https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 30.6.2020

Ovatko monimuotoisuus ja inklusiivisuus seuraava vastuullisuus?

Teknologia-alan ihmisillä on yhä paremmat mahdollisuudet valita työpaikkansa, ja yritykset alkavat yhä tiiviimmin kilpailla kykyjen rekrytoinnista sekä näiden pitämisestä talossa. Miten yritys pystyy houkuttelemaan ja pitämään talossa parhaat kyvyt? Miten rakentaa vastuullinen liiketoiminta, jolla on tulevaisuuden potentiaalia?

Ovatko monimuotoisuus ja inklusiivisuus seuraava vastuullisuus?

Katja Toropainen

Inklusiiv-hankkeen perustaja ja entinen Slushin pääkuraattori

Vastaus on inklusiivinen työkulttuuri. Aito inklusiivisuus vaatii sitä, että kaikki tiimin ja organisaation jäsenet tuntevat tulevansa kohdelluiksi reilusti ja kunnioituksella, he voivat kokea kuuluvuuden tunnetta ja tuntevat työympäristön psykologisesti turvalliseksi.

Harvard Business Review’n artikkelista selviää, että inklusiivisella johtajuudella ja työkulttuurilla on suora vaikutus tuloksentekoon. Tiimit, joita johtaa inklusiivinen johtaja, raportoivat 17 prosenttia todennäköisemmin hyvistä suorituksista, 20 prosenttia todennäköisemmin onnistuneista päätöksistä ja 29 prosenttia todennäköisemmin yhteisymmärryksessä toimimisesta.

Erään toisen tutkimuksen mukaan työntekijät, jotka kokivat voivansa olla omia itsejään työpaikalla, suunnittelivat 42 prosenttia epätodennäköisemmin työpaikan vaihtoa tulevan vuoden aikana.

Win-win-tilanne

Inklusiivisuus on hyvä asia ihmisille, mutta tutkimusten mukaan se on tärkeää myös liiketoiminnalle. Teknologiajätti Google löysi psykologisen turvallisuuden olevan yksi tärkeimpiä tekijöitä heidän parhaiten suoriutuvissa tiimeissään. Aiheesta onkin nousemassa yhä trendikkäämpi johtamisteema. Mutta onnistummeko oikeasti luomaan inklusiivisia työympäristöjä?

Yhä useammin yritykset lisäävät monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden arvoihinsa ja puhuvat siitä tärkeänä asiana. Mutta olennainen kysymys on se, onko asiaa sisäisesti tutkittu. Jos kyseisiä aiheita halutaan edistää, onko niihin laitettu resursseja: onko selvitystä järjestetty ja seuraavia kehityskohteita määritelty?

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus eivät toteudu itsestään. Ne vaativat jatkuvia panostuksia arjessa. Jos monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat yrityksenne arvoissa, seuraava kysymys on se, miten edistätte tätä työn arjessa.

Monimuotoisuus inklusiivisuuden rinnalla

Viime vuosina matkustin työreissuilla ympäri Eurooppaa ja Yhdysvalloissa. Työnkuvaani Slushilla kuului seurata teknologia-alan trendejä: mitä alalla tapahtuu, minkä haasteiden parissa teknologiayritykset kamppailevat ja mistä puhutaan. Yksi aihe nousi ylitse muiden.

Yhdysvalloissa on jo pidempään puhuttu diversiteetin eli monimuotoisuuden merkityksestä ja käytännöistä yritysmaailmassa. Myös inklusiivisuus osana työkulttuuria oli arkipäivää siellä. Viime vuosien aikana teema on vahvasti nostanut päätään Euroopan teknologia-alalla ja viime vuonna myös Suomessa.

Mitä seuraavaksi?

Meidän tulisi ymmärtää, että monimuotoisuus ja inklusiivisuus eivät toimi ilman toisiaan. Nämä teemat myös koskettavat koko yritystä jokaista funktiota ja työntekijää myöten. Parhaita käytäntöjä näiden edistämiseksi löytyy niin johtajuudesta, tuotekehityksestä kuin markkinointiviestinnästäkin – kaikkialta.

Vain käytännön tekeminen luo muutosta, ei puhe. Tosin tässä vaiheessa tarvitsemme vielä paljon lisää tietoisuutta siitä, mitä nämä teemat ylipäätään tarkoittavat organisaatioille.

Konkreettisia esimerkkejä parhaista käytännöistä löytyy paljon.

Artikkeli on julkaistu Promaint-lehden numerossa 2/2020

Uusimmat artikkelit

21.6.2022 | Alan Uutiset

ESG näkyy nyt ylimmän johdon agendalla - yli kolmannes eurooppalaisista yrityksistä palkannut kestävän kehityksen johtajan

Vuonna 2021 kansainvälisissä yrityksissä nimitettiin enemmän kestävän kehityksen johtajia kuin viitenä edellisenä vuotena yhteensä, ilmenee PwC:n globaalin strategiakonsultointiin erikoistuneen yksikön Strategy&:n tutkimuksesta.

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Yhteistyö on alkanut vuonna 2018 pilotoinnin merkeissä. Mittarikannan vaihto etäluentaan aloitettiin tämän vuoden alussa. Tähän mennessä etäluettavia mittareita on asennettu jo yli 2000 kappaletta.

15.6.2022 | Tutkimus ja koulutus

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä uudistetaan

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma oli 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

Tulevaisuuden digiratkaisut vauhdittavat ruokaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uuden HKScanin johtaman kumppanuusverkoston tavoitteena on tuoda ruokaketjun vastuullisuusdata kaikkien ulottuville. Mukana verkostossa ovat HKScanin lisäksi huippuosaajat Biolanilta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Mtech Digital Solutionsilta.

Automatisointi lievittää logistiikan työvoimapulaa

Finn-ID:n toimitusjohtaja Janne Pyrrö ja teknologiajohtaja Kari Hänninen kertovat, että esimerkiksi logistiikka-alalla robottien harteille voidaan ulkoistaa uuvuttavat ja toisteiset tehtävät.

10.5.2022 | Kumppaniartikkeli

Loppuu se kuluminen – kestävillä ratkaisuilla huolettomuutta teollisuuden kunnossapitoon

Panssariteräksestä valmistetut siirtoruuvit, sykloonit, puhaltimet, putkistot ja monet muut teollisuuslaitteet altistuvat jatkuvasti kulumiselle. Halpa tuotanto ja vääränlaiset sovellukset ovat kuluttaneet laitteiden lisäksi panssariteräksen mainetta. Kestävä ratkaisu on kuitenkin olemassa. Ajatus laadusta, ennakoivasta kunnossapidosta ja elinkaariajattelusta jalkautuu teollisuuteen hitaasti mutta varmasti, luottaa Somotec Oy:n toimitusjohtaja Olli Riihiluoma.