Kuinka kesätyö vie konepajoilta tunturien huipuille
Allekirjoittanut on ännännen (lue > yli viidennen) vuoden koneteekkari Oulusta. Opiskelen Oulun yliopistossa konediagnostiikkaa, ja harrastuksiini kuuluu kuorolaulanta sekä erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä puuhamiehenä toimiminen. Työkokemusta minulle on kertynyt niin viemärien aukaisusta, mekaanisena asentajana olemisesta kuin värähtelymittauksien tekemisestä.
Oli lämmin huhtikuinen päivä, oululainen Teekkariwappu oli alkamassa, kuten myös ensimmäinen työpäiväni SKF:llä. Ensimmäiset päivät olivat työkavereihin tutustumista, alan kirjallisuuden lukemista sekä firman omien koulutusten suorittamista. Kolmantena päivänä sain tehtäväkseni lähteä käymään Espoossa tutustumassa Suomen pääkonttoriin ja samalla hakemassa minulle tarkoitettu mittalaite sekä vähän muutakin tavaraa. Saatuani kaikki tavarat ja, kun firman esittely oli pidetty, minun pitikin jo lähteä takaisin lentokentälle. En tiedä, olinko sen verran epäilyttävän näköinen kaljuni ja rotsini kanssa, mutta jostain kumman syystä jouduin turvatarkastuksessa erityissyyniin niin Oulussa kuin myös Helsinki – Vantaan -lentokentällä. Noh, on tuokin nyt koettu.
Seuraavalla viikolla olikin jo lähtö työporukan kanssa koulutukseen Vuokattiin kahdeksi yöksi. Reissuun lähdettiin avoimin mielin, mutta myönnettäköön, että saattoihan sitä olla lievä jännitys päällä, kun en ollut tavannut työkavereistani aiemmin kuin muutaman. Ensimmäinen ilta (kuten myös muut illat) meni leppoisissa tunnelmissa tutustuessa porukkaan yömyöhään saakka. Siellä jutellessa muiden kanssa porukka tuntui oikeasti olevan kiinnostunut, että mikäs pohjoisen ihme meille on tullut töihin ja minkälainen tyyppi hän on miehiään.
Seuraavana aamuna olikin aikainen herätys, jotta ehdin syödä aamupalan hotellilla ennen koulutuksen alkua. Itse koulutus oli tarkoitettu meille kunnossapitoinsinööreille, aiheena erilaisten palveluiden ja ratkaisujen myynti asiakkaille. Tähän voisi laittaa, jonkun vitsin (diplomi-)insinööreistä myyntityössä, mutta sehän olisi itseironiaa, mitä me emme harrasta. Kotimatkalla ajattelin, että on tämäkin eräänlainen tapa viettää Wappua.
Näiden keveiden ensimmäisten kahden viikon jälkeen alkoi pehmeä laskeutuminen oikeisiin töihin. Eräs IT-guruistamme ryhtyi opastamaan minua ohjelmistojen käytössä - miten otan yhteyden palvelimeen ja mitä teen ongelmatilanteessa. Nyt olenkin viikottain tarkistanut, että järjestelmämme toimivat asiakkailla ja olen ollut tarvittaessa ongelmatilanteissa yhteydessä IT-tukeen.
Välillä pitää myös kouluttautua
Tuli toukokuun puoliväli ja sehän tiesi sitä, että pääsin SKF:n järjestämään ykköstason värähtelyanalysoijien pätevöintiin valmentavaan koulutukseen. Koulutuksen aiheet olivat tuttuja minulle jo entisestään niin koulunpenkiltä kuin myös aikaisemmasta työkokemuksestani Fortum Power & Heatilla, jossa Joonas Ilonen opasti minua värähtelymittausten ja -analysoinnin ihmeelliseen maailmaan. Huomasin, että tuossa VA1 koulutuksessa käydyt aiheet olivat täysin samoja, ja osittain mentiin jopa syvemmälle, mitä minulle on koulussa opetettu. Koulutuksen lopuksi järjestettiin Mobius Instituten sertifiointikoe, joka meni heittämällä läpi vaikka tentin jälkeen pohdin, että se meni varmaan penkin alle. Syksyllä odottikin VA2 koulutus, joka meni taas astetta syvemmälle, ja siellä tulikin monta uutta asiaa vastaan, mutta siitäkin selvittiin läpi, ja sertifikaatti onkin nyt taskussa.
