Näkökulma | 30.6.2020

Ovatko monimuotoisuus ja inklusiivisuus seuraava vastuullisuus?

Teknologia-alan ihmisillä on yhä paremmat mahdollisuudet valita työpaikkansa, ja yritykset alkavat yhä tiiviimmin kilpailla kykyjen rekrytoinnista sekä näiden pitämisestä talossa. Miten yritys pystyy houkuttelemaan ja pitämään talossa parhaat kyvyt? Miten rakentaa vastuullinen liiketoiminta, jolla on tulevaisuuden potentiaalia?

Ovatko monimuotoisuus ja inklusiivisuus seuraava vastuullisuus?

Katja Toropainen

Inklusiiv-hankkeen perustaja ja entinen Slushin pääkuraattori

Vastaus on inklusiivinen työkulttuuri. Aito inklusiivisuus vaatii sitä, että kaikki tiimin ja organisaation jäsenet tuntevat tulevansa kohdelluiksi reilusti ja kunnioituksella, he voivat kokea kuuluvuuden tunnetta ja tuntevat työympäristön psykologisesti turvalliseksi.

Harvard Business Review’n artikkelista selviää, että inklusiivisella johtajuudella ja työkulttuurilla on suora vaikutus tuloksentekoon. Tiimit, joita johtaa inklusiivinen johtaja, raportoivat 17 prosenttia todennäköisemmin hyvistä suorituksista, 20 prosenttia todennäköisemmin onnistuneista päätöksistä ja 29 prosenttia todennäköisemmin yhteisymmärryksessä toimimisesta.

Erään toisen tutkimuksen mukaan työntekijät, jotka kokivat voivansa olla omia itsejään työpaikalla, suunnittelivat 42 prosenttia epätodennäköisemmin työpaikan vaihtoa tulevan vuoden aikana.

Win-win-tilanne

Inklusiivisuus on hyvä asia ihmisille, mutta tutkimusten mukaan se on tärkeää myös liiketoiminnalle. Teknologiajätti Google löysi psykologisen turvallisuuden olevan yksi tärkeimpiä tekijöitä heidän parhaiten suoriutuvissa tiimeissään. Aiheesta onkin nousemassa yhä trendikkäämpi johtamisteema. Mutta onnistummeko oikeasti luomaan inklusiivisia työympäristöjä?

Yhä useammin yritykset lisäävät monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden arvoihinsa ja puhuvat siitä tärkeänä asiana. Mutta olennainen kysymys on se, onko asiaa sisäisesti tutkittu. Jos kyseisiä aiheita halutaan edistää, onko niihin laitettu resursseja: onko selvitystä järjestetty ja seuraavia kehityskohteita määritelty?

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus eivät toteudu itsestään. Ne vaativat jatkuvia panostuksia arjessa. Jos monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat yrityksenne arvoissa, seuraava kysymys on se, miten edistätte tätä työn arjessa.

Monimuotoisuus inklusiivisuuden rinnalla

Viime vuosina matkustin työreissuilla ympäri Eurooppaa ja Yhdysvalloissa. Työnkuvaani Slushilla kuului seurata teknologia-alan trendejä: mitä alalla tapahtuu, minkä haasteiden parissa teknologiayritykset kamppailevat ja mistä puhutaan. Yksi aihe nousi ylitse muiden.

Yhdysvalloissa on jo pidempään puhuttu diversiteetin eli monimuotoisuuden merkityksestä ja käytännöistä yritysmaailmassa. Myös inklusiivisuus osana työkulttuuria oli arkipäivää siellä. Viime vuosien aikana teema on vahvasti nostanut päätään Euroopan teknologia-alalla ja viime vuonna myös Suomessa.

Mitä seuraavaksi?

Meidän tulisi ymmärtää, että monimuotoisuus ja inklusiivisuus eivät toimi ilman toisiaan. Nämä teemat myös koskettavat koko yritystä jokaista funktiota ja työntekijää myöten. Parhaita käytäntöjä näiden edistämiseksi löytyy niin johtajuudesta, tuotekehityksestä kuin markkinointiviestinnästäkin – kaikkialta.

Vain käytännön tekeminen luo muutosta, ei puhe. Tosin tässä vaiheessa tarvitsemme vielä paljon lisää tietoisuutta siitä, mitä nämä teemat ylipäätään tarkoittavat organisaatioille.

Konkreettisia esimerkkejä parhaista käytännöistä löytyy paljon.

Artikkeli on julkaistu Promaint-lehden numerossa 2/2020

Uusimmat artikkelit

K-kauppojen aurinkovoimaloilla ennätystehot touko-kesäkuussa

K-kauppojen aurinkovoimaloiden yli 40 000 aurinkopaneelia tuottivat touko-kesäkuussa ennätykselliset yli 3 000 MWh puhdasta aurinkosähköä. Kokonaisuudessa tuotettu määrä vastaa noin 5 000 pakastealtaan vuotuista sähkönkulutusta. Parhaimmassa tapauksessa aurinkovoimalla pystytään kattamaan valtaosa kaupan päivittäisestä sähkötarpeesta. 

7.8.2020 | Alan Uutiset

Tullin ennakkotilasto: Viennin syöksy pysähtyi kesäkuussa

Suomen tavaraviennin arvo oli 4,5 miljardia euroa kesäkuussa, eli 15,4 prosenttia vuoden takaista vähemmän. Tilanne kuitenkin koheni toukokuusta.

Saksalaisjätti Schaeffler lanseeraa suomalaisen partneriverkoston avulla kehitetyn kunnonvalvontajärjestelmän

Saksalainen auto- ja teollisuusalan yritys Schaeffler on toteuttanut kunnonvalvontajärjestelmänsä OPTIME:n suomalaisen partneriverkoston avulla. Saksalaisyhtiö on jo aikaisemmin perustanut tuotekehitystiimin Suomeen ja nyt yhteistyöllä luotua tuotetta lanseerataan kaupallisesti.

EVA: Talouskriisi on suomalaisten suurin uhka

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n julkaisemassa tutkimuksessa kysyttiin, kuinka uhkaavina suomalaiset pitävät maailmalla ja Suomessa tapahtuvia konflikteja ja kriisejä omalle ja läheistensä turvallisuudelle. Eniten pelkoa suomalaisissa herätti uusi laajamittainen talouskriisi (77 prosenttia vastaajista) sekä toiseksi eniten pandemiat ja tartuntataudit (72 prosenttia vastaajista).

Signify tuo markkinoille uusia desinfioivia valaisimia

UV-teknologiaan perustuvaan valaistukseen erikoistunut Signify kertoi kasvattavansa UV-C-valaistuksen tuotantokapasiteettiaan ja laajentavansa UV-C-tuotevalikoimaansa maailman kasvaneen desinfiointitarpeen vuoksi.

Asfalttikoneista saatava data parantaa päällysteen laatua, vähentää päästöjä

Asfalttikoneiden anturien tuottaman tiedon avulla voidaan vaikuttaa päällysteen laatuun ja kestävyyteen.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.