Näkökulma | 30.6.2020

Ovatko monimuotoisuus ja inklusiivisuus seuraava vastuullisuus?

Teknologia-alan ihmisillä on yhä paremmat mahdollisuudet valita työpaikkansa, ja yritykset alkavat yhä tiiviimmin kilpailla kykyjen rekrytoinnista sekä näiden pitämisestä talossa. Miten yritys pystyy houkuttelemaan ja pitämään talossa parhaat kyvyt? Miten rakentaa vastuullinen liiketoiminta, jolla on tulevaisuuden potentiaalia?

Ovatko monimuotoisuus ja inklusiivisuus seuraava vastuullisuus?

Katja Toropainen

Inklusiiv-hankkeen perustaja ja entinen Slushin pääkuraattori

Vastaus on inklusiivinen työkulttuuri. Aito inklusiivisuus vaatii sitä, että kaikki tiimin ja organisaation jäsenet tuntevat tulevansa kohdelluiksi reilusti ja kunnioituksella, he voivat kokea kuuluvuuden tunnetta ja tuntevat työympäristön psykologisesti turvalliseksi.

Harvard Business Review’n artikkelista selviää, että inklusiivisella johtajuudella ja työkulttuurilla on suora vaikutus tuloksentekoon. Tiimit, joita johtaa inklusiivinen johtaja, raportoivat 17 prosenttia todennäköisemmin hyvistä suorituksista, 20 prosenttia todennäköisemmin onnistuneista päätöksistä ja 29 prosenttia todennäköisemmin yhteisymmärryksessä toimimisesta.

Erään toisen tutkimuksen mukaan työntekijät, jotka kokivat voivansa olla omia itsejään työpaikalla, suunnittelivat 42 prosenttia epätodennäköisemmin työpaikan vaihtoa tulevan vuoden aikana.

Win-win-tilanne

Inklusiivisuus on hyvä asia ihmisille, mutta tutkimusten mukaan se on tärkeää myös liiketoiminnalle. Teknologiajätti Google löysi psykologisen turvallisuuden olevan yksi tärkeimpiä tekijöitä heidän parhaiten suoriutuvissa tiimeissään. Aiheesta onkin nousemassa yhä trendikkäämpi johtamisteema. Mutta onnistummeko oikeasti luomaan inklusiivisia työympäristöjä?

Yhä useammin yritykset lisäävät monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden arvoihinsa ja puhuvat siitä tärkeänä asiana. Mutta olennainen kysymys on se, onko asiaa sisäisesti tutkittu. Jos kyseisiä aiheita halutaan edistää, onko niihin laitettu resursseja: onko selvitystä järjestetty ja seuraavia kehityskohteita määritelty?

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus eivät toteudu itsestään. Ne vaativat jatkuvia panostuksia arjessa. Jos monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat yrityksenne arvoissa, seuraava kysymys on se, miten edistätte tätä työn arjessa.

Monimuotoisuus inklusiivisuuden rinnalla

Viime vuosina matkustin työreissuilla ympäri Eurooppaa ja Yhdysvalloissa. Työnkuvaani Slushilla kuului seurata teknologia-alan trendejä: mitä alalla tapahtuu, minkä haasteiden parissa teknologiayritykset kamppailevat ja mistä puhutaan. Yksi aihe nousi ylitse muiden.

Yhdysvalloissa on jo pidempään puhuttu diversiteetin eli monimuotoisuuden merkityksestä ja käytännöistä yritysmaailmassa. Myös inklusiivisuus osana työkulttuuria oli arkipäivää siellä. Viime vuosien aikana teema on vahvasti nostanut päätään Euroopan teknologia-alalla ja viime vuonna myös Suomessa.

Mitä seuraavaksi?

Meidän tulisi ymmärtää, että monimuotoisuus ja inklusiivisuus eivät toimi ilman toisiaan. Nämä teemat myös koskettavat koko yritystä jokaista funktiota ja työntekijää myöten. Parhaita käytäntöjä näiden edistämiseksi löytyy niin johtajuudesta, tuotekehityksestä kuin markkinointiviestinnästäkin – kaikkialta.

Vain käytännön tekeminen luo muutosta, ei puhe. Tosin tässä vaiheessa tarvitsemme vielä paljon lisää tietoisuutta siitä, mitä nämä teemat ylipäätään tarkoittavat organisaatioille.

Konkreettisia esimerkkejä parhaista käytännöistä löytyy paljon.

Artikkeli on julkaistu Promaint-lehden numerossa 2/2020

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.