https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Uusi standardi muuttaa sähköjakokeskusten valmistusta

Jakokeskusten valmistukseen liittyvää standardia IEC 61439 ollaan uusimassa. Se astuu voimaan kuluvan vuoden marraskuussa ilman siirtymäaikaa. Kannattaa varmistaa, että menossa olevat hankinnat täyttävät uudet vaatimukset.

PIENJÄNNITEKOJEISTOJEN JA jakokeskusten tulee olla toimivia, turvallisia käyttää ja suojata lähellä työskenteleviä ihmisiä sähköiskuilta. Jakokeskusten rakennetta määrittelevä standardi SFS-EN 60439 on ollut Suomessa käytössä jo vuosikymmeniä, tosin useamman kerran päivitettynä. Sen korvaamista uudella standardilla, joka vastaa paremmin nykypäivän vaatimuksia, on valmisteltu jo pitkään.
 Loppuvuodesta 2012 julkaistiin toinen painos korvaavasta standardista. Suomessa tämä uusi standardi on vahvistettu tunnuksella SFS-EN 61439, jonka sisältö on käytännössä suoraan otettu IEC 61439 -standardista. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan muutettu siirtymäaikaa vanhasta standardista, joten marraskuusta 2014 eteenpäin voimassa on vain uusi standardi.
Uuden standardin tarkoitus on varmistaa ja dokumentoida, että jakokeskus on toteutettu turvallisesti ja toimivasti. IEC 61439 on suunnattu kattamaan kaikki jakokeskusten kokoonpanot.
 Erona vanhaan standardiin on esimerkiksi TTA- (tyyppitarkastettu kokoonpano) ja PTTA- (osittain tyyppitarkastettu kokoonpano) luokitusten poistuminen. Tämä merkitsee, että lähtökohtaisesti kaikkia jakokeskuksia käsitellään kokonaisuuksina ja tulkitaan yhdenmukaisesti, oli keskuksen käyttökohde sitten pientalon jakokeskus, koneen ohjausjärjestelmä tai teollisuuskeskus.
 Standardissa jaetaan jakokeskusten valmistukseen liittyvät osapuolet kahteen eri kategoriaan, alkuperäinen valmistaja (OEM) ja keskuksen valmistaja. Alkuperäinen valmistaja on useimmiten laite- tai komponenttivalmistaja, joka on usein testein todentanut valmistamiensa osien ja rakenteiden standardinmukaisuuden.
 Standardissa IEC 61439 määritellään seitsemän erillistä testiä rakenteellisille ominaisuuksille ja viisi erillistä testiä toiminnalle. Kennokeskusrakenteissa tai muissa modulaarisissa keskusrakenteissa keskuksen valmistaja voi usein käyttää alkuperäisen valmistajan testituloksia omassa dokumentoinnissaan. Keskuksen valmistaja on kuitenkin aina vastuussa standardinmukaisen dokumentoinnin toimittamisesta sekä keskuksen turvallisuudesta.

Lisää testauksia

Aina ei kuitenkaan pystytä valmistamaan pienjännitekojeistoja samalla rakenteella

Promaint_1-2014_digipaper1

Jatkossa pienjännitekeskukset tulee suunnitella, valmistaa ja dokumentoida SFS-EN 61439 -standardin mukaisesti. Myös keskusten jäähdytyslaitteiden oikea mitoitus tulee korostumaan.

 ja laitevalikoimalla. Toiminnallisuuden tai muiden vaatimusten takia joudutaan useimmiten rakentamaan sovelluskohtaisesti räätälöityjä keskuksia. Näissä tapauksissa keskuksen valmistaja tulkitaan alkuperäiseksi valmistajaksi ja dokumentoinnin laatiminen vaatii usein enemmän työtä. Standardinmukaisuus voidaan dokumentoida testaamalla, mittaamalla, laskemalla tai noudattamalla suunnittelusääntöjä. Dokumentointia helpottaa myös yksilöllisten keskusten tapauksessa, jos laite- tai komponenttivalmistaja on testannut paljon erilaisia rakenteita ja kokonaisuuksia. Tätä testaustietoa voidaan usein käyttää hyväksi standardinmukaisuuden todentamisessa ja siten se vähentää keskuksen valmistajan työmäärää IEC 61439-standardin vaatiman dokumentoinnin tuottamisessa. Optimitilanteessa kaappimekaniikka, virtakiskokomponentit ja jäähdytys on testattu kokonaisuutena jo laite- tai komponenttivalmistajan toimesta, ja nämä tiedot on helposti saatavissa jo suunnitteluvaiheessa.

