https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 29.4.2018

Suurhankkeet tuovat kasvua Pohjois-Suomen teollisuusyrityksille

Pohjois-Suomen alueella on vireillä lukuisia suurhankkeita, joiden vaikutukset alueelle kuvataan miljardeissa. Fennovoiman Hanhikivi 1, biojalostamohankkeet, kaivannaisteollisuuden suunnitelmat ja yhtä lailla energia-alan ja julkisen sektorin investoinnit tuovat työt ja tuloa alueelle ja sen yrityksille.

Suurhankkeet tuovat kasvua Pohjois-Suomen teollisuusyrityksille

Kari Malkamäki

Suurhankevaliokunnan puheenjohtaja,

Oulun kauppakamari Raahepolis Oy:n toimitusjohtaja

Pohjoinen Teollisuus 2018 järjestetään 23.-24.5. Oulussa.
Ke 23.5. klo 12:00 tapahtumassa Suurhankeinfo, jossa mukana mm. Terrafame, Fennovoima, Boreal Bioref sekä Oulun Energia.

Hanhikivi1

Fennovoiman Hanhikivi1 -hankkeessa on mukana yli 450 suomalaista. Kuva: Ville Pohjonen ja Mikko-Pekka Karlin / Kuulu Oy.

Suuri osa suurista hankkeista on jo totta tai hyvin todennäköisesti toteutumassa. Moni teollisuusyritys kasvaa jo suurhankkeen kumppanina, moni neuvottelee tai luo tärkeitä kontakteja ja verkostoja. Jo yksin Fennovoiman hankkeessa on mukana yli 450 suomalaista. Jo konkreettisesti käynnistyneistä hankkeista mainittakoot mm. tieverkon perusparannukset sekä tulevaisuuden sairaalahanke, puhumattakaan alueemme lukuisista biojalostamo- sekä metalliteollisuuden hankkeista.

Muutamia vuosia sitten monen mielissä tuntui vielä toteutuvan vanha toteamus; vale, emävale ja tilasto. Tilastot osoittivat, että esimerkiksi suunnittelutoimistot olivat töitä täynnä ja erikoissuunnittelijoiden tarve oli huutava. Mutta kun ei koneita näkynyt töissä, ei kukaan  oikein uskonut talouden nousukiitoon. Nyt suurhankkeet ovat siirtyneet suunnittelupöydiltä eteenpäin.

Tietoa, oppia ja verkostoja suurhanke-yhteistyöhön

Miten alueemme on valmistautunut suurhankkeiden käynnistymiseen? Kauppakamarina olemme saaneet olla toteuttamassa hankkeita ja koulutuksia, joilla tilaaja–tuottaja keskustelua ja yhteistyötä on voitu konkreettisesti lähentää. On opittu puhumaan yhteistä kieltä ja pystytty vaikuttamaan mm. toteutusmalleihin, jolloin alueemme yrityksillä, kokoon katsomatta, on mahdollista osallistua hankkeiden toteutukseen.

Hyvänä esimerkkinä keskustelun ja yhteistyön edistämisestä ovat suurhankeinfot, jollainen on tarjolla myös Pohjoinen Teollisuus -messuille toukokuun 23. päivänä Oulussa. Suurhankeinfossa on muutama suurhanke esittäytyy, ja sen edustajia on mahdollista tavata kasvotusten. Myös kysymyksille on sijaa. Parhaimmillaan keskustelu jatkuu vielä tapahtuman jälkeenkin.

Tietoa suurhankkeista on tarjolla muun muassa  lisaakauppaa.fi -verkkosivulla . Käykääpä tutustumassa ja tulkaa myös Pohjoiseen Teollisuuteen 23.–24.5. Ouluhalliin tutustumaan hankkeisiin ja yrityksiin tarkemmin.

Yhteiskunnan kilpailukyky tuo alueelle osaavaa työvoimaa

Kauppakamarin tärkeisiin tehtäviin kuuluu myös yritysten toimintaympäristön olosuhteiden edistäminen ja puolustaminen. Sitä teemme aktiivisesti. Uskon, että yritysmaailman kasvu ja kilpailukyky riittää pitämään osaavan työvoiman myös pohjoisessa. Sen lisäksi tarvitaan myös yhteiskunnan kilpailukykyä, muun muassa sitä, että Pohjois-Suomi nähdään kiinnostavana ja kehittyvänä alueena osaavan työvoiman silmissä.

Kykeneekö alueemme vastaamaan siihen tarpeeseen mitä hyvin mittavat hankkeet tarvitsevat suunnittelu- ja projektiosaamisessa? Ammattikorkeakoulut ja yliopisto yrittävät eri keinoin pysyä tahdissa mukana ja terävöittää opintotarjontaa tarvetta vastaavaksi.

Kuinka saamme niin kokeneet osaajat kuin tuoreemmat voimat pysymään alueellamme ja tuomaan osaamisensa pohjoiseen? Tässä peräänkuulutan myös yhteiskunnan vastuuta. Imevätkö nykyiset työmarkkinat kaiken osaamisen kohti etelää?

Onko pohjoisessa riittävästi työpaikkoja sekä miehille että naisille? Entä onko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pystynyt ottamaan huomioon tarpeeksi vahvasti pohjoisen vaativat olosuhteet? Esimerkiksi pitkät välimatkat ovat täällä todellisuutta ja vaikuttavat niin liikenteeseen kuin energian käyttöön.

Toivon ja uskon, että viestimme kuullaan ja siihen reagoidaan myös Arkadianmäellä sekä Brysselissä ja että alueemme vetovoima ja olosuhteet ovat riittävät suurtenkin hankkeiden toteuttamiseen. Pohjoisen suurhankkeille toivomme puoltavia päätöksiä ja menestystä yhteistyössä paikallisten ja suomalaisten yritysten kanssa.

Pohjoinen Teollisuus -blogitekstin on kirjoittanut: Kari Malkamäki
suurhankevaliokunnan puheenjohtaja, Oulun kauppakamari Raahepolis Oy:n toimitusjohtaja

Pohjoinen Teollisuus 2018 23.-24.5. Oulussa. Ke 23.5. klo 12:00 tapahtumassa Suurhankeinfo, jossa mukana mm. Terrafame, Fennovoima, Boreal Bioref sekä Oulun Energia.

Uusimmat artikkelit

12.4.2024 | Alan Uutiset

Volvo Cars käyttää biokaasua ensimmäisessä ilmastoneutraalissa tehtaassaan Kiinassa

Volvon tehdas Taizhoussa on siirtynyt käyttämään biokaasua. Taizhou on toinen Volvon ilmastoneutraali autotehdas Göteborgissa sijaitsevan Torslandan-tuotantolaitoksen jälkeen.

Kunnossapitokonkari opiskelee työn ohella alan erikoisammattitutkintoa

L&T Ympäristöpalveluiden laitostyöntekijä Kari Asikainen suorittaa aikuisena jo kolmatta tutkintoa. Taitotalossa suoritettava Kunnossapidon erikoisammattitutkinto auttaa etenemään hallinnollisiin tehtäviin.

SSAB:n vihreä energian jätti-investointi meni Ruotsiin, Raahen terästehtaan vuoro myöhemmin

Uusi huippumoderni fossiilivapaan teräksen minimill-tuotantolaitos rakennetaan Ruotsiin. Tehtaan uudistus vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia. SSAB kertoo liiketoiminnallisten syiden puoltaneen hankkeen etenemistä seuraavaksi Luulajan tehtaassa.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.