Näkökulma | 15.8.2018

Muovijätteen arvo talteen

L&T ja Neste järjestivät heinäkuun helteillä Porin Suomi Areenalla keskustelutilaisuuden muovista otsikolla ”Älä tule paha muovi, tule hyvä muovi”. Keskusteluun osallistuivat L&T:n ja Nesteen edustajien lisäksi Miapetra Kumpula-Natri Euroopan Parlamentista, Saara-Sofia Siren ja Ville Niinistö Suomen Eduskunnasta sekä Mari Pantsar Sitrasta. Tilaisuuden moderoi Taru Tujunen Ellun Kanoista. Värikäs ja antoisa keskustelu toi hyvin esiin muoviaiheen laajuuden ja haasteet kokonaisvaltaiselle lähestymiselle.

Jorma Mikkonen
Yhteiskuntasuhdejohtaja
Director, Corporate Relations and Responsibility

plastic_bottkles

Keskustelu muovin ympärillä on jatkunut vilkkaana koko vuoden ja lähestymiskulmia on ollut tarjolla runsaasti. Merten roskaantuminen ja vesistöjen mikromuovit ovat huolestuttavia esimerkkejä siitä, millaista jälkeä ihmisen toiminnasta aiheutuu koko ekosysteemille. Muovit ovat pieni - mutta tokikin näkyvin - osa elinympäristöämme pilaavista vuodoista, joihin pitää puuttua ympäristövalvonnan keinoin ja varsinkin kehittyvissä maissa rakentamalla asianmukainen jätteen keräämis- ja hyödyntämisinfra.

Ympäristönsuojelullinen näkökulma muovin ympärillä on relevantti, mutta samalla pitää varmistaa, ettei demonisoida keskeistä materiaalia ja teollisuuden alaa, jonka hyödyt ovat moninkertaiset esiin nostettuihin haittoihin verrattuna. Suomen tyyppisissä kehittyneissä talouksissa lainsäätäjien ei pitäisi tyytyä pelkästään populistisiin ja pistemäisiin kieltoihin (kuten esim. muovikassien kieltäminen), vaan pyrkiä löytämään koko arvoketjuun vaikuttavia toimenpiteitä.

Tämä regulatiivinen haaste tuli hyvin esille Suomi Areenan paneelikeskustelussa. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että regulaatiota eli kierrätystavoitteita, keppejä ja porkkanoita tarvitaan. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että tämän kaiken pitäisi johtaa siihen, että muovi palautuu uudelleen käyttöön mahdollisimman korkealla jalostusasteella.

Muovi on mahdollisuus

Kiertotalous ei ole ensisijaisesti ympäristöpolitiikkaa vaan talouspolitiikkaa. Kiertotalouden näkökulmasta suurin muoviin liittyvä haaste on se, että 95 % muovipakkausten arvosta, EU:n arvion mukaan 70-105 miljardia euroa, menetetään vuosittain hautaamalla muovia kaatopaikoille ja polttamalla sitä sekajätteen joukossa.

Muovin kierrätys ei ole Euroopassa kehittynyt toivotusti, koska ainoastaan 6 % Euroopan muovikysynnästä kyetään kattamaan uusiomuovilla. EU:lla ei ole käsissä muoviongelma vaan muovimahdollisuus. Euroopassa tuotetaan arvion mukaan vuosittain 26 miljoonaa tonnia muovijätettä, joka voitaisiin palauttaa uusilla teknologia- ja palveluratkaisuilla teollisuuden raaka-aineeksi. Jos politiikkatoimien fokus on esiin nostettujen ympäristöhaittojen vähentämisessä, menetetään jälleen kerran liiketoiminnan dynaamiset vaikutukset synnyttää uusia työpaikkoja ja investointeja, mutta ennen kaikkea mahdollisuus luoda uusia teknologioita, joilla ratkaistaan muoviongelmia siellä missä niitä on.

10 miljardin euron investoinnit

L&T liittyi vastikään laajaan koalitioon, joka koostuu europpalaisista järjestöistä ja yrityksistä. Koalition julkilausumassa peräänkuulutetaan toimenpiteitä muovien uusiokäytön edistämiseksi Euroopassa. Eurooppalaiset kierrätysratkaisut ja nielut ovat nyt entistäkin kriittisempiä, kun Kiina on ryhtynyt rajoittamaan länsimaista tulevien jätteiden vastaanottoa ja investoimaan omiin kierrätysratkaisuihinsa.

