https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 20.2.2020

Hiljainen tieto pitää Suomen teollisuuden äänessä

Teollisuuden työpaikoilta on jäämässä paljon väkeä eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen aikana. Samalla on myös kunnonvalvonnan asiantuntijuutta katoamassa organisaatioista, eikä alan oppilaitoksista saada suoraan ”valmiita” kunnonvalvojia korvaamaan eläköityvien mukana poistuvaa arvokasta osaamispääomaa.

Nina Garlo-Melkas

Promaint-lehden päätoimittaja

Onko Suomen teollisuus valmis kohtaamaan tulevat haasteet osaamisen katoamisen osalta, kysyi pitkään Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n toiminnassa mukana ollut Pertti Leinonen ennen joulua ilmestyneen Promaint-lehden artikkelissa.

Huoli siitä, että emme ole valmiita on olemassa. Ongelmia voi pahentaa organisaatioiden jatkuvat säästöpyrkimykset; monissa organisaatioissa kulukuri näkyy nimittäin siinä, ettei uusia työntekijöitä palkata ennen kuin entinen työntekijä on poistunut – mieluummin ei silloinkaan. Riskinä tällöin on se, että vuosien aikana kertynyt osaaminen ja kokemus poistuu lähtevien henkilöiden mukana.

Kokemusperäinen eli hiljainen tieto siirtyy työntekijältä toiselle yhdessä tekemisen, havainnoinnin ja muun muassa jäljittelyn kautta. Kun työntekijät jakavat hiljaista tietoaan, yksilöiden kokemuksesta tulee työyhteisön yhteistä osaamispääomaa – yhteinen voimavara.

Keinoja jakaa kokemusperäistä tietoa on monia – muun muassa mentorointi, perehdytys, seuraajamalli ja osaajamalli sekä pari- ja tiimityöhön liittyvät yhteiset palaverit. Pääosassa on yhdessä tekeminen.

Osaamisen säilymistä ja kokemuksen lisäämistä edistävät myös valtakunnalliset kunnossapitäjien ja kunnonvalvojien yhteiset tapaamiset ja teemapäivät, joita Kunnossapitoyhdistys Promaint ry järjestää säännöllisesti jäsenilleen.

Viimeksi Promaint yhdistys oli mukana järjestämässä Teknologia 2019 -tapahtuman yhteydessä oman ohjelmapäivänsä, joka omalta osaltaan auttoi viemään alan ”hiljaista tietoa” eteenpäin. Teollisuuden kunnossapidon alaan pureutuva Huomisen kunnossapito -seminaari oli menestys ja houkutteli salin täydeltä yleisöä kuulemaan ajankohtaista asiaa kunnossapitokentältä muun muassa siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa kunnonvalvontaan nyt ja tulevaisuudessa teknologian kehittyessä.

Nyt käynnissä olevalle vuodelle on suunnitelmissa muun muassa Pohjoinen Teollisuus 20 -messut Oulussa 6-7.5.2020, jonka yhteydessä on jälleen asiapitoista ohjelmaa niin kunnossapidosta kuin tuotannon haasteista.

Tämän vuoden ensimmäinen Promaint-lehden numero ilmestyy maaliskuun alussa. Mukana lehdessä tulee olemaan painavaa asiaa muun muassa melun vaikutuksesta työturvallisuuteen. Alan vaikuttaja -osion henkilöhaastattelussa on mukana pitkään Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n toiminnassa mukana ollut ja alan standardien parissa vuosia vaikuttanut Kari Komonen.

Komonen korostaa artikkelissaan, että standardien merkitys kunnossapitäjien työhön on suuri – ne luovat kokonaiskuvan ja perusymmärryksen alan sisällöstä ja problematiikasta. Toisaalta ne tarjoavat yhteisen kielen alan toimijoiden keskuudessa sekä pohjan laadukkaalle koulutukselle.

– Miksi keksiä kaikki asiat tyhjästä? Olen usein opiskelijoille sanonutkin, että katsokaa nyt ensi standardit ja sen jälkeen miettikää, mitä te haluatte sanoa. Samoin yritysjohdolle olen todennut, että lukekaan ensin standardit ja miettikää sitten, miten te haluatte asiat organisaatiossanne hoitaa, hän painotti haastattelussa.

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.