Nyt kannattaa viimeistään siirtyä suunnittelussa, dokumentoinnissa ja määrittelyssä uuden standardin mukaiseen rakenteeseen. Uuden standardin asettamat vaatimukset kohdistuvat suurelta osin pienjännitekojeistojen valmistukseen ja tuotekehitykseen, mutta tilaajapuolella on myös hyvä olla hereillä ja vaatia ajoissa uuden standardin mukaisia keskuksia.

aaro

Aaro Lehto,

Rittal Oy,

aaro.lehto@rittal.fi

Jakokeskuksia koskevat SFS-EN 61439-standardit

Jakokeskuksia koskevat SFS-EN 61439-standarditJAKOKESKUKSIA koskevat

  rakennevaatimukset annetaan SFS-EN 61439 standardisarjassa. Suomalainen SFS-EN standardisarja ja eurooppalainen EN-standardisarja vastaavat sisällöltään IEC 61439-standardisarjaa. IEC standardien tekninen sisältö on otettu Euroopassa käyttöön suoraan, vain joitain direktiivien vaatimusten täyttämiseen liittyviä liitteitä on lisätty. Eli kun puhutaan jakokeskusstandardeissa IEC-, EN- tai SFS-EN standardeista samannumeroisten standardien sisällöt ovat identtisiä. Standardisarjassa on tällä hetkellä seuraavat osat: • SFS-EN 61439-1 Pienjännitekeskukset. Osa 1: Yleisvaatimukset

  • SFS-EN 61439-2 Pienjännitekeskukset. Osa 2: Ammattikäyttöön tarkoitetut kojeistot

  • SFS-EN 61439-3 Pienjännitekeskukset. Osa 3: Maallikoiden käyttöön tarkoitetut keskukset (jakokeskukset)• SFS-EN 61439-4 Pienjännitekeskukset. Osa 4: Erityisvaatimukset työmaakeskuksille

  • SFS-EN 61439-5 Low-voltage switchgear and controlgear assemblies -- Part 5: Assemblies for power distribution in public networks

  • SFS-EN 61439-6 Low-voltage switchgear and controlgear assemblies -- Part 6: Busbar trunking systems (busways)

  Kuten otsikoistakin huomataan, standardisarjan osa1 4 on tällä hetkellä käännetty ja julkaistu SFS-EN standardeina, joissa on sekä suomenkielinen että englanninkielinen teksti. Jakeluverkkokeskuksia koskevasta osasta 5 on tarkoitus julkaista suomenkielinen standardi sitten, kun tällä hetkellä valmistelussa oleva uusi EN-versio valmistuu. Kosketinkiskoja koskevaa osaa -6 ei käännetä vaan Suomessa on voimassa englanniksi julkaistu standardi.    

  SFS-EN 61439-sarja korvaa aikaisemmin voimassa olleen SFS-EN 60439-sarjan. Suurin rakenteellinen muutos uudessa standardisarjassa on se, että nykyinen perusosa SFS-EN 61439-1 antaa vain yleisvaatimukset, eikä pelkästään sen perusteella voi rakentaa keskusta, vaan pitää noudattaa lisäksi jotain osista 2 6.

  Esimerkiksi teollisuuden keskus tehtiin aikaisemmin vain standardin SFS-EN 60439-1 mukaan, mutta nykyään pitää noudattaa SFS-EN 61439-1 perusvaatimusten lisäksi myös erillistä ammattikäytön kojeistoja koskevaa osaa -2. 

tapani

Tapani Nurmi

SESKO Oy

tapani.nurmi@sesko.fi

Uusimmat artikkelit

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

12.12.2024 | Alan Uutiset

Suomeen sijoitetaan uusi yhteiseurooppalainen supertietokone ja EU:n tekoälytehdas

EuroHPC tekee merkittäviä investointeja – Suomi mukana uuden sukupolven supertietokoneiden ja tekoälytehtaiden kehityksessä.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

26.11.2024 | Tutkimus ja koulutus

Vaasan yliopiston johtama uusi konsortio tutkii vety-argon-kierron mahdollisuuksia

Hydrogen-Argon Power Cycle (iHAPC) tutkimus pilotoi vety-argon-kierron käyttöä energiantuotannossa. Tavoitteena on osoittaa, että teknologia on täysin päästötön sekä myös hyötysuhteeltaan ainutlaatuinen.

Alykkäämpää ja turvallisempaa lasintuotantoa

Jo minuutin sähkökatkos voi aiheuttaa lasintuotannolle jopa kuuden kuukauden suunnittelemattoman seisokin. Schneider Electricin ja Saint-Gobainin yhteisellä hankkeella varmistetaan lasintuotannolle kriittisen hehkutusprosessin luotettavuus ohjelmistopohjaisen automaation avulla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.