https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 15.8.2018

Muovijätteen arvo talteen

L&T ja Neste järjestivät heinäkuun helteillä Porin Suomi Areenalla keskustelutilaisuuden muovista otsikolla ”Älä tule paha muovi, tule hyvä muovi”. Keskusteluun osallistuivat L&T:n ja Nesteen edustajien lisäksi Miapetra Kumpula-Natri Euroopan Parlamentista, Saara-Sofia Siren ja Ville Niinistö Suomen Eduskunnasta sekä Mari Pantsar Sitrasta. Tilaisuuden moderoi Taru Tujunen Ellun Kanoista. Värikäs ja antoisa keskustelu toi hyvin esiin muoviaiheen laajuuden ja haasteet kokonaisvaltaiselle lähestymiselle.

Jorma Mikkonen
Yhteiskuntasuhdejohtaja
Director, Corporate Relations and Responsibility

plastic_bottkles

Keskustelu muovin ympärillä on jatkunut vilkkaana koko vuoden ja lähestymiskulmia on ollut tarjolla runsaasti. Merten roskaantuminen ja vesistöjen mikromuovit ovat huolestuttavia esimerkkejä siitä, millaista jälkeä ihmisen toiminnasta aiheutuu koko ekosysteemille. Muovit ovat pieni - mutta tokikin näkyvin - osa elinympäristöämme pilaavista vuodoista, joihin pitää puuttua ympäristövalvonnan keinoin ja varsinkin kehittyvissä maissa rakentamalla asianmukainen jätteen keräämis- ja hyödyntämisinfra.

Ympäristönsuojelullinen näkökulma muovin ympärillä on relevantti, mutta samalla pitää varmistaa, ettei demonisoida keskeistä materiaalia ja teollisuuden alaa, jonka hyödyt ovat moninkertaiset esiin nostettuihin haittoihin verrattuna. Suomen tyyppisissä kehittyneissä talouksissa lainsäätäjien ei pitäisi tyytyä pelkästään populistisiin ja pistemäisiin kieltoihin (kuten esim. muovikassien kieltäminen), vaan pyrkiä löytämään koko arvoketjuun vaikuttavia toimenpiteitä.

Tämä regulatiivinen haaste tuli hyvin esille Suomi Areenan paneelikeskustelussa. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että regulaatiota eli kierrätystavoitteita, keppejä ja porkkanoita tarvitaan. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että tämän kaiken pitäisi johtaa siihen, että muovi palautuu uudelleen käyttöön mahdollisimman korkealla jalostusasteella.

Muovi on mahdollisuus

Kiertotalous ei ole ensisijaisesti ympäristöpolitiikkaa vaan talouspolitiikkaa. Kiertotalouden näkökulmasta suurin muoviin liittyvä haaste on se, että 95 % muovipakkausten arvosta, EU:n arvion mukaan 70-105 miljardia euroa, menetetään vuosittain hautaamalla muovia kaatopaikoille ja polttamalla sitä sekajätteen joukossa.

Muovin kierrätys ei ole Euroopassa kehittynyt toivotusti, koska ainoastaan 6 % Euroopan muovikysynnästä kyetään kattamaan uusiomuovilla. EU:lla ei ole käsissä muoviongelma vaan muovimahdollisuus. Euroopassa tuotetaan arvion mukaan vuosittain 26 miljoonaa tonnia muovijätettä, joka voitaisiin palauttaa uusilla teknologia- ja palveluratkaisuilla teollisuuden raaka-aineeksi. Jos politiikkatoimien fokus on esiin nostettujen ympäristöhaittojen vähentämisessä, menetetään jälleen kerran liiketoiminnan dynaamiset vaikutukset synnyttää uusia työpaikkoja ja investointeja, mutta ennen kaikkea mahdollisuus luoda uusia teknologioita, joilla ratkaistaan muoviongelmia siellä missä niitä on.

10 miljardin euron investoinnit

L&T liittyi vastikään laajaan koalitioon, joka koostuu europpalaisista järjestöistä ja yrityksistä. Koalition julkilausumassa peräänkuulutetaan toimenpiteitä muovien uusiokäytön edistämiseksi Euroopassa. Eurooppalaiset kierrätysratkaisut ja nielut ovat nyt entistäkin kriittisempiä, kun Kiina on ryhtynyt rajoittamaan länsimaista tulevien jätteiden vastaanottoa ja investoimaan omiin kierrätysratkaisuihinsa.