Tuonneko pitäisi kiivetä?
Kesäkuun tullessa alkoi myös asiakkaiden luona käyminen niin Vaasassa, Keravalla, Rukalla kuin myös Sallassa. Vaasassa pääsin tutustumaan erääseen konepajaan ja siellä tehtäviin mittauksiin työstökeskuksille. Työstökoneethan on sinällään mukavia ja helppo mitata, kun itse sai olla koneen ulkopuolella ja aina välillä kävi vain siirtämässä anturin paikkaa karalla. Työstökoneen moottoria mitatessa kävi hassusti, kun päätin istahtaa palkille mittauksen ajaksi. En vaan ajatellut, että se palkki oli hyvin vahvan lastuamisnestekerroksen peitossa. Neste imeytyi työhousujen ja boksereiden läpi, ja eiköhän sen seurauksena koko takamukseni ollut yhtähyvin öljytty kuin turkkilaisella öljypainijalla. Ei nämä insinöörihommatkaan ole aina kovin siistejä.
Rukalla ja Sallassa ollessamme pääsin tutustumaan hiihtohissien mittaamisen ihmeelliseen maailmaan. Sähkömoottoreiden ja vaihteistojen mittaukset olivat jo minulle tuttua hommaa, mutta uutena tuttavuutena tulivat kääntöpyörät, joiden mittaaminen oli oma taiteenlajinsa. Niiden mittaamista varten pääsi kiipeämään tikapuita pitkin parhaimmillaan yhdeksän metrin korkeuteen. Myönnettäköön, että turvavaljaista huolimatta hieman jännitti, sillä repussa oli mukana analysaattori ja alhaalla oli pehmusteena ainoastaan nurmikko. Noista korkeuksista oli kyllä ihan hienoa fiilistellä maisemia ja nauttia Suomen luonnosta vaikka vesisade pääsi viimeisien mittausten aikana yllättämään.
Lomakausi
Heinäkuu saapui ja niin saapui myös suurimman osan suomalaisen lomat. Ravintoloiden terassit olivat täynnä jo keskellä päivää ja konttorirakennukset olivat taasen autioituneet kuin Prypjat vuoden 1986 jälkeen. Allekirjoittaneella oli kaksi vaihtoehtoa, joko olen yksin konttorilla tai sitten teen kotoa käsin töitä. Päädyin ratkaisuun, että vuorottelen noiden kahden välillä. Se oli yllättävän mukavaa, kun aamulla heräsi niin sai vain tallustella keittiönpöydän ääreen, avata läppärin ja laittaa viereen kahvinkeittimen tiputtamaan sitä mustaa jumalten nektaria. Niinä päivinä, kun halusi vaihtelua ja asunnon neljä seinää alkoivat ahdistamaan, niin ei se ollut kuin hypätä bussin kyytiin tai kävellä keskustaan ja viettää päivä konttorilla.
Onnekseni minulle oli annettu hyvä määrä hommaa heinäkuuksi niin aika kului kuin siivillä töitä tehden. Pääsin rakentamaan asiakkaalle mittaustietokantaa ja määrittelemään sekä mittausasetukset ja mittapisteet ihan itse. Kylläkin ne asetukset ja mittapisteet tarkisti minua parikymmentä vuotta kokeneempi analysoija ja hän kertoi, että mitä pitää muuttaa ja miten asetukset saa paremmiksi.
Toisena hommana minulla oli Microsoft Teamsin käyttöönotto meidän osastollemme ja siirtää erilaisia tietoja Teamsin sisällä olevaan Planneriin. Pääsin myös opettelemaan PowerAppsien käyttöä ja tekemään ohjelman, mitä pääsee puhelimella ja tietokoneella käyttämään, kun tehdään siisteyshavaintoja.
