Näkökulma | 7.2.2019

Energiatehokkuudella kohti hiilineutraalia kemianteollisuutta

Suomen kemianteollisuus on päättänyt kääriä hihat ja viedä taistelun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi uudelle tasolle jo tehdyn työn jatkeeksi. Kemianteollisuus ry:n hallitus linjasi tahtotilan, jonka mukaan Suomen kemianteollisuuden tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tavoite on todella kova ja vaatii suuria ponnisteluja, mutta ilman kemianteollisuutta Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät voi toteutua.

Energiatehokkuudella kohti hiilineutraalia kemianteollisuutta

Rasmus Pinomaa

Kemianteollisuus ry

Vastuullisuuden asiantuntijana 

Kemianteollisuus käyttää paljon energiaa. Tulevaisuudessa, kun yhteiskunta on siirtynyt täydellisesti kiertotalouteen, tarvitaan energiaa vielä paljon enemmän. Materiaalien kierrätys ei tapahdu itsestään eikä ilman sähköä. Yhteiskunta sähköistyy, ja näin käy kemianteollisuudellekin. Sähköistymisen myötä kemianteollisuus tarvitsee noin kymmenkertaisen määrän sähköä nykytilaan verrattuna. Edellytys hiilineutraalille kemianteollisuudelle on, että vähäpäästöistä energiaa on tarjolla riittävästi. Siinä on Suomen energiajärjestelmälle haastetta kerrakseen.

Energian tarve siis kasvaa merkittävästi. Siksi on tärkeää, että sitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Jokainen säästetty kilowattitunti tarkoittaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Tarvitaan merkittäviä energiatehokkuustoimia.
Mitä kemianteollisuus sitten voi tehdä parantaakseen energiatehokkuutta? Jatkuva tehokkuuden parantaminen on jo pitkään ollut arkipäivää yrityksissä, mutta uuden tahtotilan myötä tarvitsemme jykevämpiä toimia. Kemianteollisuuden energiatehokkuustyötä toteutetaan pääosin rakentamalla energiatehokkaita tehtaita parhaalla mahdollisella teknologialla, hyödyntämällä hukkalämpöä esimerkiksi suljetulla kierrolla tai lämpöpumppujen avulla sekä tehostamalla kemian prosesseja uusilla innovaatioilla. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan näillä energiatehokkuustoimenpiteillä voidaan vähentää 5-10 % kemianteollisuuden kasvihuonekaasupäästöistä.

Suomen kemianteollisuus on tehnyt jatkuvan parantamisen mukaista energiatehokkuustyötä jo pitkään Responsible Care -vastuullisuusohjelman avulla. Vuodesta 2008 kemianteollisuus on ollut mukana Motivan energiatehokkuussopimuksissa, joilla toteutetaan EU:n asettamia energiansäästövelvoitteita. Vuosina 2008-2016 kemianteollisuuden energiankäyttö väheni yli 1,3 terawattituntia. Uuden energiatehokkuuskauden 2017-2025 tavoite on tehostaa energiankäyttöä entisestään.

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.