminen lisää tulevaisuudessa merkittävästi tarvetta akuille. Fortum on kehittänyt ratkaisun, jonka ansiosta yli 80 prosenttia sähköauton akusta pystytään jatkossa kierrättämään. Ratkaisu palauttaa akussa olevat arvokkaat metallit kiertoon ja pienentää sähköauton akkujen ympäristörasitusta vähentämällä koboltin, nikkelin sekä muiden harvinaisten metallien louhinnan tarvetta.

Mittava hyökkäys norjalaiseen alumiiniyhtiöön, siirtyy manuaalisiin operaatioihin

Yksi maailman suurimmista alumiinin valmistajista, norjalaisyhtiö Norsk Hydro ASA on tällä hetkellä pahoissa vaikeuksissa maanantaina alkaneiden kyberhyökkäysten vuoksi.

15.3.2019 | Kumppaniartikkeli

Konecranesin asiakasportaali on kunnossapitopalvelun tiedonlähde

Konecranes tuo teollisen internetin edut asiakkaiden ulottuville yourKONECRANES-asiakasportaalin kautta. Asiakasportaali yhdistää laitteiden reaaliaikaisen käyttö- ja kuntotiedon järjestelmällisen kunnossapidon tuottamaan tietoon. Portaalin uusimpana ominaisuutena on online-raportointinäkymä, jonka kautta asiakkaat saavat reaaliajassa tiedot valmistuneesta huollosta digitaalisessa muodossa.

Tamspark tuo esiin additiivisen valmistuksen hybridiratkaisuja Tampereen Advanced Engineering -messuilla

Automaatiosta ja additiivisen valmistuksen hybridiratkaisuista tulee tärkeitä kilpailukeinoja yrityksille, jotka haluavat nostaa tuotantonsa seuraavalle tasolle. Suomalainen 3D-tulostuskoneiden maahantuoja ja toimittaja Tamspark esittelee näitä mahdollisuuksia Tampereella 20.–21.3.2019 järjestettävillä Advanced Engineering -messuilla.

LST Etävalvonta auttaa vähentämään tuotannon hallitsemattomia käyttökatkoja

LST Teollisuuspalvelu esittelee Uusi Teollisuus -messuilla langattoman kunnonvalvontapalvelun LST Etävalvonta -palvelun, joka on tärkeä osa teollisuuden riskienhallintaa.

12.3.2019 | Tutkimus ja koulutus

Konecranes perustaa datalaboratorion Ranskaan

Konecranes ilmoitti perustavansa datalaboratorion Ranskaan Lyonin kaupunkiin. Taustalla on pyrkimys lisätä tuotteiden, palveluiden ja toimintojen digitaalisuutta teollisen internetin hyötyjen valjastamiseksi. Konecranesilla on etävalvonnassa 20 000 laitetta maailmanlaajuisesti ja digitaaliset elinkaarenaikaiset tiedot yli 600 0000 laitteesta. Yhtiöllä onkin vahva usko siihen, että datan hyödyntämiseen perustuva arvonluonti tulee mullistamaan materiaalinkäsittelyteollisuuden.