Vapaa-ajan ei tarvitse olla pelkästään hotellihuoneessa makoilua
Yksi kunnolla mieleeni jääneistä sattumuksista kesän 2019 osalta tapahtui Espoossa. Olin tullut firman kämpille työpäivän jälkeen ja ajattelin, että menen parvekkeelle ottamaan aurinkoa, kun kerran oli sen verran hyvä ilma. Oltuani noin puolisen tuntia parvekkeella yhtäkkiä parvekkeen oven ikkunaan koputettiin. Siinä säikähdyksestä toipuessani älysin, että - ei hitto - siivoajat ovat tulleet tänne, ja he vain päättivät ilmoittaa tuolla tavalla tulostaan. Enhän minä kehdannut jäädä sinne kämpille, sillä näytin varmasti samalta kuin peura, joka tuijottaa auton ajovaloja keskellä pimeää maantietä. Ajattelin sitten hyödyntää sen ajan, mitä siivoajat ovat siellä lähtemällä lenkille. Jossain kohtaa käännyin kuitenkin harhaan ja löysin itseni Kauniaisista, ja lenkille tulikin pituutta vähän yli 23km. Jalat olivat tuon jälkeen pikkuisen hapoilla.
Myös rakas Teekkaritalo täällä Oulussa vaati huomiota muun muasaa paljun kunnostamisen yhteydessä, grillin sisustan uudelleen muuraamisessa sekä terassin pintakäsittelyssä. Se oli mukavaa pientä iltapuhdetta töiden vastapainoksi, kun pääsi tekemään myös käsillään töitä ja tiesi, että ihmiset pääsevät sen kautta myös nauttimaan myöhemmin syksyllä näistä parannuksista ja korjauksista. Muuraaminen oli siitä hauskaa, kun kaverit sanoivat, että sie saat hoitaa muuraamisen, koska sulla on siitä eniten kokemusta. Noh, oma kokemukseni rajoittui siihen, että olin nähnyt televisiossa, kun Remontti-Reiska muurasi jotain. Hyvin se kyllä loppujen lopuksi onnistui, mutta en minä silti lähtisi muuraaman omaan kotiin takkaa tai muutakaan tulipesää.
Top 3. mieleen jäänyt vapaa-ajanaktiviteetti tapahtui Sallassa yöpyessämme. Saimme työkaverini kanssa idean, että lähdetään heittämään frisbeegolfia, kun kerta ratakin on majoituksen vieressä. Emme vain tienneet sitä, että se rata menee tunturia pitkin. Saimme sitten patikoida tunturia ylös alas, koska aina ne heitot eivät menneet niin kuin piti. Muuten kiva rata, mutta mäkäräisiä oli liiaksi asti.
Ei niiden työreissujen vapaa-ajan tarvitse olla pelkästään hotellihuoneessa makoilua, vaan sitä pystyy kehittämään vaikka ja mitä toimintaa, jos vain on mielikuvitusta!
Iiris Paavisto
Kunnossapidon tärkeä rooli turvallisuudessa
Timo Lehtinen
Tervehdys, aloitin työni Promaint ry:n uutena toiminnanjohtajana huhtikuun alussa.
Toni Rauvanto
Osaatko sinä suhtautua rakentavasti vääjäämättömiin muutoksiin?
Ville Ojanen
Kohti uusiutuvaa omaisuuden hallintaa?
Tatu Pekkarinen Senior reliability expert AFRY Finland oy
”Datan kerääminen teollisuudessa – Yhteistyöllä kohti parempaa käyttövarmuutta”
Kaj Råtts Päällikkö, Tuotanto-Omaisuudenhoito Pohjolan Voima OYJ
Miltä kunnossapidon tulevaisuus näyttää vuonna 2033?
Jaakko Tennilä Toiminnanjohtaja, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry
Promaint ry 50 vuotta – Osaajien kehittäminen
Elias Hakalehto Mikrobiologi, Bioteknologi Finnoflag Oy
Mikrobit, bioteknologia ja huoltovarmuus
Nina Garlo-Melkas
Teknologia 22 kutsuu kunnossapidon ammattilaiset koolle
Susanna Sovio-Veikkolainen Luotettavuusinsinööri SSAB EUROPE OY
Teräksen vihreä valmistustapa mullistaa kunnossapidonkin
FINN-Tarkastus Oy
Nostotyöhenkilöstön kouluttaminen – onko kortti taskuun 3 tunnissa oikea tapa?
