Näkökulma | 9.10.2020

Miten valmistava teollisuus selviää koronakriisistä vahvempana eteenpäin

Koronakriisin taloudelliset seuraukset ovat kohdistuneet erityisen voimakkaasti valmistavaan teollisuuteen ja näiden alihankkijoihin. Ensimmäinen reaktio monilla on ollut pyrkiä vain minimoimaan tappiot ja saamaan tuotanto rullaamaan normaalisti. Tällä voi selvitä pahan hetken yli, mutta samalla menetetään tilaisuus tehdä oleellisia muutoksia, joiden avulla yritykset kehittyisivät vastustuskykyisemmiksi myös tuleville kriiseille.

Miten valmistava teollisuus selviää koronakriisistä vahvempana eteenpäin

Anil Joshi

Maajohtaja, Tata Consultancy Services

Vaikka pandemia ja sen jälkiseuraukset vievät nyt suurimman huomion, myös muut ulkoiset tapahtumat, kuten luonnonmullistukset tai muutokset poliittisessa tilanteessa voivat laukaista kriisin. Siksi valmistavan teollisuuden yritysten täytyy varautua jo etukäteen erilaisin keinoin, joista merkittävimpiä ovat toimitusketjun optimointi ja toimintojen järkevä digitalisointi.

Koronakriisi on paljastanut raa’asti globaalien toimitusketjujen heikkoudet. Kun Aasian maat sulkivat rajojaan, eurooppalaisen teollisuuden täytyi pystyä reagoimaan pahimmillaan vain muutamien päivien aikana välttääkseen tuotantokatkokset.

Toimittajan ongelmat näkyvät nopeasti ketjun loppupäässä, jos aukkoa ei pystytä tilkitsemään. Vaikka suorat toimittajat tunnetaan hyvin, näiden alihankkijoiden toiminnasta saattaa olla paljon hatarampi käsitys. Ongelmien välttämiseksi yrityksillä pitää olla täysi läpinäkyvyys koko toimitusketjuun. Silloin katkoksiin voidaan reagoida nopeasti, riskit tunnistetaan jo aikaisessa vaiheessa ja vaihtoehtoisia toimitustapoja pystytään suunnittelemaan.

Digitalisaatio on erinomainen apu läpinäkyvyyden toteuttamisessa, mutta se ei tarkoita vain Excel-taulukoiden lähettämistä edestakaisin. Paljon parempaan tulokseen päästään, kun hyödynnetään laajasti data-analytiikan ja tekoälyratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia.

Kaiken digitaalistuminen on aikamme megatrendejä. Teollisuus 4.0 eli neljäs teollinen vallankumous esiintyi terminä ensimmäistä kertaa jo vuonna 2011, mutta korona on vauhdittanut selvästi kehitystä. Tähän on selvät syynsä. Automatisointi ja itseohjautuvat tuotantojärjestelmät varmistavat, että tehtaiden toiminta jatkuu murroskauden jälkeenkin.

Kaikkia asioita tuotantoprosessissa ei voi eikä tarvitse automatisoida, mutta uuden teknologian avulla voidaan myös turvata ihmistyöntekijöiden terveyttä. Esimerkiksi puettavan tietotekniikan avulla voidaan havaita, jos turvaetäisyydet ovat liian pienet tai suojavälineitä ei käytetä oikein. Digitalisaatioon panostavat yritykset eivät pelkästään paranna resilienssiään, vaan takaavat myös tulevaisuuden tehtailleen ja työntekijöilleen.

Pohdinnan sijasta kannattaa tarttua toimeen. Meillä on näyttöä siitä, että menestyvät yritykset ovat pystyneet ottamaan uusia menetelmiä käyttöön nopeasti, parhaimmillaan vain muutamien päivien tai viikkojen aikana. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä valtaosa näistä teknologioista pysyy käytössä kriisin jälkeenkin – minkä ansiosta teollisuus on entistäkin paremmin valmistautunut tulevaisuuden haasteisiin.

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.