Jos Euroopassa asetettaisiin muoviteollisuudelle sekoitevelvoite käyttää uusiomuovia muovituotteissa ja –pakkauksissa, se synnyttäisi uusia eurooppalaisia nieluja uusiomuoville ja vauhdittaisi investointeja koko arvoketjussa aina syntypaikkalajittelusta uusiin teknologioihin. Jos sekoitevelvoite asetettaisiin 30 % tasolle vuoteen 2025 mennessä, se synnyttäisi 10 miljoonan tonnin uusiomuovimarkkinan Euroopaan ja merkitsi arviolta 10 miljardin euron investointeja muovin kierrätykseen.

Vaikuttavia politiikkatoimia toivotaan

Muovi ei siis ole ongelma, vaan ongelma on meissä ihmisissä. Muovista emme pääse eroon, eikä se ole tavoiteltavaakaan. Muovin kulutuksen arvioidaan maailmanlaajuisesti kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä yli 600 miljoonaan tonniin. Pilli- ja muovikassikieltojen sijaan tarvitaan määrätietoisia politiikkatoimia, joiden tuella eurooppalainen teollisuus pystyisi hyödyntämään liikkeelle laskemansa muovit entistä tehokkaammin.

Teollisten uusiomuovin hyödyntäjien lisäksi tarvitaan L&T:n ja Nesteen kaltaisia toimijoita, jotka etsivät aktiivisesti ratkaisuja muovikysymykseen koko arvoketjun varrelta. L&T:n roolina on ketjun alkupäässä tarjota entistä helpompaa ja tarkempaa syntypaikkalajittelua sekä muovin puhdistus- ja käsittelykapasiteettia, jotta jätemuovi saadaan teollisesti hyödynnettävään muotoon. Materiaalikierrätyksen jälkeen jää sitten vielä runsaasti sellaisia muoveja (seka- ja epäpuhtaat materiaalit), joista Neste voi jatkojalostaa liikennepolttoaineita ja kemikaaleja. Eli ratkaisut ovat käsissämme, jos tahtoa löytyy.

Ympäristöministeriön asettamassa yhteistyöryhmässä laaditaan parhaillaan tiekarttaa toimenpiteistä, joihin Suomessa tulisi muovikysymyksessä keskittyä. Toivottavasti tässä työssä vahva painotus olisi keinoissa, joilla muovi saadaan talteen ja palautettua teollisuuden raaka-aineiksi mahdollisimman tehokkaasti.

Uusimmat artikkelit

21.6.2022 | Alan Uutiset

ESG näkyy nyt ylimmän johdon agendalla - yli kolmannes eurooppalaisista yrityksistä palkannut kestävän kehityksen johtajan

Vuonna 2021 kansainvälisissä yrityksissä nimitettiin enemmän kestävän kehityksen johtajia kuin viitenä edellisenä vuotena yhteensä, ilmenee PwC:n globaalin strategiakonsultointiin erikoistuneen yksikön Strategy&:n tutkimuksesta.

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Yhteistyö on alkanut vuonna 2018 pilotoinnin merkeissä. Mittarikannan vaihto etäluentaan aloitettiin tämän vuoden alussa. Tähän mennessä etäluettavia mittareita on asennettu jo yli 2000 kappaletta.

15.6.2022 | Tutkimus ja koulutus

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä uudistetaan

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma oli 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

Tulevaisuuden digiratkaisut vauhdittavat ruokaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uuden HKScanin johtaman kumppanuusverkoston tavoitteena on tuoda ruokaketjun vastuullisuusdata kaikkien ulottuville. Mukana verkostossa ovat HKScanin lisäksi huippuosaajat Biolanilta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Mtech Digital Solutionsilta.

Automatisointi lievittää logistiikan työvoimapulaa

Finn-ID:n toimitusjohtaja Janne Pyrrö ja teknologiajohtaja Kari Hänninen kertovat, että esimerkiksi logistiikka-alalla robottien harteille voidaan ulkoistaa uuvuttavat ja toisteiset tehtävät.

10.5.2022 | Kumppaniartikkeli

Loppuu se kuluminen – kestävillä ratkaisuilla huolettomuutta teollisuuden kunnossapitoon

Panssariteräksestä valmistetut siirtoruuvit, sykloonit, puhaltimet, putkistot ja monet muut teollisuuslaitteet altistuvat jatkuvasti kulumiselle. Halpa tuotanto ja vääränlaiset sovellukset ovat kuluttaneet laitteiden lisäksi panssariteräksen mainetta. Kestävä ratkaisu on kuitenkin olemassa. Ajatus laadusta, ennakoivasta kunnossapidosta ja elinkaariajattelusta jalkautuu teollisuuteen hitaasti mutta varmasti, luottaa Somotec Oy:n toimitusjohtaja Olli Riihiluoma.