Hannu Niittymaa
Kunnossapidon digitalisaatio ja ICT-kokonaisarkkitehtuuri
Nina Garlo-Melkas
Kesätyö on mainio sisäänajo kunnossapitoalalle
Robert Valkama
Esineiden internet tehtaan lattialla
Anil Joshi, Tata Consultancy Services
Miten valmistava teollisuus selviää koronakriisistä vahvempana eteenpäin
Nina Garlo-Melkas
Teknologiasta Suomen teollisuuden kilpailuvaltti
Matti Olli, Wärtsilä Marine Power
Wärtsilän etäpalvelut mahdollistavat normaalin toiminnan pandemiasta huolimatta
Katja Toropainen
Ovatko monimuotoisuus ja inklusiivisuus seuraava vastuullisuus?
Markus Glasser, EOS
Teollinen 3D-tulostus: koronakriisin kolme opetusta
Alf Rehn, Åbo Akademin liiketaloustieteen professori
Innovaatiot ovat yrityksen huoltoa
Timo Välkky
Kuinka kesätyö vie konepajoilta tunturien huipuille
Kimmo Korpela, Vaisala Oyj
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: Mittausteknologia mahdollistaa terveemmän huomisen
Juha Kautto
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: 30 vuotta kunnonvalvonnan parissa
Marko Lehtosaari, Väylävirasto
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: Varaudutaan yhdessä toimintavarmuuteen
Markus Nätti, Viasor Oy
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: COVID-19 vaikuttaa myös teollisuuden kunnossapitoon
Jaakko Tennilä
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: Kunnossa kaiken aikaa
Jussi Niinimäki
Älykkäät ja omavaraiset kiinteistöt – vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tie
Sami Nikander
Kuljetusten toimivuus on edellytys sille, että kemianteollisuus voi tehdä osansa
Andrew Reed
5 Key Takeaways from Decades of Successful Asset Management
Nina Garlo-Melkas
Hiljainen tieto pitää Suomen teollisuuden äänessä
Nina Garlo-Melkas
Maailma tarvitsee tulevaisuuden teknologiaosaajia
Antti Väisänen
Pölynhallinta on työturvallisuutta
Timo Halonen
Vesiosaaminen on Suomelle kasvuliiketoiminnan ja viennin mahdollisuus
Martti Hakonen
Varmista osaamistasosi ylläpito
Katja Lahti
Virheitä ei voi estää
Kari Wihlman, Väylän pääjohtaja
Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun
Jenna Kauppila
Sähkötyöturvallisuus sulaketta vaihdettaessa
Rasmus Pinomaa
Energiatehokkuudella kohti hiilineutraalia kemianteollisuutta
Robert Valkama
Ensin oli tehdas, sitten saapui tietoturva
Kari Wihlman
Kunnossapito varmistaa väylien päivittäisen liikennöitävyyden - Nykyrahoitus ei riitä
Ira Hanf
Aito vastuullisuus vaatii liiketoimintamallien radikaalia muutosta
Tomi Niemi
Tulokset tapahtumien keskiössä
Jenni Larjomaa
Insinöörien työttömyyden monet kasvot
Joni Räsänen
Koneet, tekoäly ja robotit, entäs me?
Jorma Mikkonen
Muovijätteen arvo talteen
Petri Lundahl
Hyvä tapa toimia sisältää lupauksen uudistumisesta
Terhi Hirvikorpi
Tulevaisuus on edelleen omissa käsissämme
Kari Malkamäki
Suurhankkeet tuovat kasvua Pohjois-Suomen teollisuusyrityksille
Marko Lehtosaari
Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa
Jenni Koivunen
Digitaalisuus kuuluu kaikille
Tapio S. Katko
Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys
Vesa Vähänen
Nykyaikainen teollisuuden valaistus – ei vain säästöjen vuoksi
Petri Asikainen
Teollinen Internet on arvoa tuottavaa arkipäivää
Juho Liljeroos
Uudet liiketoimintamallit ravistelevat kunnossapidon kenttää
Juho Ristimäki
Vihreä vallankumous tulee – oletko valmis?
Michael Hanf