Jos Euroopassa asetettaisiin muoviteollisuudelle sekoitevelvoite käyttää uusiomuovia muovituotteissa ja –pakkauksissa, se synnyttäisi uusia eurooppalaisia nieluja uusiomuoville ja vauhdittaisi investointeja koko arvoketjussa aina syntypaikkalajittelusta uusiin teknologioihin. Jos sekoitevelvoite asetettaisiin 30 % tasolle vuoteen 2025 mennessä, se synnyttäisi 10 miljoonan tonnin uusiomuovimarkkinan Euroopaan ja merkitsi arviolta 10 miljardin euron investointeja muovin kierrätykseen.

Vaikuttavia politiikkatoimia toivotaan

Muovi ei siis ole ongelma, vaan ongelma on meissä ihmisissä. Muovista emme pääse eroon, eikä se ole tavoiteltavaakaan. Muovin kulutuksen arvioidaan maailmanlaajuisesti kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä yli 600 miljoonaan tonniin. Pilli- ja muovikassikieltojen sijaan tarvitaan määrätietoisia politiikkatoimia, joiden tuella eurooppalainen teollisuus pystyisi hyödyntämään liikkeelle laskemansa muovit entistä tehokkaammin.

Teollisten uusiomuovin hyödyntäjien lisäksi tarvitaan L&T:n ja Nesteen kaltaisia toimijoita, jotka etsivät aktiivisesti ratkaisuja muovikysymykseen koko arvoketjun varrelta. L&T:n roolina on ketjun alkupäässä tarjota entistä helpompaa ja tarkempaa syntypaikkalajittelua sekä muovin puhdistus- ja käsittelykapasiteettia, jotta jätemuovi saadaan teollisesti hyödynnettävään muotoon. Materiaalikierrätyksen jälkeen jää sitten vielä runsaasti sellaisia muoveja (seka- ja epäpuhtaat materiaalit), joista Neste voi jatkojalostaa liikennepolttoaineita ja kemikaaleja. Eli ratkaisut ovat käsissämme, jos tahtoa löytyy.

Ympäristöministeriön asettamassa yhteistyöryhmässä laaditaan parhaillaan tiekarttaa toimenpiteistä, joihin Suomessa tulisi muovikysymyksessä keskittyä. Toivottavasti tässä työssä vahva painotus olisi keinoissa, joilla muovi saadaan talteen ja palautettua teollisuuden raaka-aineiksi mahdollisimman tehokkaasti.

Uusimmat artikkelit

Fortumilta ratkaisu jätteenpolton tuhkaongelmaan

Fortum avaa lähiviikkojen aikana Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen Porin Mäntyluodossa. Kyseessä on merkittävä ratkaisu tuhkan polttamisen mukana syntyvän suolaongelman poistamiseksi.

15.10.2019 | Tutkimus ja koulutus

IoT:n hyödyntäminen yrityksissä on merkittävässä kasvussa

Elisan teettämän tutkimuksen* mukaan jo lähes puolet yli 500 hengen suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista hyödyntää esineiden internetiä. Sen käyttäminen on lisääntynyt erityisesti 250–1000 hengen yrityksissä ja organisaatioissa.

Uusi moottoroitu sääsuoja edistää puurakentamista

NCC rakentaa Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin kahta puukerrostaloa, jotka valmistuvat täysin uudenlaisen sääsuojan alla. 

14.10.2019 | Alan Uutiset

Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä

Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia.

Empower ja Visuon käynnistävät yhteistyön 360°VR-teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä

Empower ja 360° visuaalisten työkalujen toimittaja Visuon ovat aloittaneet yhteistyön, jossa teollisuudelle älykästä kunnossapitoa ja ylläpidon analytiikkapalveluita tarjoava Empower hyödyntää Visuonin 360° VR-teknologiaan pohjautuvaa alustaa Em360° toimitilojen mallinnus- ja etähallintaratkaisussa Suomessa.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.