Näkökulma | 30.3.2020

Älykkäät ja omavaraiset kiinteistöt – vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tie

Tämän hetken kuumimpia puheenaiheita ovat ilmastonmuutos, hiilineutraalius ja vastuullisuus. Asiaa voidaan lähestyä lukemattomilta kanteilta liikenteen sähköistyksestä lihansyöntiin. Tosiasia on, ettei mikään yksittäinen muutos riitä, vaan asiaa pitäisi lähteä järkevästi suunnittelemaan niistä lähtökohdista, joilla on suurin vaikutus ilmastonmuutokseen ja mitkä ovat järkevästi toteutettavissa lyhyellä aikavälillä muut hyödyt huomioiden.

Jussi Niinimäki, CTO, Partner

Prosessiturva Oy

Yhtenä lähtökohtana on kiinteistöjen ja laitosten energiatehokkuuden parantaminen. Meillä on lukemattomia iäkkäitä kiinteistöjä, jotka ovat melkoisia energiasyöppöjä. Korjausvelkaa on jopa yli 10 prosenttia koko rakennuskannan arvosta. Uusissa rakennushankkeissa sekä vanhojen saneerauksissa kantavana voimana tulisi olla älykkäät ja energiatehokkaat ratkaisut. Näitä ovat muun muassa uusiutuvan energian hyödyntäminen sähkönkulutuksessa, lämpöpumppuratkaisut lämmityksessä ja jäähdytyksessä, digitalisaation ja automaation hyödyntäminen rakennuksen ohjauksissa sekä energian varastointimahdollisuudet.

Kiinteistöjen älykäs optimointi automaation kautta on helposti toteutettavissa nykypäivänä. Rakennusta voisi verrata vaikkapa tehtaaseen – mitä optimoidumpi ja stabiilimpi prosessi, sitä kustannustehokkaampi ja laadukkaampi on lopputulos. Suurien kiinteistöjen valaistuksen, lämmityksen ja ilmanvaihdon optimoinnilla saavutetaan jo huomattavia säästöjä vuositasolla. Kun lisätään yhtälöön uusiutuvan energian hyödyntäminen ja energian varastointi, saadaan edelleen hyötyjä kasvatettua ja kustannuksia pienennettyä.

Sähkövarastot, kuten esimerkiksi akustot, toimivat uusiutuvan energian, kuten aurinkoenergian varastoina, kun kaikkea tuottoa ei välttämättä pystytä kokoaikaisesti hyödyntämään. Akustoa voidaan varata verkosta sähkön ylituotannon aikana, jolloin sähkö on halvempaa ostaa ja toisaalta turvautua akustoon varattuun energiaan kalliimman sähkön aikana.  Akusto toimii myös sähkönjakelun häiriötilanteissa turvana, jolloin kiinteistö toimii omavaraisesti omassa mikroverkossa.

Sähkövarastot voivat myös toimia kantaverkossa virtuaalisina voimalaitoksina, joita hyödynnetään kysynnän joustossa ja reservimarkkinoilla. Ylituotannon aikana sähkö varastoidaan akustoihin, ja kulutuspiikkejä taas voidaan tasata ottamalla akustoista tarvittava reservi. Akustojen yleistyessä päästään varavoimalaitoksista eroon ja tuotantolaitoksia voidaan ajaa koko ajan parhaan hyötysuhteen kuormalla. Sähkövarastoina akustojen lisäksi voivat toimia myös muut kiinteistön sähkökuormat, kuten isot vesivaraajat.

Hankinta- ja investointipäätöksiä helpottamassa on saatavilla malli, jossa koko kiinteistön energianhallintajärjestelmä ja ylläpito on toteutettu kokonaispalveluna. Reservimarkkinassa toimiva akusto tuo säästöjen lisäksi tuottoja omistajalleen, ja usein investoinnin takaisinmaksuaika onkin melko lyhyt.

Keinoja vastuullisuuden ja kestävän kehityksen polulle on olemassa monia, eikä Suomessa mikään jää osaamisen puutteesta kiinni. Tehdään oma osamme talkoisiin niistä lähtökohdista, joissa niin laadulliset kuin ilmastolliset hyödyt toteutuvat.

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.