https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 29.6.2021

Kunnossapidon digitalisaatio ja ICT-kokonaisarkkitehtuuri

Digitalisaatio on viime vuosina ollut hyvin esillä oleva teema myös kunnossapidon yhteydessä. Me toimittajat olemme varmasti kyllästymiseen asti tuoneet esille digitalisaatioon liittyviä ratkaisuja ja niiden tuomia hyötyjä. Ratkaisuja hyödyntävien kunnossapito-organisaatioiden on varmasti ollut vaikea ymmärtää kaikkea tätä tarjontatulvaa.

Kunnossapidon digitalisaatio ja ICT-kokonaisarkkitehtuuri

Hannu Niittymaa

IBM,Solutions Engineer
AI Applications

On olemassa lukuisa joukko mittausdataan ja teolliseen internetiin pohjautuvaa kunnonvalvonta- ja vikaantumisien ennustamisratkaisuja. Lisäksi monien laitteiden mukana tulee valmiina varmasti juuri sen laitteen kunnonvalvontaan parhaiten sopiva ratkaisu. Kenttätasolle asentajien työn helpottamiseksi löytyy jos jonkinlaista lisääntyneen todellisuuden ”käden jatketta”.

Onko näistä ratkaisuista ollut niiden käyttäjille hyötyjä? Varmastikin ja joissain tapauksissa erittäin paljonkin. Mutta voisivatko ratkaisut tarjota vielä enemmänkin hyötyjä? Edelleenkin tuntuu, että monesti ratkaisut ovat toteutettu tiettyyn tarpeeseen ja niitä ei hyödynnetä kokonaisvaltaisesti. Syitä tähän on varmasti lukuisia. Tarve näille ratkaisuille lähtee kunnossapidosta, mutta kunnossapidon mahdollisuudet toteuttaa näitä ratkaisuja ovat rajalliset pieniä pisteratkaisuja lukuun ottamatta. Teknisesti ajantasaisen mittausdatan hyödyntäminen prosessiautomaatiojärjestelmästä voi olla haastavaa. Usein myös datan laatu koetaan ongelmaksi ja sen parantaminen koetaan vaikeaksi.

Mikäli kunnossapidon tarpeet huomioitaisiin paremmin ICT-kokonaisarkkitehtuurissa ja vaatimukset ICT-kokonaisarkkitehtuurille taasen johdettaisiin liiketoimintavaatimuksista, saisivat kunnossapitoon liittyvät digitalisaatioratkaisut niille kuuluvan arvon. Näin toimimalla saataisiin todellisia hyötyjä yrityksen toimintaan ja tämä näkyisi suoraan yrityksen tuloksessa. Uskon vahvasti, että enenevissä määrin kuljemme tähän suuntaan.

Kenellä tässä on vastuu ja, miten asiaa voisi parhaiten edistää? Tarpeet tulevat kunnossapidosta, mutta ratkaisujen tekninen toteutus vaatii IT:n panosta. Jotta ylipäätänsä kunnossapidon digitalisaatio voi järkevästi edetä, pitää sen tuottaa liiketoiminnallisia hyötyjä. Näiden löytyminen ja perusteleminen ei useinkaan ole ongelma, vaan enemmänkin ongelmana on saada työ alkuun. Asian ei koeta kuuluvan kenellekään, ja sen alkuun saattamista päivittäisen työn ohella pidetään vaivalloisena. Kuitenkin saavutettavien hyötyjen mahdollistamiseksi, asia tulisi esittää liiketoiminnan johdolle, ja saada sieltä sponsori ja tarvittava tuki asian edistämiseksi.

Huomattavaa on, että vaikka asioita tarkastellaan kokonaisuutena, voidaan edelleen edetä pienin askelin ja tehdä kokeiluja. Näkisin, että tämä on jopa suositeltava etenemismalli. Tällöin voidaan paremmin validioida datan laatua ja tehdä korjaavia toimenpiteitä sen sijaan, että perustetaan ensin pitkäkestoinen ja paljon resursseja vaativa datan ”laadunparannusprojekti”. Kokeilujen avulla voidaan myös varmistaa, että saavutettavat tulokset ovat toivotunlaisia. Tärkeää kuitenkin on, että kokeilut eivät ole yksittäisiä, vaan suunnitellaan osana laajempaa kunnossapidon digitalisaatiosuunnitelmaa ja -kokonaisarkkitehtuuria. Toivonkin, että kunnossapito-organisaatiot rohkeasti haastaisivat meitä toimittajia näkemään kunnossapidon digitalisaation kokonaiskuvan ja tarjoamaan kokonaisratkaisuja yksittäisten pisteratkaisujen sijaan.

Uusimmat artikkelit

10.2.2025 | Alan Uutiset

Tekoäly suoriutui viikkojen työstä 10 minuutissa – Helsinki kokeili AI-kuvantunnistusta

Helsingin kaupunki ja Digia kokeilivat, voiko tekoälyllä auttaa kaupunkia ylläpitämään paremmin tietoja sen yleisistä alueista, ja sitä kautta myös huolehtimaan alueiden kunnossapidosta paremmin.

30.1.2025 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä puolustusteollisuuden markkinoille

VTT käynnistää maksuttoman valmennusohjelman kaksikäyttöteknologiasta. Puolustusmarkkinat kiinnostavat, mutta yritysten on vaikea tunnistaa osaamista. Siviiliteknologiakin voi soveltua puolustuskäyttöön.

Vakava työtapaturma johti korvauksiin – alihankintasopimus ei vapauttanut vastuista

Hovioikeus piti voimassa tuomiot työturvallisuusrikoksesta. Tamperelaisen jätealan yrityksen toimitusjohtaja että työnjohtaja saivat sakkotuomiot, ja yritys tuomittiin yhteisösakkoon.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.