https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 20.2.2020

Hiljainen tieto pitää Suomen teollisuuden äänessä

Teollisuuden työpaikoilta on jäämässä paljon väkeä eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen aikana. Samalla on myös kunnonvalvonnan asiantuntijuutta katoamassa organisaatioista, eikä alan oppilaitoksista saada suoraan ”valmiita” kunnonvalvojia korvaamaan eläköityvien mukana poistuvaa arvokasta osaamispääomaa.

Nina Garlo-Melkas

Promaint-lehden päätoimittaja

Onko Suomen teollisuus valmis kohtaamaan tulevat haasteet osaamisen katoamisen osalta, kysyi pitkään Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n toiminnassa mukana ollut Pertti Leinonen ennen joulua ilmestyneen Promaint-lehden artikkelissa.

Huoli siitä, että emme ole valmiita on olemassa. Ongelmia voi pahentaa organisaatioiden jatkuvat säästöpyrkimykset; monissa organisaatioissa kulukuri näkyy nimittäin siinä, ettei uusia työntekijöitä palkata ennen kuin entinen työntekijä on poistunut – mieluummin ei silloinkaan. Riskinä tällöin on se, että vuosien aikana kertynyt osaaminen ja kokemus poistuu lähtevien henkilöiden mukana.

Kokemusperäinen eli hiljainen tieto siirtyy työntekijältä toiselle yhdessä tekemisen, havainnoinnin ja muun muassa jäljittelyn kautta. Kun työntekijät jakavat hiljaista tietoaan, yksilöiden kokemuksesta tulee työyhteisön yhteistä osaamispääomaa – yhteinen voimavara.

Keinoja jakaa kokemusperäistä tietoa on monia – muun muassa mentorointi, perehdytys, seuraajamalli ja osaajamalli sekä pari- ja tiimityöhön liittyvät yhteiset palaverit. Pääosassa on yhdessä tekeminen.

Osaamisen säilymistä ja kokemuksen lisäämistä edistävät myös valtakunnalliset kunnossapitäjien ja kunnonvalvojien yhteiset tapaamiset ja teemapäivät, joita Kunnossapitoyhdistys Promaint ry järjestää säännöllisesti jäsenilleen.

Viimeksi Promaint yhdistys oli mukana järjestämässä Teknologia 2019 -tapahtuman yhteydessä oman ohjelmapäivänsä, joka omalta osaltaan auttoi viemään alan ”hiljaista tietoa” eteenpäin. Teollisuuden kunnossapidon alaan pureutuva Huomisen kunnossapito -seminaari oli menestys ja houkutteli salin täydeltä yleisöä kuulemaan ajankohtaista asiaa kunnossapitokentältä muun muassa siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa kunnonvalvontaan nyt ja tulevaisuudessa teknologian kehittyessä.

Nyt käynnissä olevalle vuodelle on suunnitelmissa muun muassa Pohjoinen Teollisuus 20 -messut Oulussa 6-7.5.2020, jonka yhteydessä on jälleen asiapitoista ohjelmaa niin kunnossapidosta kuin tuotannon haasteista.

Tämän vuoden ensimmäinen Promaint-lehden numero ilmestyy maaliskuun alussa. Mukana lehdessä tulee olemaan painavaa asiaa muun muassa melun vaikutuksesta työturvallisuuteen. Alan vaikuttaja -osion henkilöhaastattelussa on mukana pitkään Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n toiminnassa mukana ollut ja alan standardien parissa vuosia vaikuttanut Kari Komonen.

Komonen korostaa artikkelissaan, että standardien merkitys kunnossapitäjien työhön on suuri – ne luovat kokonaiskuvan ja perusymmärryksen alan sisällöstä ja problematiikasta. Toisaalta ne tarjoavat yhteisen kielen alan toimijoiden keskuudessa sekä pohjan laadukkaalle koulutukselle.

– Miksi keksiä kaikki asiat tyhjästä? Olen usein opiskelijoille sanonutkin, että katsokaa nyt ensi standardit ja sen jälkeen miettikää, mitä te haluatte sanoa. Samoin yritysjohdolle olen todennut, että lukekaan ensin standardit ja miettikää sitten, miten te haluatte asiat organisaatiossanne hoitaa, hän painotti haastattelussa.

Uusimmat artikkelit

12.4.2024 | Alan Uutiset

Volvo Cars käyttää biokaasua ensimmäisessä ilmastoneutraalissa tehtaassaan Kiinassa

Volvon tehdas Taizhoussa on siirtynyt käyttämään biokaasua. Taizhou on toinen Volvon ilmastoneutraali autotehdas Göteborgissa sijaitsevan Torslandan-tuotantolaitoksen jälkeen.

Kunnossapitokonkari opiskelee työn ohella alan erikoisammattitutkintoa

L&T Ympäristöpalveluiden laitostyöntekijä Kari Asikainen suorittaa aikuisena jo kolmatta tutkintoa. Taitotalossa suoritettava Kunnossapidon erikoisammattitutkinto auttaa etenemään hallinnollisiin tehtäviin.

SSAB:n vihreä energian jätti-investointi meni Ruotsiin, Raahen terästehtaan vuoro myöhemmin

Uusi huippumoderni fossiilivapaan teräksen minimill-tuotantolaitos rakennetaan Ruotsiin. Tehtaan uudistus vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia. SSAB kertoo liiketoiminnallisten syiden puoltaneen hankkeen etenemistä seuraavaksi Luulajan tehtaassa.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.